Taulu 156

XVIII  Ragvald Sjundbysläkten (13272) k. 1501.

Puoliso: Anna i Sjundby (13273), Taulusta 155

Vanhemmat Henrik Dönsby-släkten i Karis ja Ingeborg

     Lapset:

     1. Kerstin Sjundbysläkten, s. . Tauluun 155.

     2. Henrik Sjundbysläkten

     3. Petrus Ragvaldi Sjundbysläkten, k. 1567

     4. Alissa Sjundbysläkten

Taulu 158

XVIII  Matts Jönsson Teit (3574), Krouvari, k. viim. 1555 Pernaja.

Vanhemmat Jöns Håkansson Teit ja Ingeborg Persdotter.

Puoliso: Brita [Creutz] Larsdotter (3575), Taulusta 157, s. Pernaja, Sarvilahti, k. viim. 1555.

Vanhemmat Lars [Creutz] Marcusson ja Margareta [Ekelöf] Larsdotter.

     Lapset:

     1. Lars Mattsson Teet, s. . Tauluun 157.

     2. Mårten Teet, k. 3.10.1544 viim. Tukholma

     3. Yrjö Matinpoika Teit, Maisteri, kirkkoherra, Turun tuomiokapitulin jäsen, s. 1510 Pernaja, k. 1544 Tukholma

Taulu 217

XVIII  Heinrich (Henning) von Unger (6135), (Aatelinen)Arkkipiispan Maasäätiön Vasalli, Fistel,mainitaan 1449, 1455, 1485, 1495.

, k. n. 1495.

Vanhemmat Gerhard II de Ungaria.

     Lapset:

     1. Christoffer von Ungern, s. . Tauluun 216.

     2. Reunhold von Unger, Arkkipiispan Maasäätiön Vasalli, Fistel,Limehnin haaran kantaisä.

Taulu 219

XVIII  Fromhold von Tiesenhausen (6152), (Aatelinen)Omisti Bersonin tilan Liivinmaalla vuosina 1453 - 80  (Timo Kause), s. 1430, k. n. 1484. http://www.jannekaisanlahti.net/vladimir.html

Heidän poikansa Fromhold von Tiesenhausen oli niin ikään Bersonin omistaja. Hän kuoli joskus 1480-luvulla. Hänestä emme tiedä edes vaimon nimeä.

Vanhemmat Peter von Tiesenhausen ja Katharina.

     Lapset:

     1. Fromhold von Tiesenhausen, s. 1460. Tauluun 218.

 

Taulu 220

XVIII  Kersten von Rosen (6143), Traydenin vouti (aatelinen)Omisti Kl. Roopin, Raiskumin, Orelien ja Kudumin Liivinmaalla  (Timo Kause) s.1458-59, k. 1535. Maasäätiön Vasalli ja Säätiöneuvos, Säätiövouti Treydenissä, Hochrosen, Sinoblen ja Idsel., s. 1458, k. 1535. http://www.mesterton.net/baltianaateli.htm

von Rosen

Von Rosen suvun edustajia oli jo 1200-luvulla näkyvissä asemissa sekä Tanskalaisessa Virossa, että arkkipiispan Maasäätiön alueilla. Ensimmäiset yksilöidyt nimet olivat Tuvi Palnissun, Ritari ja Tanskalainen Vasalli Virossa m. 1241-59 ja hänen veljensä Woghen Palnissun, Ritari ja Vasalli Virossa m. 1254-66 ja Tanskalainen kapteeni (käskynhaltija). Veljesten tunnuksena sinetissä oli 3 ruusua, Tanskassa oli samaan aikaan sukuja, jotka käyttivät samaa tunnusta ja nimeä Rosis. Tuvi Palnissunin pojat Otto ja Waldemar ryhtyivät käyttämään nimeä de Rosen. Woghenin pojan, Claus Woghensunin poika Hermannus ryhtyi käyttämään läänitystilansa mukaan nimenään de Tödwen. Tässä suvussa tunnus muuttui aluksi kolmeksi 7 terälehtiseksi kukaksi ja myöhemmin kolmeksi 5 sakaraiseksi tähdeksi. Woghen Palnissunin toisen pojan Ascerus de Novacurian pojat käyttivät tunnuksenaan 3 ruusua, mutta nimeä Nyenhove (Novacuria) läänitystilansa mukaan. Hänellä oli pojat Woghen m. 1338 ja Hermannus m. 1333.(Priha s.258-260)

 

1. Palni.

 

2. Tuvi Palnissun. Ritari ja Tanskalainen Vasalli Virossa, mainitaan 1241, 1259.

 

3. Woldemarus de Rosen. Ritari, Tanskalainen Vasalli ja Maaneuvoston jäsen Virossa, mainitaan 1282, Leuewarden.

 

4. Otto de Rosen. Ritari Virossa ja Maasäätiön Vasalli Liivinmaalla, Hochrosen Riiassa, Roop, Ruil, Uchten, mainitaan 1326, 1357.

Pso: Drude Wifhusen

 

5. Johan de Rosen. Ritari ja Maasäätiön Vasalli, mainitaan 1362, 1374. Kleinroop.

Pso: N. de Scherembeke, isä Christianus de Scherembeke, Maart.

 

6. Kersten von Rosen. Maasäätiön Vasalli, Klein-Roop, Hochrosen ja Quellen, mainitaan 1408, 1434.

Pso: 1408 N. von Tiesenhausen, isä Bartolomeus von Tiesenhausen, Kokenhusen ja Bersohn 1340-1397, äiti Elsebe.

 

7. Jürgen von Rosen, k. 1474. Maasäätiön Vasalli, mainitaan 1454, 1465. Hochrosen.

 

8. Kersten von Rosen, s.1358-59, k. 1535. Maasäätiön Vasalli ja Säätiöneuvos, Sääriövouti Treydenissä, Hochrosen, Sinoblen ja Idsel.

Pso: II Elisabeth von Ungern, Isä Reinhold von Ungern, Fistehel.

 

9. Johan von Rosen. Maasäätiön Vasalli ja säätiöneuvos, Hochrosen, mainitaan 1522, 1566.

Pso: Anna von Tiesenhausen, isä Hans von Tiesenhausen, Kongota.

 

10. Katharina von Rosen, Hochrosen.

Pso: Jürgen von Krüdener, k. 1559, Essen ja Rosenbeck.

 

TARKISTETTAVA TÄMÄ LOPPUPÄÄN RISTIRIITAISUUDET.

Vanhemmat Hans (Jurgen??) von Rosen ja nn? von Lode?.

1. Puoliso: Gertud Fahrensbach (6442), Taulusta 218 k. 8.5.1489.

Vanhemmat Dietrich Fahrensbach ja Aleit.

     Lapset:

     1. Gertrud von Rosen, s. . Tauluun 218.

2. Puoliso: II Elisabeth von Unger, von Rosen (11389), Isä Reinhold von Ungern, Fistehel. Tässä ei vielä kaikki täsmää.

Vanhemmat Reunhold von Unger ja nn von Unger.

     Lapset:

     2. Johan von Rosen,  Maasäätiön Vasalli ja säätiöneuvos, Hochrosen. mainitaan 1522, 1566 Linja jatkuu von Rosen, von Krudener ja Ridder-Ruthven-sukujen kautta Baltian von Hagen-sukuun., s. noin 1500

Taulu 224

XVIII  Dietrich Sander? (2763) k. 1489 ?.

Vanhemmat Wolmar Fircks.

Puoliso: Dorothea Mahdell (2764), Taulusta 223

     Lapset:

     1. Dietrich Fircks

     2. Jürgen I Fircks, s. . Tauluun 223.

     3. Berthold Fircks

     4. Marx I Fircks

Taulu 229

XVIII  Peder Hansson Lejon (11294)

Puoliso: nn (11295), Taulusta 228

     Lapset:

     1. Hans Lejon, s. . Tauluun 228.

 

Taulu 230

XVIII  Henrik Pedersson Swärd (11296)

Puoliso: Birgit Klasdr Djäkn (11297), Taulusta 228

Vanhemmat Klaus Lydiksson Djäkn ja Kristina Jönsdr Garp

     Lapset:

     1. Ragnhild Swärd, s. . Tauluun 228.

Taulu 234

XVIII  Lars Sparre af Rossvik (9272), Asemies, kihlakunnantuomari, valtaneuvos, s. 1400 Asker, Byestad, k. 9.1473 Vadstena.

Vanhemmat Sigge Sparre af Rossvik ja Margareta Färla.

Puoliso: Vihitty 21.6.1442 Ingeborg Bengtsdr Rödbjelkeätten (9273), Taulusta 233 k. 1486.

Vanhemmat Bengt Rödbjelke ja Margit Dowt.

     Lapset:

     1. Peder Sparre af Rossvik, s. 1430, k. 1490

     2. Sigge Sparre af Rossvik, s. 1442. Tauluun 233.

 

Taulu 235

XVIII  Måns Natt och Dag (9278), s. 1427 Ruotsi, k. 1477 Ruotsi.

Vanhemmat Bengt Natt och Dag ja Kristiina Leopard-Lejonlilja.

Puoliso: Ermegad Bulow (9279), Taulusta 233, s. 1445 Goksholm, Orebro, Ruotsi, k. 7.9.1509 Goksholm, Orebro, Ruotsi.

Vanhemmat Fikke Bulow ja Hebbla Bydelsbak.

     Lapset:

     1. Kerstin Natt och Dag, s. 1467. Tauluun 233.

     2. Johan Natt och Dag, s. 1471 Sundby, Ostergotland, Ruotsi, k. 10.2.1520

Taulu 239

XVIII  Olof Mattsinpoika Horn af Kanckais (11620), Halikon Joensuun herra; istui sovintolautakunnassa 11.2.1381 Paimiossa ; erotus eli välimiehenä johtamassa maanluovutusta Paimion Oinaankylässä 4,7; Olofilta tuomittiin 18.3.1405 peruutettavaksi kuusi tankoa maata Sattilasta Paimiosta 4, 8; vahvisti sinetillään kirjeen Turussa 1407 4, 9; erotus- eli välimiehenä Halikossa 23.6.1410 10; todennäköisesti maaoikeuden jäsen 25.6.1415 Turussa joko jonkun voutikunnan voutina tai kihlakunnantuomarina 11; kuolleena 1438.

Puoliso: Katarina (11621), Taulusta 238, joka eli 1390.

     Lapset:

     1. Matts Horn af Kanckais, Upsalan arkkihiippakunnan tuomiorovasti 1438-1448; myi veljiensä Henrikin ja Jakobin hyväksymänä, 100 Turun markalla "niin hyvää rahalajia, että 4 1/2 markkaa vastaa yhtä Englannin noobelia", Kaarinan Littoisten Turun tuomiokirkolle 1438 , "Jumalan ja Pyhän Annan kunniaksi sekä vanhempiensa ja edesmenneiden ystäviensä sielujen hoidoksi ja hyödyksi", Pyhän Annan alttarin esimiehenä olevan papin ylläpidoksi, ja tilan tuloilla oli kustannettava messu viikossa

     2. Jacob Horn af Kanckais, Halikon Toijalan herra; otti osaa Turussa 1439 pidettyyn kokoukseen, sinettivahvistaja 16.5.1448 Turussa

     3. Henrik Horn af Kanckais, s. . Tauluun 238.

     4. Per Horn af Kanckais, Korppoon kirkkoherra, ja "publicus imperiali autoritate notarius" 1434 26; todisti pari kirjettä 20.6.1437 Turun tuomiokirkossa julkisena keisarillisena notarina ollen Upsalan hiippakunnan kirjoissa, mutta myös Korppoon kirkkoherrana; Nauvon kirkkoherrana 1447 27 ja 1448 13; antoi 16.5.1448, veljiensä ja lähempien perillistensä suostumuksella, oman ja vanhempiensä sekä perillistensä sielujen autuudesta, tilansa Maskun Immalan kylästä Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin alttarille, sillä ehdolla, "että alttarin prebendaatti pitää minut ja vanhempani ja perilliseni muistissa ja rukouksessa yhdessä muiden alttari auttajien kanssa" 4, 13; oli 50-luvulla valtaneuvostossa ja rälssimiehenä Turun kokouksessa.

     5. Jösse Horn af Kanckais, 1429 Hans Dalhausen poltti Jössen kartanon poroksi tiluksista johtuneen riidan päätteeksi; kuoli aatelismies Gödik Finken surmaamana myöskin riidan jälkeen; Jössen veljet Per, Henrik ja Jacob vaativat Finkeä perustamaan kaksi ikuista messua pidettäväksi joka viikko Turun tuomiokirkon Pyhän Annan alttarilla heidän veli-vainajansa sielun autuudeksi, 9.10.1447 Finke luovutti Sauvon Kärkniemen, sekä siihen kuuluneen pienen Bötan torpan, tähän tarkoitukseen.

 

Taulu 240

XVIII  Klaus Lydiksson Djäkn (9336), Käskynhaltija Turun linna 1411-1434, s. 1379 Turku, k. 7.3.1437 Turku. http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssidl.htm

 

Lydekenpoikien suku

Tämän ns. Lydekenpoikien suvun vaakunassa oli enkeli punaisella pohjalla musta kotkanpää päänään.2 Suvun kantaisästä tiedot vaihtelevat. Erään lähteen mukaan hän olisi ollut Lyder de Kyren, ja toisessa häntä nimitetään Lydeke Olofinpojaksi. Hänen poikiensa sanotaan olleen kotoisin Münsterista (Westfalenista).1 Klas Lydekenpojan (taulu 2) viisi tytärtä tulivat Suomen huomattavampien keskiaikaisten aatelissukujen - Flemingien, Bitzien, Kurkien, Hornien ym. kantaäideiksi.

TAULU 1

Lydeke Olofinpoika, kotoisin Saksasta.

Pojat:

Klas Lydekenpoika, taulu 2.

Benkt Lydekenpoika, asemies; asui Pirkkalan Benktilässä 1; tuomari Sauvossa 1410 22; kihlakunnantuomari 1411, 1434 7; vouti Hämeenlinnassa 1416-36 ja vielä uudelleen 1443-1444 ja linnanherra 1437-1439 8, 29; kuului Naantalin luostarin perustajiin; Turun maaoikeuden jäsen 1434, 1438 9; kihlakunnan tuomari Ylä-Satakunnassa 1442-1453 10; otti osaa valtaneuvosten kokoukseen Söderköpingissä 5.10.1436 11 ja Telgessä 1438 23; lahjoitti Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuorelle Haatilan tilan Nousiaisista sekä tontin Turun kaupungista kivikellareineen, 100 markkaa rahaa ja hopeoidun torven, samoin Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille kaksi myllyä Kokkalasta kalastusoikeuksineen 1; 1460 lahjoitti Pyhän ruumiin kuorelle, johon hänen veljenpoikansa Henrik Klasinpoika ja Arvid Klasinpoika, oli haudattu, Kuljun tilan Pirkkalasta, jonka hän testamentissaan lupasi heille, jos he jäisivät hänen jälkeensä 12; kuoli n. 1460. - Puoliso Valborg Jönsintytär, oli elossa 1442, jolloin hän miehensä kanssa lahjoitti perintöosansa Lemun Pennisen tilasta Naantalin luostarille; oli todennäköisesti Elin Jönsintyttären sisar, joka avioitui 1451 asemies Olof Svärdin kanssa, ja joka lahjoitti toisen puolen Pennisistä luostarille.1

TAULU 2

 

Klas Lydekenpoika Djäkn, ritari 13; omisti ainakin Nousiaisten Nyynäisen, Vanajan Harvialan, Tyrvännön Suontaan, Mynämäen (Mietoisten kappeli) Kaskisen, Pöytyän Ylänteen ja Maskun Kankaisen; tuomari Hämeessä 1383-1392 Katso tarkemmin viite 24 ja myöhemmin Varsinais-Suomessa (ainakin vuodesta 1405), ja Pohjois-Suomessa 1407 14 ja Maskussa 1407 25-1434 1; Turun maaoikeuden jäsen 15; Turun vouti 1411-1420 16; Turun linnanpäällikkönä 1416-1434 17, pyrki tällöin rakentamaan rauhanomaisia suhteita balttilaisiin kauppakeskuksiin, kuten Tallinnaan, silloinkin kun Hansa oli sodassa Ruotsin kanssa, seurauksena tästä Turku suuresti vaurastui keskellä yleistä rauhattomuutta 3; perusti Turun tuomiokirkkoon kolme viikottaista messua ja lahjoitti tätä varten kirkolle kaupunkitalon ja tilan Turusta, sekä Huukaisen Lemusta ja 100 englannin nobleria;1 Klasin sukunimi (Djäkn = teini) viittaa siihen, että hän olisi käynyt Turun koulua, tästä johtuen hänellä oli suomalaiselle rälssille vielä harvinainen luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mistä saattaa johtua hänen nousunsa merkittävään asemaan 6; (oli? se "Elinan surma"-runon ylimys, joka mustasukkaisuudessaan poltti Elina-vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa, tätä rikosta ei ole kuitenkaan voitu osoittaa hänen tekemäkseen3. 28, runohan mainitsee surmatyön tekijäksi Klausin tyttärenpojan Klaus Kurjen ja onhan sekin mahdollisuus että balladi kuvaa ollenkaan historiallista tapahtumaa 28, Yrjö Punkari on pohtinut runon todenperäisyyttä, ); kuoli n. 1437. - (1. puoliso? Elina Mynämäen Orkovakkisista)  2. puoliso Kristina Jönsintytär, joka eli 1435. (Garp, Laitilan Storgård).1

 

Lapset:

 

(1. poika, joka menehtyi äitinsä kanssa.)1

2. Henrik Klasinpoika, Mietoisten Kaskisen herra, sai 20.10.1435 isältään perimälleen Ylänteen osalle rälssioikeudet 29; ilmeisesti se Turun hiippakuntalainen Henricus Nicolai, joka 1427 tuli Pariisin yliopistossa baccalaurukseksi ja 1428 maisteriksi; Ala-Satakunnan tuomari 1441-1447 18; Pohjois-Suomen laamanni 1448-1458 19; ritari luultavasti 1441 20; valtaneuvos ainakin vuodesta 1450; Turun linnan päällikkönä isänsä jälkeen 1435-1436 25; viimeksimainittuna vuonna marski Kaarle Knuutinpoika pakotti Henrikin, kuten muutkin Unionia kannattaneet linnanpäälliköt, luovuttamaan linnan takaisin; maaoikeuden jäsen Turussa 1446 21; osallistui Kaarle Knuutinpojan lähettämänä rauhanneuvotteluihin Novgorodissa 1452 tai 1453;3 määräsi Liettisten saaren kolmessa testamentissaan 1449, 1452 ja 1453 Naantalin luostarille kahdesta ikuisesta messusta joka viikko pidettäväksi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan kuoressa 1, 26; 1457 maanpaossa oleva kuningas ehdotti Henrikiä yhdeksi niistä herroista, joiden tuli olla sovintotuomarina hänen ja valtaneuvoston välillä;3 mainitaan vainajana 1459 27, haudattu Turun tuomiokirkon Pyhien miesten kuoriin.  - Puoliso ainakin 1438 lähtien Lucia Olofintytär Skelge, vanhemmat Olof Skelge ja Kristina Rötkerintytär (Djäkn, Ingenpoikien suku, taulu 2); olivat lapsettomia; puolisot tekivät suuria lahjoituksia erityisesti Turun tuomiokirkolle ja Naantalin luostarille, jälkimmäiselle he lahjoittivat mm. 10.5.1442 Raisiosta Ailoisten tilan, jonne luostari sitten siirrettiin;3 1448 he lahjoittivat Maskun Ajoisenpään kylän Isontalon Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille, joka sai samalla kantakarjaksi 2 härkää, 5 lehmää ja 10 lammasta;4 1449 ja 1451 testamenteissaan Lucia määräsi Nousiaisten kirkon Neitsyt Maarian alttarille parhaan kappansa huppuineen; 1459 Henrik oli ajattanut Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon aittaan 288 pannia rukiita, jotka hänen isänsä Klas oli aikoinaan jäänyt velkaa kirkolle;5 Lucia lahjoitti 1466 Naantalin luostarille, puolisonsa viimeisen toiveen mukaan, tämän sielun autuudeksi, pappismunkin ja tämän ylläpidoksi, huomenlahjansa, Mynämäen Lepistöojan; Lucia lahjoitti vielä 1485 luostarille Mynämäen Tursanperän ja Nousiaisen Toroisen tilat, joilla tuli kustantaa ikuinen messu, "ensimmäinen messu", joka pidettiin klo. viisi aamulla; Lucia eli luostarin muurien sisällä viimeiset aikansa, täällä häntä kutsuttiin ” moder fru Lucia”; kuollut ennen 28.2.1498. 1 Avioliitto oli lapseton.

2. Tomas Klasinpoika, Pöytyän Ylänteen herra; opiskeli Leipzigin yliopistossa; kuollut ennen 1452.1

2 Arvid Klasinpoika, ritari, Kaarle Knuutinpojan kruunajaisissa 1448 29, ja valtaneuvos, 1439 niiden 48 toisen suomalaisen uskotun aatelismiehen kanssa kirjoitti Tallinnan raadille, häväistyksen johdosta, joka Tallinnassa koski Donhoff Kallea ja hänen vaimoaan; oli ehkä se "Arvidus de Finlandia", joka 1444 kirjoittautui Erfurtin yliopistoon 31; sanotaan Pietari Brahen sukukirjassa, olleen raudoissa isänsä takia ja joka oli saapuvilla Arbogan kokouksessa 1450; teki testamenttinsa 4.3.1459 Kyrön pitäjässä, ja testamenttasi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille tilansa Euran Sarkkisen ja Vehmaan Perkiön; kuoli pian tämän jälkeen ja haudattiin 1459 tai 1460 Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin. - Puoliso Ingeborg Arendintytär, joka eli 1459, vanhemmat Arend Benktinpoika (Ulv) ja Birgitta Bengtintytär (Natt och Dag).30

 

2 Marta Klasintytär, taulu 3

2 Birgitta Klasintytär, omisti Harvialan Vånän; elossa 1473, mutta oli ilmeisesti kuolleena 2.3.1481. - Puoliso 12.6.1418 Nousiaisten Nynäsistä ritari Henrik Svärd, kuollut n.1440.(Katso Kurki - Svärd-suku, taulu 3)1

2 Katarina Klasintytär, kuollut ennen 1480. - Puoliso luultavsti jo ennen 1425 Jeppe (Jakob) Kurki, mainitaan Katarinan veljen Henrik Klasinpojan testamentissa; vanhemmat N.N. ja Herman Svärdin tytär. (Katso Kurki - Svärd-suku, taulu 2)28

2 Anna Klasintytär, Nousiaisten Nynäsissä. - Puoliso Henrik Bitz, Halikon tuomari, Turun linnan päällikkö, Etelä-Suomen laamanni, ritari 1441 ja kuului myös valtaneuvostoon, kuoli 1458; tämän avioliiton kautta tuli Nyynäisistä Bitz-suvun pääkartano.1

2 N. N. Klasintytär, taulu 4.

2 Tytär, hukkunut Akkasjokeen.1

2 Tytär, kuollut naimattomana.1

TAULU 3

Marta Klasintytär. - 1. puoliso Jöns Olofinpoika Tavast (Katso Tavast-suku, taulu 4); kuollut ennen 1439.1

TAULU 4

N.N. Klasintytär, Maskun Kankaisissa. - Puoliso asemies Henrik Olofinpoika Horn (Katso Horn-suku, taulu 2); aateloitu 1407

 

 

http://www.ojaniemi.com/suku/Esipolvet.html

Turun linnan vouti (n. 1409-1435).

...Ainakin jo v. 1409 oli Turussa päällikkönä Klaus Lydekenpoika Djäkn, Varsinais Suomessa maata omistanut ylimys, joka oli toiminut tuomarina mm. Hämeessä. Turun linnanpäällikkönä hän oli v:een 1435. Erityisesti hän pyrki edistämään Tallinnan ja muun Baltian kanssa käytyä kauppaa siitä huolimatta, että Ruot sin ja manner-Saksan hansakaupunkien välillä vallitsi pitkällinen sotatila 1426-1435. Myös Tukholman ja Raaseporin linnanisännät pyrkivät noudatta maan Baltian kanssa käytyyn kauppaan nähden samanlaista politiikkaa kuin Djäkn...

 

...1430-luvun puolivälissä puhkesivat Ruotsissa sisäiset levottomuudet, Engelbrektin johtama ryhmittymä ryhtyi taisteluun Erik Pommerilaista vastaan, joka voudeillaan oli synnyttänyt suuren tyytymättömyyden. V. 1435 iäkäs Turun linnanpäällikkö Klaus Djäkn luovutti - todennäköisesti Erik-kuninkaan suostumuksella päällikkyyden pojalleen Henrikille. Samana vuonna hän testamenttasi Turun tuomiokirkon Marian alttarille kahteen viikottaiseen messuun tarvittavat varat, mm. erään Turussa sijainneen talon. Pari vuotta myöhemmin hän kuoli...

 

... Luostarin uudelleenrakentamista varten Turun linnanpäällikkö Klaus Lydekenpoika hankki Tallinnasta muurarimestari Simonin, jonka lähtöä Tallinnan raati aluksi esteli jonkin rikkomuksen vuoksi, mutta päästi sitten linnanpäällikön pyynnön johdosta...

(Lainausten lähde: Erkki Kuujo Turun kaupungin historia 1366-152,1366-1521, ISBN 951-95083-1-7, Turku 1981)

 

- Klaus Djäkn Wikipediassa

- Juha Sinivaaran tekemää tutkimusta Djäkneistä.

, synt. Mynämäki.

 

Hartvik/Mänty s 107.

Vanhemmat Lydeke Olofsson De Kyren ja Sophie Eriksdotter Lovenbalk.

1. Puoliso: Elina Djäkn (11852)

2. Puoliso: Vihitty 1400 Kristina Jönsdr Garp (9337), Taulusta 230, 238, Kristiinan kerrotaan olleen Laitilan Storgårdista. Hänen lapsensa omistivat Lepistön ja muita suvuntiloja., s. 1370 Laitila, k. 1436 Turku.

Vanhemmat Jöns Garp ja nn.

     Lapset:

     1. nn Djäkn

     2. Henrik Djäkn, Mietoisten Kaskisen herra, sai 20.10.1435 isältään perimälleen Ylänteen osalle rälssioikeudet 29; ilmeisesti se Turun hiippakuntalainen Henricus Nicolai, joka 1427 tuli Pariisin yliopistossa baccalaurukseksi ja 1428 maisteriksi; Ala-Satakunnan tuomari 1441-1447 18; Pohjois-Suomen laamanni 1448-1458 19; ritari luultavasti 1441 20; valtaneuvos ainakin vuodesta 1450; Turun linnan päällikkönä isänsä jälkeen 1435-1436 25; viimeksimainittuna vuonna marski Kaarle Knuutinpoika pakotti Henrikin, kuten muutkin Unionia kannattaneet linnanpäälliköt, luovuttamaan linnan takaisin; maaoikeuden jäsen Turussa 1446 21; osallistui Kaarle Knuutinpojan lähettämänä rauhanneuvotteluihin Novgorodissa 1452 tai 1453;3 määräsi Liettisten saaren kolmessa testamentissaan 1449, 1452 ja 1453 Naantalin luostarille kahdesta ikuisesta messusta joka viikko pidettäväksi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan kuoressa 1, 26; 1457 maanpaossa oleva kuningas ehdotti Henrikiä yhdeksi niistä herroista, joiden tuli olla sovintotuomarina hänen ja valtaneuvoston välillä;3 mainitaan vainajana 1459 27, haudattu Turun tuomiokirkon Pyhien miesten kuoriin.  -ritari 1448

     3. Arvid Djäkn, ritari, Kaarle Knuutinpojan kruunajaisissa 1448 29, ja valtaneuvos, 1439 niiden 48 toisen suomalaisen uskotun aatelismiehen kanssa kirjoitti Tallinnan raadille, häväistyksen johdosta, joka Tallinnassa koski Donhoff Kallea ja hänen vaimoaan; oli ehkä se "Arvidus de Finlandia", joka 1444 kirjoittautui Erfurtin yliopistoon 31; sanotaan Pietari Brahen sukukirjassa, olleen raudoissa isänsä takia ja joka oli saapuvilla Arbogan kokouksessa 1450; teki testamenttinsa 4.3.1459 Kyrön pitäjässä, ja testamenttasi Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille tilansa Euran Sarkkisen ja Vehmaan Perkiön; kuoli pian tämän jälkeen ja haudattiin 1459 tai 1460 Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin.

     4. Tuomas Djäkn, Pöytyän Ylänteen herra; opiskeli Leipzigin yliopistossa; kuollut ennen 1452.

 

     5. Birgit Djäkn, s. . Tauluun 230.

     6. Marta Djäkn, s. 1410 Nousiainen, k. 1477 Parainen

     7. Anna Djäkn, s. 1410 Nynas, Nousis

     8. Katariina Djäkn, s. 1407, k. 1480

     9. Cecilia Djökn, s. . Tauluun 238.

Taulu 242

XVIII  Krister Frille (11310)

Puoliso: Elin Magnusdr (11311), Taulusta 241

     Lapset:

     1. Elin Frille, s. . Tauluun 241.

Taulu 245

XVIII  Botved Bengtsson Stålarm (11326). http://www.juhasinivaara.fi/siniv/sinike.htm

Vanhan Porvoon läänin aatelia, jonka kantaisä oli vaakunamies Botvid Bengtinpoika. Hänen jälkeläisensä toimivat tuomareina ja käskynhaltijoina. 2

 

TAULU

 

Botvid Bengtinpoika, asemies; herra Ivar Nilsinpojan vouti Ahvenkosken kalavesillä 1400-luvun alussa 3; allekirjoitti Suomen rälssin kirjeen 17.11.1439 Tallinnaan koskien Dönhoff Kallea (Tavast-suku, taulu 4) 4; mainitaan myös sinettitodistajana Turussa 1447 5; maankatselmusmies Perniössa 21.10.1448 6; otti osaa tutkimukseen Hämeen ja Savon rajasta 1452 7; mainitaan viimeksi 1455 8. - Puoliso, vanhan sukukirjan mukaaan, Botilla Nilsintytär, vanhemmat valtaneuvos Nils Olofinpoika (Katso Stiernkors, vanhempi suku, taulu 5) ja Elin Nilsintytär (Tavast). 1

 

Poika:

 

   1. Erik Botvidinpoika, taulu 2.

Puoliso: Botilda Nilsdr Stjernkors (11327), Taulusta 244

     Lapset:

     1. Erik Stålarm, s. 1439. Tauluun 244.

Taulu 246

XVIII  Olof Grap (11323) k. 1485.

Puoliso: Kristiina Jakobsdr Garp (11324), Taulusta 244, peri isänsä tilan Lemun Autin.

Vanhemmat Jakob Valdemarinpoika Garp ja Ragnild.

     Lapset:

     1. Barbara

     2. Margareta

     3. Karin Garp, s. . Tauluun 244.

     4. Elseby

Taulu 248

XVIII  Erik Kurck (13103), asemies, s. 1415, k. 1470.

Vanhemmat Axel Kurck ja Christina Some.

Puoliso: Cesilia Senbock (13104), Taulusta 247, s. 1415 Aska, Ostergotland, Ruotsi, k. 1462.

Vanhemmat Olof Senbock ja Margareta Krumme.

     Lapset:

     1. Knuut Näs Kurki, s. 1460. Tauluun 247.

 

Taulu 249

XVIII  Klaus Kurki (11267), Turun linnanvouti, Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari, s. noin 1430, k. 1478.

Vanhemmat Jakob (Jeppe) Kurki ja Katariina Klausdr Djäkn.

1. Puoliso: Kaarina Fleming (11946) k. 1466.

Vanhemmat Magnus Fleming ja Elin Nilsintytär Kurki, Fleming.

     Lapset:

     1. Arvid Kurki, s. 1460, k. 23.5.1522

2. Puoliso: Elina Jönsintytär Stenbock (11268), Taulusta 247, s. 1446, k. 1489.

Vanhemmat Jösse Stenbock ja Margareta (Karin?) Fleming.

     Lapset:

     2. Elina Kurki, s. 1469. Tauluun 247.

     3. nn Kurki

Taulu 225

XVIII  Henrik Vuoltee (9328), s. 1480.

Vanhemmat Matti Philippoksenpoika Vuoltee ja Katariina Bitz.

Puoliso: n.n (9329), Taulusta 224

     Lapset:

     1. Juhana Vuoltee, s. 1500. Tauluun 224.