Taulu 157

XIX  Henrik Dönsby-släkten i Karis (13274), s. 1444, k. 1501.

Puoliso: Ingeborg (13275), Taulusta 156 k. 1501.

     Lapset:

     1. Anna i Sjundby, s. . Tauluun 156.

Taulu 160

XIX  Jöns Håkansson Teit (3591)

Vanhemmat Håkan Jönsson Teit ja Gertrud

Puoliso: Ingeborg Persdotter (3592), Taulusta 159

Vanhemmat Per

     Lapset:

     1. Matts Jönsson Teit, s. . Tauluun 159.

Taulu 161

XIX  Lars [Creutz] Marcusson (3572), s. 1450 - 1460.

Puoliso: Margareta [Ekelöf] Larsdotter (3548), Taulusta 159, s. Sipoo.

Vanhemmat Lars Lasse ja Margareta Jägerhorn af Hertonäs.

     Lapset:

     1. Matts Larsson, k. viim. 1532

     2. Knut Larsson, k. 16.6.1541 viim.

     3. Brita [Creutz] Larsdotter, s. . Tauluun 159.

     4. Larsdotter

Taulu 221

XIX  Gerhard II de Ungaria (6136), (Aatelinen)Arkkipiispan Maasäätiön Vasalli, Purkell, Fistel

.

Vanhemmat Henning de Ungaria.

     Lapset:

     1. Heinrich (Henning) von Unger, s. . Tauluun 220.

Taulu 224

XIX  Peter von Tiesenhausen (6153), (Aatelinen)Tarton ritarikunnan jäsen, omisti Bersonin, Kongotan ym. Liivinmaalla  (Timo Kause), s. n. 1397, k. n. 1435 Tartto. http://www.jannekaisanlahti.net/vladimir.html

Isältään mm. Bersonin linnan peri poika Peter von Tiesenhausen (n. 1360-1434), joka hänkin kuului Tarton ritarikuntaan. Hänellä oli vaimo Katharyne, joka oli elossa miehensä kuoleman aikoihin. Paljon muuta ei heistä tiedetäkään.

Vanhemmat Bartholomeus von Tiesenhausen ja Elsebe von Warendorp.

Puoliso: Katharina (6160), Taulusta 223

     Lapset:

     1. Fromhold von Tiesenhausen, s. 1430. Tauluun 223.

Taulu 226

XIX  Hans (Jurgen??) von Rosen (6144), (Aatelinen)Riian vasalli 1437 - 54  (Timo Kause) Jurgen vai Hans? eri kuolinajat?, k. noin n. 1458 (1474).

Vanhemmat Kersten von Rosen ja nn von Tiesenhausen.

Puoliso: nn? von Lode? (6443), Taulusta 225

     Lapset:

     1. Kersten von Rosen, s. 1458. Tauluun 225.

Taulu 227

XIX  Dietrich Fahrensbach (12512) k. 1478.

Vanhemmat Wihelm Fahrensbach ja nn Brakel.

Puoliso: Aleit (12513), Taulusta 225 k. 1460.

     Lapset:

     1. Gertud Fahrensbach, s. . Tauluun 225.

Taulu 232

XIX  Wolmar Fircks (2762), Ordensvasall in Wierland. http://sukujuttu.suntuubi.com/?cat=29

 Fricks- suku

 

Varmuudella ei tiedetä mistä Fricks sukunimen kirjoitusasu (vaihtelee: Virks, Virkes, Virkus, Wirsch) on kotoisin. Tuskin erehdytään palkoakaan jos suvun alkuperä sijoitetaan Ala-Saksiin. Vuonna 1423 Vironmaalla Saksalaisen

 

ritarikunnan vasallina toimi Volmar von Fricks , hänellä oli poika Dietric von Virkus, jolle ritariston päämestari Johan von Mengden antoi läänitykseksi Liivinmaalta, Loperin-hovin samannimisen kylän ja myllyn.

 

Myöhemmin Dietrich osti Woitferin kylän jossa oli yhdeksän taloa sekä Immoferin kylän Pilsekonnan seurakunnasta, Oberpahlenin seudulta.

 

Tähän kauppaan kuului 14 taloa. Obenpahlerin  on Viljantin kaupungin lähellä. Tämäkään ei vielä riittänyt hänelle. Dietrichin omistukseen siirtyivät Tarokasin, Wavenkaron ja Hackersin tilat. Dietrich von Fricksistä oli tullut mahtava maanomistaja. Dietrich von Fricks  oli naimisissa Dorothea Maydellin kanssa.

 

Heidän poikansa Jürgen von Frick avioitui Catharina von Butlarin kanssa.

     Lapset:

     1. Dietrich Sander?, s. . Tauluun 231.

Taulu 239

XIX  Klaus Lydiksson Djäkn (9336), Käskynhaltija Turun linna 1411-1434, s. 1379 Turku, k. 7.3.1437 Turku. http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssidl.htm

 

Lydekenpoikien suku

Tämän ns. Lydekenpoikien suvun vaakunassa oli enkeli punaisella pohjalla musta kotkanpää päänään.2 Suvun kantaisästä tiedot vaihtelevat. Erään lähteen mukaan hän olisi ollut Lyder de Kyren, ja toisessa häntä nimitetään Lydeke Olofinpojaksi. Hänen poikiensa sanotaan olleen kotoisin Münsterista (Westfalenista).1 Klas Lydekenpojan (taulu 2) viisi tytärtä tulivat Suomen huomattavampien keskiaikaisten aatelissukujen - Flemingien, Bitzien, Kurkien, Hornien ym. kantaäideiksi.

TAULU 1

Lydeke Olofinpoika, kotoisin Saksasta.

Pojat:

Klas Lydekenpoika, taulu 2.

Benkt Lydekenpoika, asemies; asui Pirkkalan Benktilässä 1; tuomari Sauvossa 1410 22; kihlakunnantuomari 1411, 1434 7; vouti Hämeenlinnassa 1416-36 ja vielä uudelleen 1443-1444 ja linnanherra 1437-1439 8, 29; kuului Naantalin luostarin perustajiin; Turun maaoikeuden jäsen 1434, 1438 9; kihlakunnan tuomari Ylä-Satakunnassa 1442-1453 10; otti osaa valtaneuvosten kokoukseen Söderköpingissä 5.10.1436 11 ja Telgessä 1438 23; lahjoitti Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuorelle Haatilan tilan Nousiaisista sekä tontin Turun kaupungista kivikellareineen, 100 markkaa rahaa ja hopeoidun torven, samoin Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille kaksi myllyä Kokkalasta kalastusoikeuksineen 1; 1460 lahjoitti Pyhän ruumiin kuorelle, johon hänen veljenpoikansa Henrik Klasinpoika ja Arvid Klasinpoika, oli haudattu, Kuljun tilan Pirkkalasta, jonka hän testamentissaan lupasi heille, jos he jäisivät hänen jälkeensä 12; kuoli n. 1460. - Puoliso Valborg Jönsintytär, oli elossa 1442, jolloin hän miehensä kanssa lahjoitti perintöosansa Lemun Pennisen tilasta Naantalin luostarille; oli todennäköisesti Elin Jönsintyttären sisar, joka avioitui 1451 asemies Olof Svärdin kanssa, ja joka lahjoitti toisen puolen Pennisistä luostarille.1

TAULU 2

 

Klas Lydekenpoika Djäkn, ritari 13; omisti ainakin Nousiaisten Nyynäisen, Vanajan Harvialan, Tyrvännön Suontaan, Mynämäen (Mietoisten kappeli) Kaskisen, Pöytyän Ylänteen ja Maskun Kankaisen; tuomari Hämeessä 1383-1392 Katso tarkemmin viite 24 ja myöhemmin Varsinais-Suomessa (ainakin vuodesta 1405), ja Pohjois-Suomessa 1407 14 ja Maskussa 1407 25-1434 1; Turun maaoikeuden jäsen 15; Turun vouti 1411-1420 16; Turun linnanpäällikkönä 1416-1434 17, pyrki tällöin rakentamaan rauhanomaisia suhteita balttilaisiin kauppakeskuksiin, kuten Tallinnaan, silloinkin kun Hansa oli sodassa Ruotsin kanssa, seurauksena tästä Turku suuresti vaurastui keskellä yleistä rauhattomuutta 3; perusti Turun tuomiokirkkoon kolme viikottaista messua ja lahjoitti tätä varten kirkolle kaupunkitalon ja tilan Turusta, sekä Huukaisen Lemusta ja 100 englannin nobleria;1 Klasin sukunimi (Djäkn = teini) viittaa siihen, että hän olisi käynyt Turun koulua, tästä johtuen hänellä oli suomalaiselle rälssille vielä harvinainen luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mistä saattaa johtua hänen nousunsa merkittävään asemaan 6; (oli? se "Elinan surma"-runon ylimys, joka mustasukkaisuudessaan poltti Elina-vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa, tätä rikosta ei ole kuitenkaan voitu osoittaa hänen tekemäkseen3. 28, runohan mainitsee surmatyön tekijäksi Klausin tyttärenpojan Klaus Kurjen ja onhan sekin mahdollisuus että balladi kuvaa ollenkaan historiallista tapahtumaa 28, Yrjö Punkari on pohtinut runon todenperäisyyttä, ); kuoli n. 1437. - (1. puoliso? Elina Mynämäen Orkovakkisista)  2. puoliso Kristina Jönsintytär, joka eli 1435. (Garp, Laitilan Storgård).1

 

Lapset:

 

(1. poika, joka menehtyi äitinsä kanssa.)1

2. Henrik Klasinpoika, Mietoisten Kaskisen herra, sai 20.10.1435 isältään perimälleen Ylänteen osalle rälssioikeudet 29; ilmeisesti se Turun hiippakuntalainen Henricus Nicolai, joka 1427 tuli Pariisin yliopistossa baccalaurukseksi ja 1428 maisteriksi; Ala-Satakunnan tuomari 1441-1447 18; Pohjois-Suomen laamanni 1448-1458 19; ritari luultavasti 1441 20; valtaneuvos ainakin vuodesta 1450; Turun linnan päällikkönä isänsä jälkeen 1435-1436 25; viimeksimainittuna vuonna marski Kaarle Knuutinpoika pakotti Henrikin, kuten muutkin Unionia kannattaneet linnanpäälliköt, luovuttamaan linnan takaisin; maaoikeuden jäsen Turussa 1446 21; osallistui Kaarle Knuutinpojan lähettämänä rauhanneuvotteluihin Novgorodissa 1452 tai 1453;3 määräsi Liettisten saaren kolmessa testamentissaan 1449, 1452 ja 1453 Naantalin luostarille kahdesta ikuisesta messusta joka viikko pidettäväksi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan kuoressa 1, 26; 1457 maanpaossa oleva kuningas ehdotti Henrikiä yhdeksi niistä herroista, joiden tuli olla sovintotuomarina hänen ja valtaneuvoston välillä;3 mainitaan vainajana 1459 27, haudattu Turun tuomiokirkon Pyhien miesten kuoriin.  - Puoliso ainakin 1438 lähtien Lucia Olofintytär Skelge, vanhemmat Olof Skelge ja Kristina Rötkerintytär (Djäkn, Ingenpoikien suku, taulu 2); olivat lapsettomia; puolisot tekivät suuria lahjoituksia erityisesti Turun tuomiokirkolle ja Naantalin luostarille, jälkimmäiselle he lahjoittivat mm. 10.5.1442 Raisiosta Ailoisten tilan, jonne luostari sitten siirrettiin;3 1448 he lahjoittivat Maskun Ajoisenpään kylän Isontalon Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille, joka sai samalla kantakarjaksi 2 härkää, 5 lehmää ja 10 lammasta;4 1449 ja 1451 testamenteissaan Lucia määräsi Nousiaisten kirkon Neitsyt Maarian alttarille parhaan kappansa huppuineen; 1459 Henrik oli ajattanut Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon aittaan 288 pannia rukiita, jotka hänen isänsä Klas oli aikoinaan jäänyt velkaa kirkolle;5 Lucia lahjoitti 1466 Naantalin luostarille, puolisonsa viimeisen toiveen mukaan, tämän sielun autuudeksi, pappismunkin ja tämän ylläpidoksi, huomenlahjansa, Mynämäen Lepistöojan; Lucia lahjoitti vielä 1485 luostarille Mynämäen Tursanperän ja Nousiaisen Toroisen tilat, joilla tuli kustantaa ikuinen messu, "ensimmäinen messu", joka pidettiin klo. viisi aamulla; Lucia eli luostarin muurien sisällä viimeiset aikansa, täällä häntä kutsuttiin ” moder fru Lucia”; kuollut ennen 28.2.1498. 1 Avioliitto oli lapseton.

2. Tomas Klasinpoika, Pöytyän Ylänteen herra; opiskeli Leipzigin yliopistossa; kuollut ennen 1452.1

2 Arvid Klasinpoika, ritari, Kaarle Knuutinpojan kruunajaisissa 1448 29, ja valtaneuvos, 1439 niiden 48 toisen suomalaisen uskotun aatelismiehen kanssa kirjoitti Tallinnan raadille, häväistyksen johdosta, joka Tallinnassa koski Donhoff Kallea ja hänen vaimoaan; oli ehkä se "Arvidus de Finlandia", joka 1444 kirjoittautui Erfurtin yliopistoon 31; sanotaan Pietari Brahen sukukirjassa, olleen raudoissa isänsä takia ja joka oli saapuvilla Arbogan kokouksessa 1450; teki testamenttinsa 4.3.1459 Kyrön pitäjässä, ja testamenttasi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille tilansa Euran Sarkkisen ja Vehmaan Perkiön; kuoli pian tämän jälkeen ja haudattiin 1459 tai 1460 Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin. - Puoliso Ingeborg Arendintytär, joka eli 1459, vanhemmat Arend Benktinpoika (Ulv) ja Birgitta Bengtintytär (Natt och Dag).30

 

2 Marta Klasintytär, taulu 3

2 Birgitta Klasintytär, omisti Harvialan Vånän; elossa 1473, mutta oli ilmeisesti kuolleena 2.3.1481. - Puoliso 12.6.1418 Nousiaisten Nynäsistä ritari Henrik Svärd, kuollut n.1440.(Katso Kurki - Svärd-suku, taulu 3)1

2 Katarina Klasintytär, kuollut ennen 1480. - Puoliso luultavsti jo ennen 1425 Jeppe (Jakob) Kurki, mainitaan Katarinan veljen Henrik Klasinpojan testamentissa; vanhemmat N.N. ja Herman Svärdin tytär. (Katso Kurki - Svärd-suku, taulu 2)28

2 Anna Klasintytär, Nousiaisten Nynäsissä. - Puoliso Henrik Bitz, Halikon tuomari, Turun linnan päällikkö, Etelä-Suomen laamanni, ritari 1441 ja kuului myös valtaneuvostoon, kuoli 1458; tämän avioliiton kautta tuli Nyynäisistä Bitz-suvun pääkartano.1

2 N. N. Klasintytär, taulu 4.

2 Tytär, hukkunut Akkasjokeen.1

2 Tytär, kuollut naimattomana.1

TAULU 3

Marta Klasintytär. - 1. puoliso Jöns Olofinpoika Tavast (Katso Tavast-suku, taulu 4); kuollut ennen 1439.1

TAULU 4

N.N. Klasintytär, Maskun Kankaisissa. - Puoliso asemies Henrik Olofinpoika Horn (Katso Horn-suku, taulu 2); aateloitu 1407

 

 

http://www.ojaniemi.com/suku/Esipolvet.html

Turun linnan vouti (n. 1409-1435).

...Ainakin jo v. 1409 oli Turussa päällikkönä Klaus Lydekenpoika Djäkn, Varsinais Suomessa maata omistanut ylimys, joka oli toiminut tuomarina mm. Hämeessä. Turun linnanpäällikkönä hän oli v:een 1435. Erityisesti hän pyrki edistämään Tallinnan ja muun Baltian kanssa käytyä kauppaa siitä huolimatta, että Ruot sin ja manner-Saksan hansakaupunkien välillä vallitsi pitkällinen sotatila 1426-1435. Myös Tukholman ja Raaseporin linnanisännät pyrkivät noudatta maan Baltian kanssa käytyyn kauppaan nähden samanlaista politiikkaa kuin Djäkn...

 

...1430-luvun puolivälissä puhkesivat Ruotsissa sisäiset levottomuudet, Engelbrektin johtama ryhmittymä ryhtyi taisteluun Erik Pommerilaista vastaan, joka voudeillaan oli synnyttänyt suuren tyytymättömyyden. V. 1435 iäkäs Turun linnanpäällikkö Klaus Djäkn luovutti - todennäköisesti Erik-kuninkaan suostumuksella päällikkyyden pojalleen Henrikille. Samana vuonna hän testamenttasi Turun tuomiokirkon Marian alttarille kahteen viikottaiseen messuun tarvittavat varat, mm. erään Turussa sijainneen talon. Pari vuotta myöhemmin hän kuoli...

 

... Luostarin uudelleenrakentamista varten Turun linnanpäällikkö Klaus Lydekenpoika hankki Tallinnasta muurarimestari Simonin, jonka lähtöä Tallinnan raati aluksi esteli jonkin rikkomuksen vuoksi, mutta päästi sitten linnanpäällikön pyynnön johdosta...

(Lainausten lähde: Erkki Kuujo Turun kaupungin historia 1366-152,1366-1521, ISBN 951-95083-1-7, Turku 1981)

 

- Klaus Djäkn Wikipediassa

- Juha Sinivaaran tekemää tutkimusta Djäkneistä.

, synt. Mynämäki.

 

Hartvik/Mänty s 107.

Vanhemmat Lydeke Olofsson De Kyren ja Sophie Eriksdotter Lovenbalk.

1. Puoliso: Elina Djäkn (11852)

2. Puoliso: Vihitty 1400 Kristina Jönsdr Garp (9337), Taulusta 238, Kristiinan kerrotaan olleen Laitilan Storgårdista. Hänen lapsensa omistivat Lepistön ja muita suvuntiloja., s. 1370 Laitila, k. 1436 Turku.

Vanhemmat Jöns Garp ja nn.

     Lapset:

     1. nn Djäkn

     2. Henrik Djäkn, Mietoisten Kaskisen herra, sai 20.10.1435 isältään perimälleen Ylänteen osalle rälssioikeudet 29; ilmeisesti se Turun hiippakuntalainen Henricus Nicolai, joka 1427 tuli Pariisin yliopistossa baccalaurukseksi ja 1428 maisteriksi; Ala-Satakunnan tuomari 1441-1447 18; Pohjois-Suomen laamanni 1448-1458 19; ritari luultavasti 1441 20; valtaneuvos ainakin vuodesta 1450; Turun linnan päällikkönä isänsä jälkeen 1435-1436 25; viimeksimainittuna vuonna marski Kaarle Knuutinpoika pakotti Henrikin, kuten muutkin Unionia kannattaneet linnanpäälliköt, luovuttamaan linnan takaisin; maaoikeuden jäsen Turussa 1446 21; osallistui Kaarle Knuutinpojan lähettämänä rauhanneuvotteluihin Novgorodissa 1452 tai 1453;3 määräsi Liettisten saaren kolmessa testamentissaan 1449, 1452 ja 1453 Naantalin luostarille kahdesta ikuisesta messusta joka viikko pidettäväksi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan kuoressa 1, 26; 1457 maanpaossa oleva kuningas ehdotti Henrikiä yhdeksi niistä herroista, joiden tuli olla sovintotuomarina hänen ja valtaneuvoston välillä;3 mainitaan vainajana 1459 27, haudattu Turun tuomiokirkon Pyhien miesten kuoriin.  -ritari 1448

     3. Arvid Djäkn, ritari, Kaarle Knuutinpojan kruunajaisissa 1448 29, ja valtaneuvos, 1439 niiden 48 toisen suomalaisen uskotun aatelismiehen kanssa kirjoitti Tallinnan raadille, häväistyksen johdosta, joka Tallinnassa koski Donhoff Kallea ja hänen vaimoaan; oli ehkä se "Arvidus de Finlandia", joka 1444 kirjoittautui Erfurtin yliopistoon 31; sanotaan Pietari Brahen sukukirjassa, olleen raudoissa isänsä takia ja joka oli saapuvilla Arbogan kokouksessa 1450; teki testamenttinsa 4.3.1459 Kyrön pitäjässä, ja testamenttasi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille tilansa Euran Sarkkisen ja Vehmaan Perkiön; kuoli pian tämän jälkeen ja haudattiin 1459 tai 1460 Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin.

     4. Tuomas Djäkn, Pöytyän Ylänteen herra; opiskeli Leipzigin yliopistossa; kuollut ennen 1452.

 

     5. Birgit Djäkn, s. . Tauluun 238.

     6. Marta Djäkn, s. 1410 Nousiainen, k. 1477 Parainen

     7. Anna Djäkn, s. 1410 Nynas, Nousis

     8. Katariina Djäkn, s. 1407. Tauluun 265.

     9. Cecilia Djökn, s. . Tauluun 251.

Taulu 244

XIX  Sigge Sparre af Rossvik (11694) k. 1442.

Vanhemmat Laurentz Sparre af Tofta ja Juliana Lama.

Puoliso: Margareta Färla (11695), Taulusta 243

Vanhemmat Bengt Färla ja Brita Tre Vingar

     Lapset:

     1. Lars Sparre af Rossvik, s. 1400. Tauluun 243.

 

Taulu 245

XIX  Bengt Rödbjelke (13887)

Puoliso: Margit Dowt (13888), Taulusta 243

     Lapset:

     1. Ingeborg Rödbjelkeätten, s. . Tauluun 243.

Taulu 247

XIX  Bengt Natt och Dag (13485), s. 1392 Ekhult, Bjorsater, Ostergotland, Ruotsi, k. 1451.

Vanhemmat Sten Natt och Dag ja Ingeborg Örnefot.

Puoliso: Vihitty 1399 Kristiina Leopard-Lejonlilja (13486), Taulusta 246 k. 1435.

Vanhemmat Magnus Lejonlinja-Lejonlilja ja Margareta Vinstorpaätten.

     Lapset:

     1. Måns Natt och Dag, s. 1427. Tauluun 246.

 

Taulu 248

XIX  Fikke Bulow (13471) k. 1454.

Vanhemmat Johan Bulow ja Dorothea Pinnow.

Puoliso: Hebbla Bydelsbak (13472), Taulusta 246, s. 1420 Nynas, Aby, Kalmar, Ruotsi, k. 1484.

Vanhemmat Albrekt Bydelsbak ja Anna Krummedige.

     Lapset:

     1. Ermegad Bulow, s. 1445. Tauluun 246.

Taulu 259

XIX  Jakob Valdemarinpoika Garp (11963), Lemun Autin herra.

Vanhemmat Valdemar Hartvikinpoika ja Katarina Rötkerintytär.

1. Puoliso: Karin Nilsintytär (11965)

     Lapset:

     1. Kristina

2. Puoliso: Ragnild (11964), Taulusta 258

     Lapset:

     2. Hartvik Garp, asemies; kihlakunnan tuomari Vehmaan kihlakunnassa 1450-1459 1, 15; Pohjois-Suomen laamanni 1459-1486 4, ehkä 1497 asti 1; omisti Laitilan Storgårdin, jota kutsuttiin hänen jälkeensä Hartikkalaksi; perusti Laitilan kirkon 1; teki testamentin Mynämäen Ravessa 17.12.1486 6 ja lahjoitti tilat Turun tuomiokirkolle, Laitilan kirkolle ja Naantalin luostarille, samoin määräsi leposijansa Pyhän ruumiin kuoressa Turun tuomiokirkossa 7; kuoli pian tämän jälkeen, ennen 6.12.1488 lapsettomana

     3. Jöns Garp, asui Perniössä, mahdollisesti tila jota vieläkin sanotaan Garpgården; takuumies 1437 asemies Dönhoff Kallelle (Tavast-suku, taulu 4) 1; vannoi 1440 Tallinnan raadille että varas, joka ryösti hänen äitipuolensa, vaimo Ingridin Perniössä, oli saanut turvakirjeen 10;  kuollut ennen 1463

     4. Arvidus Garp, kirjoittautui Pariisissa 1449, oli sitä ennen opiskellut Erfurtissa ja Leipzigissa; mainitaan kaniikkinan Turussa 1451-1453 1; arkkiteini 1464- 11; antoi 1479 veljensä Hartvikin kanssa vanhempiensa sielujen autuudesta ja omasta leposijastaan Turun tuomiokirkon Kaikkien Pyhien kuorelle Malkalan tilan Laitilasta 12; kuollut ennen 1486

     5. Kristiina Garp, s. . Tauluun 258.

 

Taulu 262

XIX  Axel Kurck (13105), s. 1395.

Vanhemmat Eric Kurck ja nn.

Puoliso: Christina Some (13106), Taulusta 261, s. 1395 Nas, Jönköping, Ruotsi.

Vanhemmat Abraham Some ja nn.

     Lapset:

     1. Erik Kurck, s. 1415. Tauluun 261.

 

Taulu 263

XIX  Olof Senbock (13111), syntynyt Ruotsi, Valtaneuvos, kihlakunnantuomari, k. 1455.

1. Puoliso: Margareta Krumme (13112), Taulusta 261 k. jälkeen 26.2.1484.

     Lapset:

     1. Cesilia Senbock, s. 1415. Tauluun 261.

2. Puoliso: Sestrid April (13119)

     Lapset:

     2. Jösse Stenbock, s. . Tauluun 266.

Taulu 265

XIX  Jakob (Jeppe) Kurki (11269), Ylä-Satakunnan tuomari, Laamanni, s. noin 1418, k. 1455.

Vanhemmat Nils Kurki ja Cecilia Filpuntytär Kurki.

Puoliso: Vihitty noin 1429 Katariina Klausdr Djäkn (11270), Taulusta 239, 264, s. 1407, k. 1480.

Vanhemmat Klaus Lydiksson Djäkn ja Kristina Jönsdr Garp.

     Lapset:

     1. Klaus Kurki, s. 1430. Tauluun 264.

     2. Anna Kurki

     3. Birgitta Kurki

     4. Karin Kurki

 

Taulu 266

XIX  Jösse Stenbock (13117), Viipurin päällikkö, Turun vouti, valtaneuvos, tiedot 1441-1488, k. 1488 Tallinna, Viro.

Vanhemmat Olof Senbock ja Sestrid April.

Puoliso: Margareta (Karin?) Fleming (13118), Taulusta 264 k. jälkeen 1490.

Vanhemmat Magnus Fleming ja Elin Nilsintytär Kurki, Fleming.

     Lapset:

     1. Elina Stenbock, s. 1446. Tauluun 264.

Taulu 226

XIX  Matti Philippoksenpoika Vuoltee (9330), Kihlakunnantuomari Ala-Satakunnan tuomari 1482-1511, kuollut Kokemäki KokemäelläAatelissukua. Omisti Jutikkalan Kihlakunnantuomari v. 1506, oli solmimassa aselepoa Novgorodin kanssa., s. 1450. Hartvik/Mänty s 101.

Vanhemmat Filippus ja nn.

Puoliso: Katariina Bitz (9331), Taulusta 225, s. 1450.

Vanhemmat Klaus Bitz ja Elseby Fincke.

     Lapset:

     1. Henrik Vuoltee, s. 1480. Tauluun 225.

     2. Anna Vuoltee, lähde i: http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T45.

     3. Juhana Vuoltee, Tässäkin on jotain epäselvää. onko Henrik Matin poika vai pojanpoika