Historiikkia
Lisäilen nyt noita polkuja tänne, itsekkin samalla opiskellen ja hahmottaen, kuka eli mihinkin aikaan ja miten nuo ihmiskohtalot nivoutuvat toisiinsa ja yleiseen historiaan, sekä hengelliseen historiaan
Nyt monet poluista osuvat tänne 1500 luvulle ja siksi kirjoittelenkin nyt tää llä.
1500-06 Lauri Suurpää Turun piispana
1504-12 Svante Sture Ruotsin valtionhoitajana
1505 Marttilan Hirvas ilmestyy asiakirjoihin, jollion sikäläisen Herneen talon isäntä myi omistamansa Rahkionjoenperän niityn Krouvin Laurille
1506-10 Johannes IV Olavinpoika Turun piispana
1509 Otto Rudin johtamat tanskalaiset merisissit ryöstivät Turun
1510-22 Arvid Kurki, Turun viimeinen katolinen piispa
1512-20 Sten Sture nuor. Ruotsin valtionhoitajana
1513 Marttilan Juutilan isännistä mainitaan asiakirjoissa Juha, hän toimi Marttilan pitäjän lautamiehenä. Matti Juhanpoika mainitaan 1540. Myös Laurila mainitaan ensikertaa kun Laurilan Markku Niilonpoika oli pitäjän lautamiehenä. Myös Simalan Paavo mainitaan lautamiehenä
1520 Tukholman verilöyly
1520-21 Kristan II unioninhalitsijana
1521 Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin valtionhoitajaksi
1523 Eerik Fleming valloitti tanskalaisilta Turun linnan, Kuusiston, Raaseporin, Hämeenlinnan ja Viipurin linnan, Pietari Särkilahti (k 1529) alkoi Saksasta palattuaan levittää Lutherin oppia
1523-27 Eerik Sveninpoika Turun piispana
1523-60 Kustaa I Vaasa Ruotsin kuninkaana
1527 Västeråsin valtiopäivät
1528-50 Martti Skytte Turun piispana; 1528 hänet vihittiin piispaksi ilman paavin vahvistusta
1534-36 kreivisota
1538 Marttilan Lovi mainitaan asiakirjoissa kun Loven Antti oli todistajana omistajariidassa. Myös Maunulan Tapani mainitaan samassa yhteydessä todistajana. Myös Ollilan Martti mainitaan todistajana ko tapauksessa. Samoin Palaisten kylän isännistä Mikko ja Simo, vuoden 1540 maakirjan mukaan Palaisissa oli tuolloin viisi taloa, Esko Valmarinpoika, Knuutti Skamgest, sekä Mikko Tuomaanpojan asuma Hannula, Simo Mikonpojan asuma Kerko ja Markku Tuomaanpojan asuma Penttilä. Siutila eli Siurtila mainitaan. SAmoin Tiipilä.
1540 Marttilassa yhteensä 64 taloa. Marttilan Huovari, eli Huovaristo mainitaan ensikertaa asiakirjoissa jolloin kylässä oli kolme taloa, Olli Brennare ja Olli Tavast ja kolmas jonkun vieraskyläläisen omistama talo. Myös Karvela tulee historian valokeilaan, 1540 laaditun Turun läänin maakirjan mukaan kylässä oli kaksi talo, Antti Pietarinpojan asuma Vihtiläinen ja Erkki Heikinpojan asuma Vähätalo. Myös Mälsälä eli Mäntsälä mainitaan tänä vuonna, kun maakirjan mukaan kylässä oli kaksi taloa, toisen isäntänä oli Jaakko Laurinpoika, toisen vieraskyläläinen.
Jaakko Laurinpojasta polku kulkee kirkkoherra Paljaspään kautta Juho Heikki Simolaan, j
Prunkilan eli Brungilan kylä mainitaan myös ensikertaa, siellä maakirjan mukaan oli peräti seitsemän taloa. Samoin Purhalan kylän kaksi taloa mainitaan. Ruskolaisissa, eli Seppälässä oli kaksi taloa, Neuvo ja Ulvi. Vättilä ilmestyy myös asiakirjoihin kolmella talollaan
1542 perustettiin Lohjan Ojamon rautakaivos
1543 ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria
1544 Vaasa-suku sai perintöoikeuden kruunuun, Agricolan Rucouskiria Bibliasta ilmestyi
1546 perustettiin Tammisaari
1547 kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savon ja Savonlinnan käskynhaltijaksi Kustaa Fincken, jonka erityiseksi tehtäväksi tuli Sisä Suomen erämaiden asuttaminen
1548 ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi Testamentti
1548-1556 Henrik Juhananpoika Marttilan kirkkoherrana
1550 Kustaa Vaasa antoi Suomea varten merenkulku ja kauppasäännön ja määräsi Helsingin perustamisesta
1552 suuri uudisasutusliike Oulujärven rannalle
1552-53 Maunu Pekanpoika Nyrhin johtama talonpoikaiskapina Lappeen kihlakunnassa
1554 Mikael Agricola nimitettiin Turun piispaksi, Perustettiin Viipurin hiippakunta, pirkkalaisilta otettiin pois oikeus lappalaisten verottamiseen
1555-57 sota Venäjää vastaan: paluumatkalla rauhanneuvotteluista Agricola kuoli Kuolemanjärven Kyrönniemen kylässä 9.4. Jaakko Teitin valitukset Suomen aateliston väärinkäytöksistä
1556-63 Juhana Suomen herttuana Turun linnassa
1556 Ragvald Henrikinpoika Marttilan kappalaisena
1557 Yrjänä Marttilan kirkkoherrana
1558 Pori perustettiin
1558-63 Pietari Follingius Turun piispana
1560-68 Eerik XIV Ruotsin kuninkaana
1561 Pohjois Viro liitettiin Ruotsin valtakuntaan
1563-1585 Simo Knuutinpoika Paljaspää Marttilan kirkkoherrana
Eli tämä Simo Knuutinpoika Paljaspää tulee Mäntsälän sukulinjasta isoisäni esiisiin.
1563-76 Paavali Juusten Turun piispana
1568-92 Juhana III Ruotsin kuninkaana
1569 aateluus perinölliseksi Ruotsin valtakunnassa
1570 hopeavero Älvsborgin linnoituksen lunastamiseksi
1570-95 ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjää vastaan
1575 tienoilla vaikea katovuosi ja karjarutto
1577 Tiettävästi vanhin asiakirja jossa luetellaan muihinkin Marttilan väestöryhmiin kuin talollisiin kuuluneita henkilöitä, "Piikkiön ja Halikon kihlakuntien maakauppiaiden ja kaikenlaisten käsityöläisten sekä palkkarenkien ja itsellismiesten taksoitusluettelo.
1581 Juhana III alkoi käyttää Suomen suuriruhtinaan arvonimeä. Knuut Marttilan kappalaisena
1582 painettiin Piae Cantiones kokoelma
1583 Jaakko Finnon virsikirja
1583-1625 Eerik Sorolainen Turun piispana
1585-1605 Lauri Juhananpoika Riuku Marttilan kappalaisena
1586-1592 Tuomas Henrikinpoika Marttilan kirkkoherrana
1592-99 Sigismund Ruotsin kuninkaana
1593-1614 Matias Niilonpoika Rynkö Marttilan kirkkoherrana
1593 Upsalan sääty ja kirkolliskokous
1595 Täyssinän rauha
1595 vaikea katovuosi ja nälänhätä
1596-97 Nuijasota, nujasodan eräs päähenkilö Jaakko Ilkka on vaimoni Riittan esi-isiä
1599 Kaarle herttua palasi Suomeen ja mestautti joukon suomalaisia aatelismiehiä. 29.8.1599 Nuijasodan jälkiselvittelyjen yhteydessä käyty Marttilan taistelu
1599-1611 Kaarle IX Ruotsin kuninkaana
Karinnaisten Mäenpään Wärrin isäntänä oli 1533-1565 Hindrich Hindrichson. Hänen toinen pokansa Sigfrid meni Mäenpään Juliukseen. Jöran Henrikson jatkoi isänsä jälkeen Wärrin isäntänä vuosina 1567-1587. Jöranin vaimon nimi oli Gertud. Jöran oli syntynyt joskus 1530-40 vaiheilla.
Jöranille syntyi poika noin 1560 joka jatkoi vuorostaan Wärrin isäntänä vuosina 1587-1633
Marttilan toinen seurakuntakirkko rakennettiin pappilan viereen hiekkakumpareelle, joka oli sopiva ruumiitten hautaamiseen kirkon alle ajan tavan mukaan. Tämäkin kirkko rakennettiin puusta, mutta viereen rakennetusta harmaakivi sakaristosta on päätelty, että ajatus kivikirkosta oli jo silloin mielessä.
1500 luvulla katolilaisuus vaihtui uskonpuhdistuksen myötä luterilaisuuteen.
Tähän kirkkoon hankittiin suuri joukko puuveistoksia joista edelleen on tallella 23 kappaletta, niistä 5 Kansallismuseossa.
Kirkko sai myös uudet kellot. Toisessa on vuosiluku 1503, toinen on jouduttu uudelleen valamaan v 1700. Molemmat ovat olleet käytössä vielä 1965 ja vanhempi lienee Suomen vanhimpia käytössä olevia kelloja.
Kirkon alttarivaate bysanttilaisineen kuvioineen ja messukasukka ovat tallella Kansallismuseossa.
Suurempi krusifiksi on 1500-luvun suomalaista työtä.
.
Pappisluettelo - Marttila
Kirkkoherrat
Henricus Johannis (1548-56)
Jören (1557)
Simon Canuti Paljaspää (1563-85)
Thomas Henrici (1587-92)
Matthias Nicolai Ryngen (1593-1614)
Kappalaiset
Raguald Hindrichsson (1556)
Knuth (1581)
Laurentius Johannis (1585-93)
Kirkkoherroista Simon Knuutinpoika Paljapää osuu sukuumme. Polku kulkee kahta kautta:
Tammelan historiasta
Hämeen linnalääni käsitti uuden ajan alussa 24 hallintopitäjää. Jokaisessa pitäjässä oli linnavoudin edustajana nimismies joka jatkoi lukumiehen perinnettä. Hänet valittiin talonpojista tehtäväänsä käräjillä. Loimon nimismehen asuinpaikka sijaitsi 1500-luvun alkupuolella Portaan tai Ojaisten kylässä . Nimismiehen talossa pidettiin käräjäistunnot. Siellä majotettiin myös kihlakunnantuomari seurueineen käräjien aikana, samoin linnavouti matkoillaan. 1506-7 tehtävää hoiti Nuutti Teutolainen ja hänen jälkeensä Portaan Hannulan Hannu. Kaikista 1500-luvun nimismiehistä ei ole säilynyt tietoja vuosisadan puolivälissä nimismiehenä oli Yrjö, ehkä Tammelan Tuomolan isäntä Yrjö Erkinpoika. !571 Portaan Lekan isäntä Esko Tuomaanpoika mainitaan nimismiehenä.
Lautamiehista Tammelan historia mainitsee Lauri Laurinpojan Hevoniemen Huuselasta (1506)
Heikki Niilonpoika Kaukjärven Pinniltä (1507,1529)
Klementti Juhonpoika Letkun Puosilta (1507)
Olavi Heikinpoika Portaan Huuvalasta (1507)
Markku Pietarinpika Portaan Hannulasta (1507-1508)
Erkki Laurinpoika Kydön Heikkilästä (1507-08)
Pietari Markunpoika Kaukjärven Lassilasta (1507-08)
Simo Erkinpoika Kaukjärven Lassilasta (1548)
Tapani Pietarinpoika Sukulan Tolpalta (1529, 1547)
Yrjö Erkinpoika Tammelan Tuomolasta (1529)
Simo Heikinpoika Tammelan Suti-Lukkalasta (1548)
Esko Antinpoika Saaresta (1547)
Matti Heikinpoika Saaresta (1547)
1500-luvulla Hämeessä toteutettiin myös sarkajako. Tangon pituus oli noin kuusi kyynärää eli runsas kolme metriä. Ensin ylän pellot muodostettiin lohkoksi, jotta kunkin sarat tulisivat saman mittaisiksi. Kullekkin talolle mitattiin smanlainen määrä hyvää ja huonoa maata. Työt tehtiin yhdessä samaan aikaan.
Tammelan miehet Ruotsin suurvaltasodassa
1555 perustettu Hämeen lippukunta oli ensimmäinen suomalainen lippukunta. Sen vahvuus oli 421 miestä. Tuolloin oli käynnissä sota Venäjää vastaan. valmisteluja johti Viipurin linnan isäntä Klaus Kristerinpoika Horn joka sitemmin sai Mustialan läänikseen. Hämeen lippukunta sai tulikasteen sa hyäkkäyksessä Pähkinälinnaa vastaan. 1557 solmittiin tuloksettoman sodan jälkeen Novgorodin rauha.
1558 maksettiin palkkoja myös muutamalle Tammelan miehelle: Kaukjärven Hotarin Prusi Yrjönpoika, Kaukolan Penttilän Heikki Pertunpoika, Portaan Puran Esko Sipinpoika (halvaantunut) ja Tammelan Tuomolan Nuutti Yrjönpoika.
Viisikolmattavuotinen Venäjän sota (1570-1595), Nuijasota : Hämeen lippukunta varustettiin taas 1558 vahvuutena 384 miestä. Sota alkoi 1570 alussa Baltiassa ja Vienan Karjalassa. Aselevon jälkeen 1577 myös Hämeen lippukunta kutsuttiin aseisiin. Osa tarvittiin Hämeen linnan vartiointiin, osa Viroon. Täyssinän rauhassa 1595 raja vedettiin Jäämereen. Klaus Fleming ei hajoittanut sotaväkeä, vaan perusti talonpoikien asuntoihin ns linnaleirejä. Linnaleiri rasitti talonpoikia ja pohjalaisten kärsivällisyys petti ensin ja nuijasota alkoi. Kapinoita puhkesi myös Hämessä. 1599 Akseli Kurjen ja Kaarle-herttuna välisiä yhteenpttoja oli esim Perttulassa, josta Kurjen joukot pakenivat Tammelan, Portaan ja Hämeenlinnan kautta lopulta Viipuriin.