Historiikkia
Rovasti Wilho Wihervaaran 1965 kirjoittamassa Marttilan kirkon historia vihkosessa meille kerrotaan, että Marttilan seurakunta on syntynyt katolisena aikana 1300 luvulla.
Poimin tähän kroniikkaan tietoja tuosta vihkosesta ja nivon ne sitten aikanaan yhteen muun tekstiin kanssa.
Marttila on siis ollut myös eräs Suomen vanhimpia seurakuntia. Jo 1300 luvulla on seurakunnassa ollut oma kirkko ja kirkkoherra. Aiemmin seurakunta arvellaan kuuluneen Uskelan (Salo) seurakuntaan. Tuosta suunnasta osa Marttilan asutusta on saapunut.
Perimätieto kertoo, että Marttilan seudulla olisi ollut jo hyvin varhain pikkuisia puukirkkoja Tarvasjoen kirkonkylässä ja Marttilan Krouvin kylässä, palvelemassa vanhan Hämeenhärkätien katolisina rukoushuoneina silloisten majatalojen läheisyydessä.
Vanhin Marttilan seurakuntakirkko hautausmaineen on ollut Mäntsälän kylässä joen rannalla ja Tästä kirkosta on saatu pelastettua kaksi puuveistosta, jotka siirrettiin uuteen kirkkoon ja ovat vielä tallessa. Asiantuntijat arvioivat niiden olevan 1300-luvulta.
Vanha krusifiksi joka on kirkossa, on peräisin tältä ajalta.
Vanhin tunnettu asiakirja, jossa pitäjä mainitaan, on eräs kiinnekirja turkulaisporvari Hartmanille Biurstektin, Kalenningiatektin, Svenstekin ja Brytiatektin taloihin, jotka sijaitsivat Uudiskylässä.
Tammelan historia kertoo Tammelaa koskevien ensimmäisten kirjallisten dokumenttien ajoittuvan 1400-luvulle
Härkätien rakennelmista nimensä saaneet Porras, Lautaporras ja Pehkijoen silta mainitaan jo tuon ajan asiakirjoissa.
Teurolla on ollut jo ainakin 1600 luvulla kievari ja paikka nimeltä "Hämäläisten talli"
Tammelan ylängön pysyvä asutus ajoitetaan 1300-1400 luvulle. Asukkaita arvellaan Tammelan historian mukaan saapuneen toisaalta Varsinais-Suomesta ja toisaalta Vanajan-Hattulan seuduilta. 1400-luvulla perustettuun Loimon hallintopitäjään kuului myös Tammeka yhtenä neljänneskunnista, toiset kolme olivat Jokioinen, Hirsjärvi ja Pitkäjärvi. Tammela ja Jokioinen muodostivat Tammelan seurakunnan ja Hirsjärvi ja Pitkäjärvi Someron seurakunnan.
Hämeen maakirjat alkavat vuodesta 1536 ja niihin merkittiin verovelvollisiksi talojen isännät kylittäin. Monet meidänkin sukujen kaukaisimmista esi-isistä on löydetty sieltä.
1300 vihittiin Turun tuomiokirkko. Marttilan kirkon keskiaikaisissa puuveistoksissa on 1300 lukuun viittavaa tekotapaa
1303 Kuninkaan kirje Närpiön seudun uudisasukkaille vahvistaa heidän oikeutensa voudilta saamiinsa erämaihin
1309 Turku mainittiin kaupunkiyhteisönä
1309-21 Ragvald II Suomen piispana
1310 kuningas Birger luovutti veljilleen Eerikille ja Valdemarille Turun ja Hämeen linnan pitäen itsellään Viipurin linnan
1313 ensimmäiset tiedot suomalaisista Pariisin maistereista
1316 kuningas Birgerin suojelukirje Karjalan naisille, Kauppakirja, jossa puhutaan neljästä nykyisen Tarvasjoen pitäjän alueella sijainneesta uudistalosta
1321-38 ruotsalainen Pentti Suomen piispana
1323 Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja Pähkinäsaaressa
1324-26 Matias Kettilmundinpoika Turun päällikkönä
1334 Maunu Eerikinpoika kirje Suomen, Uudenmaan, Ahvenanmaan, Hämeen ja Satakunnan asukkaille. Uudistiloille 4 vuoden verovapaus ja oikeus asettua asumaan sellaisille maille, joita siihenastiset omistajat eivät olleet saattaneet viljelykseen.
1337 Maunu Eerikinpojan kirjettä täydentävä asiakirja. Suomen käskynhaltija Erengisle Antinpoika vahvistaa uudisasukkaan omistusoikeuden. Kruunun tukema asutustoiminta aiheutti asutuksen valtavan leviämisen , esim Auran, Pöytyän, Karinaisten, Tarvasjoen, Kosken, Kuusjoen, Kiikalan pitäjät saavat asutuksensa. (niiden kaikki talot ovat 1500-luvulta säilyneissä veroluetteloissa ns ruotsalaisen oikeuden piirissä (eli voiveron piirissä, viljaveron sijaan)
1338-66 Hemming Suomen piispana
1344 Suomesta käytettiin ensi kertaa nimeä Österlandia
1346 Kaakamajoki sovittiin Upsalan arkkihiippakunnan ja Turun hiippakunnan rajaksi. Porvoo perustettiin
n. 1350 musta surma riehui myös Suomessa
1375-86 Bo Joninpoika Grip Itämaan herrana
1378 paavi antoi ristiretkiluvan Pohjanrannan valtaukselle
1385-1412 Bero II Balk Turun piispana
1389-1412 Margareetta Ruotsin kuningattarena
1397-1521 pohjoismaisen Kalmarin unionin aika
1397-1439 Eerik XIII Pommerilainen Kalmarin unionin hallitsijana
1200
1100 luvun lopussa syntyi mongolipäällikkö Tsingis kaan. Hän lähti joukkoineen kohti länttä saatuaan kotiseutunsa yhdistettyä ja hän kuoli 1227 72 vuoden iässä. Hänen pojanpoikansa Batu hyökkäsi Venäjälle, hävitti Kiovan ja valloitti muinaiset viikinkialueet. Kaksi ja puoli vuosisataa mongolit eli tataarit olivat Venäjän herroina. Batu valloitti myös Unkarin ja Puolan ja Sleesian.
Mikä on ollut tämän suuren tapahtuman vaikutus Suomeen, siitä eivät kirjat paljoa puhu.
1220/21-45 Tuomas Suomen piispana
1227 Esi-isämme Novgorodin ruhtinas Jaroslav pakotti Karjalassa väestöä kasteelle
1229 paavi vahvisti kirjeellään Suomen piispalle oikeuden pakanallisiin palvontapaikkoihin
n 1230 piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin
1237 hämäläisten kapina
1238/39 tai 1258-59 ns toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen; vanhan tutkimuksenajoitus 1249 ei liene oikea
1240 piispa Tuomaan joukot kärsivät Nevajoella tappion Novgorodin ruhtinaalle Aleksanterille
1248/49-58 Bero Suomen piispana
1249 perustettiin Suomen ensimmäinen luostari, Turun dominikaaniluostari
1250-1364 Birger-jaarlin suku Ruotsin valtaistuimella
1258-66 Ragvald I Suomen piispana
1266-86 Catillus Suomen piispana
1276 perustettiin Turun tuomiokapituli
1277 kuningas Maunu myönsi vanhan perimätiedon mukaan pirkkalaisten (birkarlar) oikeuden lapinkäyntiin ja lappalaisten verottamiseen
1280 maallinen rälssi sai alkunsa, kun Alsnön säännöllä annettiin verovapaus ratsutalollisille
n 1280 ruotsalainen Kaarle Kustaanpoika nimitettiin Suomen ensimmäiseksi prefektiksi
1281 kirkko sai verovapauden
1284 kuningas Maunu antoi veljelleen Pentille Suomen herttuan arvon
1286-91 Johannes Suomen piispana
n 1290 piispanistuin siirrettiin Koroisista Turkuun tuomiokirkon valmistuttua.
Ensimmäisiä kivikirkkoja alettiin rakentaa Ahvenanmaalla
1291-1308 ensimmäinen kotimainen mies, Maunu I, Suomen piispana
1293 Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan
1100 JKR
1149 hämäläiset kärsivät tappion sotaretkellä vatjalaisia ja novgorodilaisia vastaan
1154 arabialaisen Idrisin kartassa mainittiin Turku ja Häme
1155 ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan
1155-56 Henrik Suomen ensimmäisenä piispana Paavali Juustenin piispainkronikan mukaan
1171 tai 1172 suomalaiset kuvattiin paavi Aleksanteri III:n Gravis admodum-bullassa epävarmoiksi uusikkokristityiksi
1186 novgorodilaiset tekivät sotaretken Hämeeseen
1190-luvulla tanskalaiset tekivät meriretkiä Suomeen
Maan varhaiskeskiaikainen asutustoiminta oli täysin vapaata ja kantakylien talonpojat perustivat uudistiloja, jotka vähitellen itsenäistyivät ja alkoivat asuttaa ympäristöään. 1200-luvun lopulta tilanne muuttui suuressa määrin. Kruunu alkoi verotulojen lisäämiseksi harjoittaa järjestelmällistä asutuspolitiikkaa