Tässä on raakakopio joistakin 1800-luvun tiedoista
Poimittuja 1800 luvun historian tietoja
Isovanhempamme, sekä myös heidän vanhempansa syntyivät tällä vuosisadalla, eli etsimme yhteyksiä myös seuraavaan sukupolveen.
Marttilan kirkon historia kertoo, että kirkkoa korjailtiin aina välillä ja 1893 se laudoitettiin nykyiseen malliin vaakapaneelilla ja maalattiin vaaleanharmaaksi. 1883 kirkon ikkunat suurennettiin pyörökaarisiksi ja 1864 kirkon suuret ovet muutettiin kaksoisoviksi. Alttarikaide uusittiin 1864 ja samalla tehtiin alttaripilarit. Lattia uusittiin ja sisäseinät laudoitettiin 1861. Koko kirkko maalattiin 1865 valkoiseksi.
Kirkossa ei ollut lämmitystä, mutta 1893 sakaristoon tehtiin lämmitysuuni joka 1900 muutettiin kamiinaksi. Kirkkosali sai kolme ripakamiinaa 1901.
1882 kirkko sai Thulen Tulenheimon rakentamat urut jotka aluksi olivat 9 äänikertaiset.
1857 hovimaalari R. W. Ekmanin maalama suuri alttaritaulu hankittiin 500 hopearuplan hintaan.
1849 Rakennettiin nykyinen pappila
Hautausmaan aurinkokello on vuodelta 1815.
Aurinkokellon lähellä on hautapatsas joka on hautausmaan vanhin ja on osoitettu Tiipilän Raikon isännälle Karl Johan Brunow kuollut 27.3.1860
Hautausmaalla on kirkon koilliskulmalla kivilaatta kertomassa kivisakariston raunioista. Tämän lähellä on nimismies Johan Fredrik Wichtman muurihauta vuodelta 1822 jonka perikunta lahjoitti 1874 seurakunnan ruumishuoneeksi. Sen alakerrassa olevassa lokerossa on Wichtmanin perheen arkut. 1845 rakennettiin lahonneen hautausmaa-aidan tilalle kiviaita. Myös kirkkoon aiemmin johtaneet kaksi tietä yhdistettiin yhdeksi kirkkotieksi.
Kirkon kolmannen kattokruunun lahjoitti maalarimestari Wilen 1878
Musta silkkisamettinen messukasukka on vuodelta 1846
Punaisen silkkidamaskisen kalkkiliinan lahjoitti 1856 kauppias .K .G. Brander
Ehtoolliskalkki on vuodelta 1827
Öylättilautanen vuodelta 1891 ja öylättirasia vuodelta 1843
S.G Elmgren on kirjoittanut v 1857 Marttilan, Karinaisten, Kosken ja Tarvasjoen historian, josta myös olen keränyt tähän joitakin poimintoja.
Vuoden 1852 Pitäjäkartasta Elmgren poimii silloisen Marttilan kylät niiden talomäärineen. Maa oli jaettu 62 kylään ja 323 taloon jotka oli pantu verolle noin 108 manttaalista.
Verotonta Verollista
Manttaalia manttaalia
Emäkirkko 43 1/8 35 1/24
Koski 39 7/24 32 7/8
Eura 33 ¼ 24 13/24
Karinainen 17 1/6 15 5/8
Kylät lännestä itään:
Olen korostanut muutamia kyliä, joissa esi-isämme ovat asustelleet, en ole päivittänyt tietoa
Talojen
määrä
Karinainen 1. Kyrö 15
2. Kiukainen 3
3. Karinainen 7
4. Suutarla 3
5. Nerppi 7
6. Mäenpää 6 isäni äidin isoäiti oli Karinaisten Mäenpäästä
7. Tilkainen 3
Yhteensä 44 taloa
Eura 1. Seppälä 5
2. Suurila 7
3. Kallela 4
4. Horrisi 7
5. Yrjäntylä 2
6. Liedonperä 5
7. Kirkonkylä 3
8. Eura 9
9. Suitsula 4
10. Tuorla (Kankare) 2
11. Killala 5
12. Mäentaka 5
13. Tuomarla 4
14. Karhula 4
15. Tyllilä 3
16. Juva 1
Yhteensä 70 taloa
Emäkirkko 1. Prunkila 9
2. Laurila 4
3. Karvela 4
4. Rekoinen 6
5. Vättilä 5
6. Juutila 3
7. Heikola 8
8. Tiipilä 5
9. Pappila 1
10. Mäntsälä 1 isäni isänisä oli Mäntsälän torppari, äiti Mäntsälän tyttäriä,
11. Krouvi 2
12. Purhala 3 isäni isänäidin suku menee Purhalan Kylänpäähän
13. Palainen 4, isäni äidinisä oli sekä Paltan että Kerkon torpparina, syntyään Kerkon lapsia
14. Ruskolainen 7
15. Huovari 4
16. Lovi 6 isäni äidinäiti oli Loven Näppäristä
17. Simala 9 1700 luvun puolella isäni suku menee Simalan Haveriin
18 Maunla 6
19. Ollila 12
20 Hirvas 6
21. Siurtela 10
Yhteensä 115 taloa
Koski 1. Koivukylä 7
2. Myllykylä 5
3. Haukanböle 2
4. Partela 6
5. Kattelus 2
6. Tausela 3
7. Jättälä 3
8. Halikkola 6
9. Liipola 2
10. Hongisto 7
11. Talola 4
12. Tapala 8
13. Patakoski 8 isäni suku menee 1700 luvun puolella Patakosken Mikkolaan Sarjaan
14. Tuimala 6
15. Koski 1
16. Vähä-Sorvasto 6
17. Suur-Sorvasto 16 isäni isänisä oli kotoisin Kosken Iso-Sorvastolta
18. Värmälä 3
Yhteensä 94 taloa
Ruotsalaisperäisiä nimiä on vain Prunkila ja Haukanböle. Kaksi Säteritilaa Koski ja Juva (Juva puustelli) muutama ratsutila ja sotilasvirkatalo muut verotaloja (veroratsutila, autiotalo, akumenttitila tai verotila)
1851 heinäkuun 9. halla teki suurta vahinkoa
1853 vaikea heinänpuute jääpoltteen ja kuivuuden takia
Jäät lähtivät Paimionjoesta:
1854 huhtikuun 19
1855 huhtikuun 25
1856 huhtikuun 24
1857 huhtikuun 14
Joki sai jääpeitteen
1853 joulukuun 7
1854 marraskuun 14
1855 marraskuun 23
1856 marraskuun 7
Historiikissaan Elmgren kertoo että karhuja oli siihen aikaan vähän, susia sitä vastoin löytyy runsaasti. Vuosittain niitä otetaan pentuina kiinni kallion koloista ja vanhoja susia ammutaan haaskalta tai vangitaan kuopalla. Myös ilveksiä ja kettuja oli runsaasti. Ristikettua, kärppää ja kaniinia esiintyy harvoin. Paljon on sen sijaan saukkoa, metsäsikaa, maamyyrää, jänistä oravaa yms
Lintuja esiintyy normaalisti
Kaloina saadaan haukea, ahventa, lahnaa, madetta, säynävää, ankeriasta ja suutaria. Rapua esiintyy runsaasti joessa ja puroissa. Ravun todetaan syövän haitalle asti kalan mädit.
Kaadetuista pedoista luvattu tapporaha sai petokantaa vähenemään. Vuosina 1850-55 tapettiin tilaston mukaan 25 sutta, 50 kettua ja 5 ilvestä. Tuona aikana petoeläimet olivat raadelleet 6 hevosta, 50 varsaa, 25 sarvikarjaa ja peräti 1785 lammasta.
Elmgrenin mukaan ei paikkakunnalla ole kuin muutamia ruotsin kieltä puhuvia Euran kappelin alueella, säätyläishenkilöiden lisäksi. Kirkonmenot pidettiin siksi pääosin suomeksi, johon myös seudun noin 30 ruotsinkieltä taitavaakin osallistui. Vuosittaiset pakolliset ruotsinkieliset kirkonmenot jouduttiin pitämään tyhjälle salille.
1836 tilastossa ilmoitetaan 20 ruotsalaista
Marttilan murre viittaa hämäläisyyteen.
Asukkaita Marttilassa oli v 1855 6091 henkilöä ja väestötiheys 1170 ihmistä neliöpeninkulmalle. Turun läänin tiheys oli 1269.
Väestön jakauma 1815
Emäkirkolla 1.561 henkilöä
Koskella 1.542
Euralla 956
Karinaisissa 504
Yhteensä 4.563 henkilöä
Väestön jakauma 1855
Miehiä Naisia yht.
Emäkirkolla 1.019 1.073 2.092 henkilöä
Koskella 1.008 1.095 2.103
Euralla 545 598 1.143
Karinaisissa 359 394 753
Yhteensä 2.931 3.160 6.091 henkilöä
Aulis Ojan Kosken Tl seurakunnan historiassa on sivuilla 45-53 mielenkiintoista tietoa ajan kirkollishallinnon muuttumisesta kunnallishallinnoksi. Aiemmin kaikki asiat olivat kirkon huolehdittavana, mutta nyt niitä siirrettiin uudelle maalliselle kuntahallinnolle. Nykypäivänä jotkut ihmettelevät, miksi seurakunnat ja pastorit puuttuvat yhteiskunnallisiin asioihin, mutta historialliselta kannalta katsottuna asia on päinvastoin. Se on kuin Apostolien tekojen diakonien virkaan asettaminen. Pastorit delegoivat asioita diakoneille, jotta heillä olisi aikaa tärkeimmälle. Samoin nyt on seurakunta delegoinut asioita maalliselle hallinnolle, voidakseen keskittyä tärkeimpään. Mutta niin kuin aina delegoinnissa, hallinta ja ylin päätösvalta on sillä joka delegoi, ja tilivelvollisuus sillä, jolle asia on delegoitu.
Marttilan Kirkkoherrat 1800-luvulla
Johan Ytter, kuoli ennen virkaan astumista 1805.
Jakob Bonsdorff (1808-09)
Gustaf Johan Hosslenius (1809-18)
Henrik Reilin (1820-30)
Karl Åström (1832-43)
Johan Vilhelm Elmgren (1844-64)
Matias Laurillius (1868-74)
August Hildén (1876-1908)
Kappalaiset
Anders Lexén (1807-16)
Johan Rostedt (1817-21)
Daniel Ekvall (1822-28)
Fredrik Elers (1829-36)
David Nylund (1836-56)
Karl Johan August Gotthard Leidenius (1859-65)
Gustaf Granström (1866-68)
Johan Gustaf Hällfors (1871-78)
Vilhelm Oskar Richter (1879-91)
Viktor Pusa (1896-1905)
Pitäjänapulaiset
Johan Fredrik Engström (1813-21)
Karl Fredrik Vallenborg (1823-28)
Adam Viktor Zidbäck (1829-30)
Gustaf Adolf Saxbäck (1831-32)
David Nylund (1833-36)
Johan Henrik Hanelius (1837-41)
Karl Isak Nordlund (1841-53)
Gustaf Granström (1857-66), virka lakkautettu.
Ylimääräiset papit
Tomas Timoteus Kriander, kirkkoherran apulainen (1801-03)
Anders Henrik Schaeffer, armovuodensaarnaaja (1803-06)
Henrik Backman, armovuodensaarnaaja (1805-07)
Simon Helenius, armovuodensaarnaaja (1806-07)
Henrik Reilin, apupappi (1807-)
Peter Fogelberg, apupappi (1807-)
Anders Helenius, apupappi (1809-)
Anders Lundén, armovuodensaarnaaja (1810-13)
Johan Canstrén, armovuodensaarnaaja (1821-22)
Karl Fredrik Vallenborg, armovuodensaarnaaja (1821-23)
Julius Abraham Vidgrén, pitäjänapulaisen apulainen (1827-29)
Gustaf Elers, kirkkoherran apulainen (1828-33)
Johan Ambrosius Hedenberg, välisaarnaaja (1828-29)
Gustaf Fredrik Palander, välisaarnaaja (1843)
Gustaf Oskar Teofil Sumelius, välisaarnaaja (1843-44)
Gustaf Oskar Aspelin, vt. pitäjänapulainen (1853-54)
Karl Johan Ahonius, vt. pitäjänapulainen (1854-57)
Otto Vilhelm Åkerman, vt. kappalainen (1891)
Väinö Valdemar Creutlein, vt. kappalainen (1892)
Pekka Räsänen, vt. kappalainen (1892)
Paavo Hyttinen, vt. kappalainen (1892-96)
