Historiikkia

Rovasti Wilho Wihervaaran 1965 kirjoittamassa Marttilan kirkon historia vihkosessa meille kerrotaan, että Marttilan seurakunta on syntynyt katolisena aikana 1300 luvulla.

Poimin tähän kroniikkaan tietoja tuosta vihkosesta ja nivon ne sitten aikanaan yhteen muun tekstiin kanssa.

 

 Marttila on siis ollut myös eräs Suomen vanhimpia seurakuntia. Jo 1300 luvulla on seurakunnassa ollut oma kirkko ja kirkkoherra. Aiemmin seurakunta arvellaan kuuluneen Uskelan (Salo) seurakuntaan. Tuosta suunnasta osa Marttilan asutusta on saapunut.

Perimätieto kertoo, että Marttilan seudulla olisi ollut jo hyvin varhain pikkuisia puukirkkoja Tarvasjoen kirkonkylässä ja Marttilan Krouvin kylässä, palvelemassa vanhan Hämeenhärkätien katolisina rukoushuoneina silloisten majatalojen läheisyydessä.

 

Vanhin Marttilan seurakuntakirkko hautausmaineen on ollut Mäntsälän kylässä joen rannalla ja Tästä kirkosta on saatu pelastettua kaksi puuveistosta, jotka siirrettiin uuteen kirkkoon ja ovat vielä tallessa. Asiantuntijat arvioivat niiden olevan 1300-luvulta.

Vanha krusifiksi joka on kirkossa, on peräisin tältä ajalta.

Vanhin tunnettu asiakirja, jossa pitäjä mainitaan, on eräs kiinnekirja turkulaisporvari Hartmanille Biurstektin, Kalenningiatektin, Svenstekin ja Brytiatektin taloihin, jotka sijaitsivat Uudiskylässä.

Tammelan historia kertoo Tammelaa koskevien ensimmäisten kirjallisten dokumenttien ajoittuvan 1400-luvulle

Härkätien rakennelmista nimensä saaneet Porras, Lautaporras ja Pehkijoen silta mainitaan jo tuon ajan asiakirjoissa.

Teurolla on ollut jo ainakin 1600 luvulla kievari ja paikka nimeltä "Hämäläisten talli"

Tammelan ylängön pysyvä asutus ajoitetaan 1300-1400 luvulle. Asukkaita arvellaan Tammelan historian mukaan saapuneen toisaalta Varsinais-Suomesta ja toisaalta Vanajan-Hattulan seuduilta. 1400-luvulla perustettuun Loimon hallintopitäjään kuului myös Tammeka yhtenä neljänneskunnista, toiset kolme olivat Jokioinen, Hirsjärvi ja Pitkäjärvi. Tammela ja Jokioinen muodostivat Tammelan seurakunnan ja Hirsjärvi ja Pitkäjärvi Someron seurakunnan.

Hämeen maakirjat alkavat vuodesta 1536 ja niihin merkittiin verovelvollisiksi talojen isännät kylittäin. Monet meidänkin sukujen kaukaisimmista esi-isistä on löydetty sieltä.

 

1300                                                  vihittiin Turun tuomiokirkko. Marttilan kirkon keskiaikaisissa puuveistoksissa on 1300 lukuun viittavaa tekotapaa

1303                                                  Kuninkaan kirje Närpiön seudun uudisasukkaille vahvistaa heidän oikeutensa voudilta saamiinsa erämaihin

1309                        Turku mainittiin kaupunkiyhteisönä

1309-21                   Ragvald II Suomen piispana

1310                                                  kuningas Birger luovutti veljilleen Eerikille ja Valdemarille Turun ja Hämeen linnan pitäen itsellään Viipurin linnan

1313                        ensimmäiset tiedot suomalaisista Pariisin maistereista

1316                                                  kuningas Birgerin suojelukirje Karjalan naisille, Kauppakirja, jossa puhutaan neljästä nykyisen Tarvasjoen pitäjän alueella sijainneesta uudistalosta

1321-38                   ruotsalainen Pentti Suomen piispana

1323                        Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja Pähkinäsaaressa

1324-26                   Matias Kettilmundinpoika Turun päällikkönä

1334                                                  Maunu Eerikinpoika kirje Suomen, Uudenmaan, Ahvenanmaan, Hämeen ja Satakunnan asukkaille. Uudistiloille 4 vuoden verovapaus ja oikeus asettua asumaan sellaisille maille, joita siihenastiset omistajat eivät olleet saattaneet viljelykseen.

1337                                                  Maunu Eerikinpojan kirjettä täydentävä asiakirja. Suomen käskynhaltija Erengisle Antinpoika vahvistaa uudisasukkaan omistusoikeuden. Kruunun tukema asutustoiminta aiheutti asutuksen valtavan leviämisen , esim Auran, Pöytyän, Karinaisten, Tarvasjoen, Kosken, Kuusjoen, Kiikalan pitäjät saavat asutuksensa. (niiden kaikki talot ovat 1500-luvulta säilyneissä veroluetteloissa ns ruotsalaisen oikeuden piirissä (eli voiveron piirissä, viljaveron sijaan)

1338-66                                             Hemming Suomen piispana

1344                                                  Suomesta käytettiin ensi kertaa nimeä Österlandia

1346                                                  Kaakamajoki sovittiin Upsalan arkkihiippakunnan ja Turun hiippakunnan rajaksi. Porvoo perustettiin

n. 1350                                              musta surma riehui myös Suomessa

1375-86                                             Bo Joninpoika Grip Itämaan herrana

1378                        paavi antoi ristiretkiluvan Pohjanrannan valtaukselle

1385-1412                               Bero II Balk Turun piispana

1389-1412                               Margareetta Ruotsin kuningattarena

1397-1521                               pohjoismaisen Kalmarin unionin aika

1397-1439                               Eerik XIII Pommerilainen Kalmarin unionin hallitsijana

 

 

1200

1100 luvun lopussa syntyi mongolipäällikkö Tsingis kaan. Hän lähti joukkoineen kohti länttä saatuaan kotiseutunsa yhdistettyä ja hän kuoli 1227 72 vuoden iässä. Hänen pojanpoikansa Batu hyökkäsi Venäjälle, hävitti Kiovan ja valloitti muinaiset viikinkialueet. Kaksi ja puoli vuosisataa mongolit eli tataarit olivat Venäjän herroina. Batu valloitti myös Unkarin ja Puolan ja Sleesian.

Mikä on ollut tämän suuren tapahtuman vaikutus Suomeen, siitä eivät kirjat paljoa puhu.

 

1220/21-45                             Tuomas Suomen piispana

1227                        Esi-isämme Novgorodin ruhtinas Jaroslav pakotti Karjalassa väestöä kasteelle

1229                                                  paavi vahvisti kirjeellään Suomen piispalle oikeuden pakanallisiin palvontapaikkoihin

n 1230                                               piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin

1237                                                  hämäläisten kapina

1238/39 tai 1258-59                         ns toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen; vanhan tutkimuksenajoitus 1249 ei liene oikea

1240                                                  piispa Tuomaan joukot kärsivät Nevajoella tappion Novgorodin ruhtinaalle Aleksanterille

1248/49-58                                       Bero Suomen piispana

1249                        perustettiin Suomen ensimmäinen luostari, Turun dominikaaniluostari

1250-1364                               Birger-jaarlin suku Ruotsin valtaistuimella

1258-66                   Ragvald I Suomen piispana

1266-86                   Catillus Suomen piispana

1276                        perustettiin Turun tuomiokapituli

1277                                                  kuningas Maunu myönsi vanhan perimätiedon mukaan pirkkalaisten (birkarlar) oikeuden lapinkäyntiin ja lappalaisten verottamiseen

1280                                                  maallinen rälssi sai alkunsa, kun Alsnön säännöllä annettiin verovapaus ratsutalollisille

n 1280                                               ruotsalainen Kaarle Kustaanpoika nimitettiin Suomen ensimmäiseksi prefektiksi

1281                                                  kirkko sai verovapauden

1284                                                  kuningas Maunu antoi veljelleen Pentille Suomen herttuan arvon

1286-91                                             Johannes Suomen piispana

n 1290                                               piispanistuin siirrettiin Koroisista Turkuun tuomiokirkon valmistuttua.

                                                          Ensimmäisiä kivikirkkoja alettiin rakentaa Ahvenanmaalla

1291-1308                               ensimmäinen kotimainen mies, Maunu I, Suomen piispana

1293                                                  Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan

1100 JKR

 

1149                        hämäläiset kärsivät tappion sotaretkellä vatjalaisia ja novgorodilaisia vastaan

1154                        arabialaisen Idrisin kartassa mainittiin Turku ja Häme

1155                        ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan

1155-56                                             Henrik Suomen ensimmäisenä piispana Paavali Juustenin piispainkronikan mukaan

1171 tai 1172                                    suomalaiset kuvattiin paavi Aleksanteri III:n Gravis admodum-bullassa epävarmoiksi uusikkokristityiksi

1186                        novgorodilaiset tekivät sotaretken Hämeeseen

 

1190-luvulla                           tanskalaiset tekivät meriretkiä Suomeen

 

Maan varhaiskeskiaikainen asutustoiminta oli täysin vapaata ja kantakylien talonpojat perustivat uudistiloja, jotka vähitellen itsenäistyivät ja alkoivat asuttaa ympäristöään. 1200-luvun lopulta tilanne muuttui suuressa määrin. Kruunu alkoi verotulojen lisäämiseksi harjoittaa järjestelmällistä asutuspolitiikkaa