Taulu 33

XV  Jöns (Jussi) Heikinpoika Pytty (5918), Nahkuri, talollinen isäntä 1540- 1565. Pytyn ensimmäinen isäntä oli Jöns Henriksson eli Jussi Heikinpoika (eli Perän Jussi), nahkuri.  Perän Jöns oli lautamiehenä v. 1551 kevätkäräjillä.  Samoilla käräjillä tuomittiin muuten Juns Hendricksonille veljensä puolesta kaikki rahat niiltä, jotka tälle olivat velalliset.  Jussi oli kaikkiaan lautamiehenä v. 1551 - 57 käräjillä viidesti.  V. 1551 kesäkäräjillä tuomittiin Heikki Puujalalle härkänsä takaisin Perän Jussilta, joka oli lyönyt sen kuoliaaksi.  Jussi tuomittiin lisäksi kolmen markan sakkoihin.  V. 1552 kevätkäräjillä jouduttiin asiaan vielä palaamaan: Jussi tuomittiin antamaan härkä 3 viikon kuluessa Nisius (?) Puujalalle ja vielä

3 markan sakkoihin oikeuden päätöksen noudattamatta jättämisestä.  (Katriina Tuloisela)

, k.  Mellilä,Vähäperä.

Pytty

 

Aikoinaan Mellilän Isoperä ja Vähäperä muodostivat yhteisen jakokunnan ja siitä syystä käräjillä kutsuttiin talon haltijaa vain esimerkiksi nimellä Perän Jussi (Pytyltä). Jossain vaiheessa kylänosat erosivat toisistaan ja pienempää osaa alettiin kutsua nimellä Vähäperä. Vähäperässä v. 1540 oli kuusi taloa, joista myöhemmin mm. Pleiku ja Pytty (1622) yhdistyivät erotakseen jälleen 1700-luvulla, samoin oli Tiirin ja Tohnan laita (1697). Pytty sijaitsi kyläraitin varrella äärimmäisenä, vieressään Soro ja tien toisella puolella hieman ennen näitä ensin Tohna, sitten Hakkinen.

 

Hopeaveroluettelon (1571) mukaan Vähäperän talojen omaisuus oli jakautunut epätasaisesti. Pytty oli Mellilän alueen toiseksi suurin talo 202 markan omaisuudellaan (yhtä suuri Mellilän Ojakkaan kanssa). Muut talot suurimmillaankin olivat puolta pienempiä, Pleiku jopa täysin varaton.

 

Vuoden 1600 veroselvityksen mukaan Pertillä oli pitäjän toiseksi suurin karja: mm. 15 härkää. V. 1604 Pytyn Pertin ilmoitetaan viljelevän kahta taloa, ilmeisesti Pyttyä ja Tohnaa (tämä tila sai nimensä vasta poika Mikon alkaessa vuorollaan viljellä sitä v. 1618). Tohnan edelliset isännät olivat olleet: 1540-72 Tuomas Pietarinpoika, 1573-81 Sipi Jaakonpoika ja 1582-1600 Ambrosius Heikinpoika.

 

Pytyn taloon liittyy vanha tarina loimaalaisen noidan Prättäkitin kuuluisimmasta teosta. Prättäkitistä kerrotaan, että hän olisi ollut Loimaan Mannisten Tepon emäntä (verokirjoista ei kuitenkaan löydy yhtään Staffan eli Tapani eli Teppo -nimistä henkilöä, joten on oletettavaa, että se henkilö, josta Tepon tila on saanut nimensä, on elänyt jo keskiajalla, jolloin myös Prättäkitti on elänyt. Ensimmäinen Teppo-lisänimeä käyttänyt isäntä ilmestyy kuvaan v. 1684). Prättä (tai protta) on tarkoittanut lounaismurteessa hyvin puheliasta, suulasta, jopa vähän haukkuvaa ihmistä. Prättäkitin elämäkerta on sadun lailla alkava kertomus, joka ei kuitenkaan pääty onnellisesti. Prätän elämä päättyi surullisesti roviolla, samoin kuin monen muunkin noidaksi epäillyn aikalaisen kohtaloksi koitui.

 

Tarinan mukaan Pytyn talosta oli varastettu rahaa (toisten versioiden mukaan hopeapikari tai kultasormus) ja tekijästä ei ollut tietoa. Todellisuudessa talon oma poika Yrjä oli sen ottanut. Emäntä pyysi noidalta apua teon selvittämiseen, ja Prättäkitti ryhtyi noitumaan tekijää sudeksi. Yrjä oli sutena 9 (tai 7) vuotta ja seuraavana vuotena palasi kotiinsa. (Erään version mukaan Pytyn poika olisi ollut jotensakin jumalinen ja tästä äiti olisi ollut niin vihainen pojalleen, että pyysi noidalta apua sudeksimuuttamiseen. Tämä jumalisuudesta kertova tarinan osa viittaisi siihen, että tarinan tapahtuma-aika olisi perin kauan sitten, niihin aikoihin, jolloin syrjäseudulla vielä oltiin pakanoita ja karsain silmin katseltiin kristinuskon leviämistä. Tämä aika ajoittuisi siis hyvin lähelle sitä aikaa, kun näitä seutuja asutettiin eli ehkä 1200-lukua. Myöskin tarinan muut versiot ajoittavat ajankohdan ainakin ennen 1500-lukua tapahtuneeksi, sillä tiettävästi Pytyllä ei ainakaan sen jälkeen ole ollut Yrjö- tai Yrjä-nimistä poikaa, ehkäpä tietentahtoenkin vältettynä.) Tarina jatkuu: Yrjä eli sutena 9 suden joukossa, ja hänelle oli jäänyt joitakin ihmisestä muistuttavia piirteitä, joiden vuoksi hänen piti varoa muita susia. Juodessaan vettä lähteestä veteen piirtyi ihmisen eikä suden peilikuva. Ihmisen haju oli häneen myös jäänyt ja sen vuoksi hänen oli aina muistettava pysytellä tuulen alapuolella. Talvisaikaan susijoukossa oli tapa, että kunkin vuorollaan oli hankittava ravinnoksi jokin otus.

 

Erään kerran jouluaattona, kun sattui olemaan Yrjän vuoro, oli niin kova pakkanen, ettei ravintoa liikkunut missään ja niin metsästysretki tuntui toivottomalta. Yrjä liikkui kotipihansa tuntumassa ja näki äitinsä hakemassa lihapalaa aitasta. Yrjä hyppäsi emännän eteen uhkaavana ja tämä heitti sian reiden sudelle, arvellen tämän olevan oma poikansa. Jälkeenpäin ihmiseksi tultuaan Yrjä kertoi, miten tärkeä tapahtuma tämä oli ollut; ellei olisi saanut lihapalaa emännältä, olisi se tiennyt hänen loppuaan susien välisen sopimuksen mukaan. Näistä lihanhakureissuista kotoaan tuli Yrjälle tapa ja niin erään kerran tapahtui siellä, ettei näköpiirissä ollutkaan muuta kuin talon kissa saunan akkunalla. Joten Yrjä nappasi kissan ja tästä tuli sitkeä ateria. Tämä taas antoi aiheen sanalaskuun "sitkeää kuin kissan liha", sillä "Pytyn poika sen tiesi, kun oli itse syönyt". Taian mukaan määräajan kuluttua Yrjän piti palata takaisin ihmisolemukseen, sillä edellytyksellä, ettei kukaan ollut näkemässä muodonmuutosta. Tämä tapahtui Pytyn lammaspihatossa ja pahaksi onneksi piika sattui tulemaan väärällä hetkellä, ja niin Yrjälle jäi korttelin mittainen hännäntynkä muistoksi sutenaolosta. Häntä aiheutti ongelmia Yrjälle; istuessa siihen koski niin että täytyi kiljaista, ja kerrotaan, että Pytyn saunan piitassa (penkissä) oli reikä Yrjän häntää varten.  (Katriina Tuloisela).

     Lapset:

     1. Jaakko Jussinpoika Pytty, s. . Tauluun 32.

     Lapset:

     2. Elina Jussintytär Pytty, s. Mellilä, Vähäperä, k.  Ruotsi

     3. Heikki Jussinpoika Pytty, s. Mellilä, Vähäperä

     4. Valpuri Jussintytär Pytty, s. Mellilä, Vähäperä

Taulu 60

XV  Knuutti Jaakonpoika (2849), Isäntänä 1556 - 1581, s. Marttila, Mäntsälä.

Vanhemmat Jaakko Laurinpoika.

     Lapset:

     1. Simo Knuutinpoika Paljaspää, s. . Tauluun 59.

Taulu 78

XV  Paavo Tuomonpoika (4089), Isäntä 1562-1571, s. Pöytyä,Kumilan Nikula.

     Lapset:

     1. Matti Paavonpoika, s. . Tauluun 77.

Taulu 88

XV  Jaakko Martinpoika (5366), Kraapan isäntä 1556-1582, s. Marttila,Heikolan Kraappa.

Vanhemmat Martti Pietarinpoika.

     Lapset:

     1. Jaakko Jaakonpoika, s. . Tauluun 87.

Taulu 129

XV  Heikki Pekanpoika (5213), Marttila, Rekoisten Isotalo. Isäntänä 1574 - 1591., s. Marttila, Rekoisten Isotalo.

Vanhemmat Pekka Martinpoika.

     Lapset:

     1. Heikki Heikinpoika, s. . Tauluun 128.

Taulu 147

XV  Bertill Ruuth (13266), s. 1550, k. 30.9.1630 Viipuri.

Vanhemmat Peder i Borgå ja Gertrud Grönfelt.

Puoliso: Kristina (13267), Taulusta 146

Vanhemmat Enevaldus Sigfridi ja Anna Larsdotter Teit

     Lapset:

     1. Anna Ruuth, s. 1596. Tauluun 146.

     2. Jacob Ruuth

     3. Peter Ruuth

     4. Brita Ruuth

Taulu 169

XV  Markku Heikinpoika Juse, vävy isäntä 1544-1560 (10662)

Puoliso: nn (10663), Taulusta 168

Vanhemmat Heikki ja nn

     Lapset:

     1. Klementti Juse, s. . Tauluun 168.

     2. Henrik Juse

Taulu 199

XV  Otto von Grotthuss (2751), (Aatelinen)uf Ruhenthal, Hzgl. Kurld. Rat. Mainitaan asiakirjassa vuodelta 1543. Hän oli raatihuoneen jäsen 1542-60, s. 1520, k. 12.11.1576 Ruental. Otto von Grothuss peri isältään Otto von Grothussenilta Schwittenin ja Bernsteinin ja osti vuonna 1505 Ruhenthalin.

 

Rauhanlaakso eli Ruhenthal sijaitsee Zeimen kylästä 50 km koilliseen. Kun Itämeren rannalta Liban (Liepaja) kaupungista matkustetaan 100km suoraan itään saavutaan Ruhenthaliin. Lähellä nykyisen Latvian ja Liettuan rajaa sijaitseva kylä löytyy kartalta.

 

Aikanaan veljekset jakoivat suvun tilat siten, että Otto sai Ruentalin, Tuomas Schwittenin, Detlef Neuenhofin ja Herman Bernsteinin. Detlefin sukuhaara näyttää sammuneen, mutta muut veljekset kukin muodostivat omat sukuhaaransa Ruentaliin, Schwitteniin ja Bernstelniin. Sukukunta laajensi jatkuvasti omistuksiaan siten, että sen hallussa oli eri ajanjaksoina ainakin 50 eri tilaa Kuurinmaalla ja Liivinmaalla ja heidän käskyvallassaan oli enimmillään liki 56 000 hehtaarin maa-alueet. Suvun jäseniä esiintyy sekä liiviläisessä että kuurilaisessa ritarihuoneessa numeroilla 4 ja 50. Tällöin nimet on kirjoitettu von Grotthuss tai von Grothuss. Suvun jäseniä elää edelleen Kuurinmaalla, mutta maaomaisuutensa he ovat aikanaan menettäneet kommunismin myllerryksessä.

Vanhemmat Otto von Grotthuss ja Margaretha von Holstfer.

Puoliso: Elisabeth von Ungern (2754), Taulusta 198, (Aatelinen)Mainitaan asikirjassa vuodelta 1577. http://www.jannekaisanlahti.net/vladimir.html

Heinrich von Ungernilla oli tytär nimeltään Elisabeth. Hänen aviomiehekseen tuli Otto von Grothus (k. 1576), aatelinen ja tilanomistaja sekä Ruhenthalin raatihuoneen jäsen ainakin vuosien 1542-60 ajan. Esi-isillä on siis riittänyt mielenkiintoa yhteisiä asioita kohtaan jo tuolloin. Tässä avioliitossa yhdistyi vuosisatojen jälkeen kaksi, aluksi mainitusta Kiovan suuriruhtinaasta Vladimir Suuresta alkanutta sukulinjaa. Elisabeth von Ungern siis polveutui Vladimirin pojan Jaroslavin pojasta Isjaslavista, ja Otto von Grothusin sukujuurta tarkasteltaessa päädytään Jaroslavin toiseen poikaan, suuriruhtinas Wsevolodiin, joka tuli valtaan veljensä kuoleman jälkeen käydyssä valtataistelussa.

Vanhemmat Heinrich von Ungern ja Gertrud von Tiesenhausen.

     Lapset:

     1. Diedrich von Grotthuss, (Aatelinen), k. 19.9.1599

     2. Christoffer von Grothusen, s. 1550. Tauluun 198.

     3. Otto von Grotthuss, (Aatelinen), k. 12.1.1603 ennen

 

Taulu 200

XV  Georg von Lüdinghausen (2760), (Aatelinen)Omisti Dettenin, Spirgen ja Kuien tilat Kuurinmaalla.          .

Puoliso: Ilse, Elisabeth von Fricks (2774), Taulusta 198, (Aatelinen) Kylien Meselov ja Löser välissä sijaitsee Kuien, josta Catharina olli kotoisin. lse (Elisabeth) Fircks kuuluu ajallisesti Mareus II Fircksin tai Jürgen III Fircksin aikakauteen ja on todennäköisesti jommankumman jälkeläinen.

Puolisot:

1) von Lüdinghausen, Georg (aatelinen).

Gen. Wolff auf Kaiwen, Detten u. Spirgen, Kurl.  - Onko Georg Lüdinghausen gen. Wolff Ilsen Riiassa 14.02.1552 mainittu ensimmäinen puoliso Jürgen Wolff, on epäselvää!

 Paltta

- von Fircks  Taulu 5 -

 

5. sukupolvi

 

Fircks, Jürgen III (taulusta 4. Isä: Fircks, Mareus II) k. 02.07.1600 Goldingen (Firckshof?), haudattu Nurmhusen.

 

A. Scheden (3), Olten (4), Ervahden, Firckshof, Nurmhusen (1) s. 1566, Hptm. zu Goldingen, hzgl, kurl. Rat

 Ei tiedetä, onko hän esi-isämme!

Lapset:

?) Ilse (Elisabeth) (katso taulu 6)

Ei tiedetä, onko Ilse Jürgen III:n vai Mareus II:n tytär!

Puolisot:

¤¤ 1) Westphal, Anna Vihitty n. 1540.

Richte d. Bs. v. kurl. Joh. v. Münchhausen

Lapset:

1) Johann

2) Jürgen

3) Marcus k. 1598.

Leben 1557, 1598 †, ledig, 2 X

4) Sophia

Puolisot

¤¤ 1) Matth. v. d. Recke a. Neuenburg

 

¤¤ 2) George v. Farensbach a. Karkus

 

¤¤ 2) von Rofen, Elisabeth (aatelinen). Vihitty n. 1563.

 

1567, T. v. Joh. a. Kl. Roop u. Anna v. Ungern a. d. H. Vürkel

 

Lapset:

 

1) Christopher I

 

S. Stamm Nurmhusen

 

2) Magnus

 

S. Stamm Scheden

 

3) Margaretha

 

Puolisot

 

¤¤ 1) Joh. Schlippenbach a. 30.06.1598

 

4) Dorothea

 

Puolisot

 

¤¤ 1) Otto Taube a. Lassen a. 30.06.1598

 

5) Elisabeth

 

6) Magdalena

 

Puolisot

 

¤¤ 1) S. Anm. a. 30.06.1598

 

¤¤ 3) von Rosen, Anna k. 04.06.1606 - 01.09.1623. (Aatelinen). Vihitty n. 1586.

 

A. Okten (Lebtagsrecht), F. v. Jürg. a. Ropenhof a. d. H. Hochrofen u. Gertr. v. Ungern a. d. H. Pürkel

 

Lapset:

 

1) Friedrich k. 1598.

 

2) Anna Margaretha k. 1598.

 

3) Anna

 

Puolisot

 

¤¤ 1) Otto Goes a. Duppeln

¤¤ 2) Ernst v. Sacken a. Dselden

Georg von Lüdinghausenin juuret menevät Münsterin hiippakuntaan Westfaleniin, jossa suvun jäseniä eli jo 1100-luvulla.  Grothusenin ja Lüdinghausenin suvut ovat kotoisin samalta seudulta.  Nordkirchenin seurakunnan ja Lüdinghausenin kaupungin väli on vain pari peninkulmaa.  Täältä von Lüdinghausen-suku siirtyi Saarenmaan kautta Kuurinmaalle, jossa G. von Lüdinghausen omisti 1500-luvun jälkipuoliskolla Dettenin (Detlenin?), Spirgen ja Kuien (Kaywen) tilat.  Hänestä tuli suvun kuurilaisen haaran kantaisä.   (Timo Kause).

Vanhemmat Marcus II Marcus ja Margaretha Dumpian.

     Lapset:

     1. Catharina von Lüdinghausen, s. . Tauluun 198.

Taulu 202

XV  Björn Klasson Lejon (9266), Ritari,Tuomari, valtaneuvos, s. Tyrväntö, Lepaa, k. 1551. Ylioppilas Rostckin yliopistosta 1516, jonka jälkeen tutkinto Louvainissa Belgiassa, Opiskeli Pariisissa 1519

Tukholman linnan päällikkö 1542, k. 1551. Seuraavista Lejon-suvun omistajista mainittakoon 1520-luvulla Björn Klaunpoika, joka omisti myös Harvialan kartanon ja hankki verovapauden perintötiloilleen Vanajan Äikäälässä ja Tyrvännön Suontakana. Suvun huomattavasta varallisuudesta ja korkeasta asemasta on todistuksena se, että Björn Klaunpojan molemmat pojat koulutettiin ulkomaiden yliopistoissa, mikä oli erittäin kallista ja harvinaista sen ajan suomalaisen aatelistonkin keskuudessa. Niinkuin toisessa yhteydessä kerromme, kohosi toinen pojista, Hannu, valtion palveluksessa varsin huomattavaan asemaan ja sai tästä palkkioksi verovapauden tiloilleen Mäenpäässä, Lusissa ja Retulassa sekä monissa naapuripitäjissä. V. 1571 antoi Juhana III hänelle vielä läänitykseksi Suotaalan neljänneksen Kulsialasta.

(http://kotisivu.dnainternet.net/kariiiro/Iisakki%20Karin%20esipolvet.htm#Taulu%2085).

Vanhemmat Klas Hansson Lejon ja nn.

Puoliso: Karin Stiernsköld (9267), Taulusta 201 k. 1584 Hattula.

Vanhemmat Göran Hansson Stiernsköld ja Ingeborg Sparre af Rossvik.

     Lapset:

     1. Hans Lejon, s. 1530. Tauluun 201.

 

Taulu 203

XV  Henrik Klasson Horn af Kanckais (11261), Ritari, neuvos,Käskynhaltija,Sotavoimien ylipäällikkö, s. 1512, k. 21.6.1595. syntynyt 1512-1513, ilmeisesti Halikon Joensuussa, mutta eli lapsuutensa Kiskon Haapaniemessä, jonka hänen äitinsä oli leskeksi jäätyään n.1520 saanut asumakartanokseen; Haapaniemen herra 1540-luvulle asti, jolloin siirtyi Maskun Kankaisiin; 1534 lopulla Kustaa Vaasan hovissa; "Kreivisodan" aikana kuninkaan ja Skoonessa toimivan armeijan pääliköiden välisenä sanansaattajana; sai palkkioksi marrask. 1535 Salon neljänneksen ja Inkerin talon Halikosta; sai 1540 läänitykseksi Tenholan pitäjän, jolloin menetti Salon ja Inkerin talot; 1539 Maskun kihlakunnan tuomari ja nimitettiin kamarineuvokseksi kameraaliseen keskushallitukseen; Tukholman linnan käskynhaltija syksyllä 1539; palasi keväällä 1544 Suomeen, toimi aluksi sotaväen katselmusmiehenä ja palkanmaksajana sekä jalkaväen päällikkönä; 1549 Etelä-Suomen laamanni; ritari 1561; 24.5.1563 otti Juhana Herttua Henrikiltä Maskun kihlakunnan; lokak. 1563 ylipäällikkö Liivinmaalla ja sai läänitykseksi Muurlan pitäjän ja Mynämäen Metsäkorven entistä edullisemmilla ehdoilla, sekä hieman myöhemmin Maskun kihlakunnan tuomarinviran ja Pohjois-Suomen laamanninviran; Viron käskynhaltija 1564-1568, lyhyitä väliaikoja lukuunottamatta, hoitaen jalkaväen ylipäällikön tointa 2; 13.8.1565 Henrik ja Anders Nilsinpoika (Sabelfana) voittivat Tallinnaa ahdistamaan tulleen saksalaisen palkkasoturijoukon 3; 3.12.1566 Henrikin kunniaksi järjestetyssä triumfijuhlassa Tukholmassa, sai läänitykseksi kotipitäjänsä Maskun; 1566 valtaneuvos; 3.2.1567 kärsi melkoisen tappion Runavieren luona Virossa; sotaneuvos elok. 1571; 4.9.1571 ylin sotaneuvos; 1572-n.80 Suomen ylikäskynhaltija; lokak. 1573 Suomen sotaväen ylipäällikkö 2; 9.4.1576 ylipäällikkö ja maaherra Virossa 3; teki helmik. 1578 hävitysretken Jaaman ja Karpion tienoille; hyökkäsi 5.2.1579 Venäjälle aina Novgorodin tienoille asti 2; piiritti 14-28.9.1579 Narvaa huonolla menestyksellä, niiden n. 6000 suomal. ja ruotsal. miehen kanssa, jotka oli jo kesällä tuonut Viroon, ja menetti tämän johdosta ylipäällikkyyden 3; 1582 Käkisalmen linnan päällikkö ja Itä-Suomen, Savonlinnan ja Käkisalmen läänien ylin käskynhaltija; samaan aikaan Pohjanmaan laamanni; 1584 tai 1585 Suomen ylikäskynhaltija, Savoa ja Karjalaa lukunottamatta, ja samana vuonna hänen hallinnastaan erotettiin Raaseporin, Porvoon ja Hämeen läänit; sai eliniäkseen laamannin ja kihlakunnantuomarin virkansa ja samoin Mynämäen Metsäkorven läänityksen (20 talonpoikaa); 14.7.1594 sai Sigismundilta Tukholmasta vahvistuksen elinajakseen Maskun tuomarinvirkaan ja Ylimän neljänneksen läänitykseen; kuoli 21.6.1595 klo 8 aamulla Kankaisissa 83-vuotiaana ja haudattiin 27.7.1595; rakensi itselleen 1580 luvulla uudeksi asumakartanokseen Maskun Taipaleen (Myckilberg?) Kankaisten siirtyessä vanhimmalle pojalleen Karlille; panttilainatiloja hänellä oli 1590, 37 taloa Pohjois-Suomessa 6, Etelä-Suomessa ja 1 Viipurin läänissä:.

Vanhemmat Klas Henriksson Horn af Kanckais ja Kristina Jakobsdr Frille(Lindelöf).

1. Puoliso: Elin Arvidsdotter Stålarm (11262), Taulusta 201, s. 1515, k. 1577 Masku, Kankainen.

Vanhemmat Arvid Eerikinpoika Stålarm ja Kristiina Knuutintytär Kurki.

     Lapset:

     1. Karin Horn af Kanckais, s. . Tauluun 201.

     2. Cristina Horn af Kanckais, k. 1597

     3. Brita Horn af Kanckais

     4. Carl Horn af Kanckais, Sotamarsalkka, s. 1550, k. 16.5.1601 Liivinmaa Burtnik

     5. Elin Horn af Kanckais

     6. Arvid Horn af Kanckais, Maaherra, k. 1605

     7. Göran Horn af Kanckais, Ratsujoukkojen ylipäällikkö, k. 17.9.1605 Liivinmaa, Kerkholm

     8. Elisabet Horn af Kanckais, k. 1614 Puola, maanpaossa

     9. Anna Horn af Kanckais

     10. Olof Horn af Kanckais

2. Puoliso: Brita Horn af Kanckais (11630), elossa syysk. 1580.2

.

Taulu 272

XV  Yrjö Markunpoika Pohjola (10951)

Puoliso: nn (10952), Taulusta 271

     Lapset:

     1. Heikki Markula, s. . Tauluun 271.

Taulu 334

XV  Grels Stefansson Tolppa (10186), isäntä 1575-78.

Vanhemmat Stefan Persson Tolppa ja nn.

Puoliso: nn (10187), Taulusta 333

     Lapset:

     1. Sigfrid Tolppa, s. . Tauluun 333.

     2. Escil Tolppa, isäntä 1595-1606

Taulu 361

XV  Pehr Olofsson Isotalo (9551), Hykkilän Jussilan=Isotalo isäntä 1539-1561, s. Tammela, Hykkilä, Isotalo.

Puoliso: n.n (9552), Taulusta 360

     Lapset:

     1. Mårten Isotalo, s. . Tauluun 360.

Taulu 33

XV  Matti Anttila (12989)

Puoliso: nn (12990), Taulusta 32

     Lapset:

     1. Niilo Anttila, s. 1540. Tauluun 32.

Taulu 35

XV  Matti Uppa (12991)

Puoliso: nn (12992), Taulusta 34

     Lapset:

     1. Olavi Uppa, s. 1540. Tauluun 34.

Taulu 38

XV  Matias Johannes Mulle (8026), s. 1500. Mulli, Matias Johannes Kirkkoherra.

 

 

 

Kirkkoherrana Tammelassa 1557 - 75.  Varakasta turkulaista porvarissukua, oli v. 1571 maakunnan rikkaimpia miehiä omistaen 5 hevosta, 20 lehmää, 30 lammasta, härkiä, 15 vuohta, 6 sikaa ja 19 päätä nuorta karjaa.  Mahdollisesti sama henkilö kuin Tammelan Portaassa 1560 asunut kappalainen.  (Eeva Ojanen, Tammelan seurakunnan historia, Tammela 1973).

 

 

http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-ia2.htm

Mulli-nimisiä porvareita oli Turussa tuona aikana ja myös muualla eteläisessä osaa maata.  Porvoon kirkkoherrana oli Simon Mulli noin 1472 - 1480 (Anders Allardt: Borgå sockens historia, 1925), Perniössä oli Uloff Mulli (Salonen-Salmo ja Knaapinen: Perniön pitäjä, 1930).  Perniön uudessa historiassa sama mies oli nimellä Munck. Naantalin luostarin viimeinen kirkkoherra oli Olavi Mulli noin 1520 - 1540 ja loppuaikanansa luterilainen. Häntä seurasi Matias, ehkä 1540-luvun lopulta 1560-luvulle asti (Perniön pitäjä, 1930 - katso edellä)  (Salme Palosaari)

Tammelasta löytyi Matthias Johannis Mulli, tillträde vid pass(?) 1557.  Lisäksi löytyi Turusta arkkidiakoni, kaniikki Nicolaus Muulle.  Hän oli Turun piispanistuimen kirkon taloudenhoitaja (Oeconomus Templi) 1457 asti ja sitten arkkidiakoni.  Tituloidaan 1477 entiseksi arkkidiakoniksi.  (Antti Kalliomäki)

Maarian pitäjän, ent. Räntämäki, Kaerlan kylässä on Mullin talo, jossa 1454 asui Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja Nicolaus Mulle.  (Tarja Laaksonen).

Vanhemmat Johannes Mulle ja n.n.

Puoliso: n.n (8027), Taulusta 37

     Lapset:

     1. Lauri Stutaeus, Mulle, s. 1520. Tauluun 37.

Taulu 64

XV  Franssi Taloinen (8039), Isäntä 1546-1594, s. 1520 Ilmajoki.

Puoliso: n.n (8040), Taulusta 63

     Lapset:

     1. Franssi Talosela, s. 1537. Tauluun 63.

Taulu 67

XV  Juho Rahnasto (8045), Isäntä 1583-1615, s. 1540 Ilmajoki.

Vanhemmat Heikki Rahnasto ja nn.

Puoliso: n.n (8046), Taulusta 66

     Lapset:

     1. Frans Rahnasto, s. 1580. Tauluun 66.

Taulu 69

XV  Juho Kurikka (8049), Isäntä Kurikan Iso-Kurikassa 1582-1611, s. 1548, k. 1597.

Vanhemmat Mikko Kurikka ja n.n.

Puoliso: n.n (8050), Taulusta 68

     Lapset:

     1. Markku Vähä-Kurikka, s. 1580. Tauluun 68.

     2. Thomas Iso-Kurikka, isäntä 1616-1633, s. 1587, k. 1634 mestattu ja teilattu

 

Taulu 70

XV  Kreko Hirvi (8051), Isäntä 1560-1607, s. 1540 Kurikka, Hirvelä, k. 1608 Kurikka Krekola.

Vanhemmat Matti Hirvi ja n.n.

Puoliso: n.n (8052), Taulusta 68

     Lapset:

     1. Kerttu Krekola, s. 1582. Tauluun 68.

Taulu 76

XV  Erkki Martinpoika Havuinen (12168), Havuselan ensimmäinen isäntä Erkki Martinpoika Havunen 1546-1553 (Sar:TalHal).

Puoliso: Vappu (12169), Taulusta 75, Leski Vappu isännöi 1556 (Sar:TalHal).

     Lapset:

     1. Matti Havuinen, s. . Tauluun 75.

Taulu 80

XV  Lauri Peltoniemi (6965), Peltoniemen isäntänä n, 1500, s. 1465 Ilmajoki. Ehkäpä Peltoniemen perustaja

Peltoniemen isäntiä voidaan seurata ajassa kauemmas taaksepäin kuin muiden Ilmajoen talojen, sillä Ison- ja Vähänkyrön kesäkäräjillä 1653 esitetyn vanhan tuomion mukaan Peltoniemen isäntänä oli 1533 Pentti Laurinpoika. Ilmajoen kirkonarkistossa olevaan pappien luetteloon sisältyvä sukujohto tuntee vieläpä Pentti Laurinpojan isänkin, joka olisi ollut Lauri Laurinpoika nimeltään ja Peltoniemen ensimmäinen asukas, kotoisin "Länsipuolelta" eli siis Ruotsin Länsipohjasta. Tietoon on kuitenkin syytä suhtautua varovasti, koska mainitussa pappien luettelossa, joka vanhimmilta osiltaan on pantu kokoon vasta 1700-luvulla, on monia virheitä. Esim. Peltoniemen sukujohtoon on Pentti Laurinpojan ja Matti Pentinpojan väliin jälkeenpäin lisätty uutena polvena Pentti Pentinpoika 1563, vaikka kyseessä ilmeisesti on sivuhaaraa edustava Sihtolan isäntä. (Sar: TalHal).

Vanhemmat Lauri Peltoniemi.

     Lapset:

     1. Pentti Peltoniemi, s. 1490. Tauluun 79.

Taulu 105

XV  Jaakko Ilkka (12484)

Puoliso: nn (12485), Taulusta 104

     Lapset:

     1. Pentti Ilkka, s. 1520. Tauluun 104.

Taulu 108

XV  Sepi (12490)

Puoliso: nn (12491), Taulusta 107

     Lapset:

     1. Martti Seppilä, s. 1520. Tauluun 107.

Taulu 120

XV  Sipi Jokipii (13086)

Puoliso: nn (13087), Taulusta 119

     Lapset:

     1. Lauri Jokipii, s. . Tauluun 119.

Taulu 124

XV  Mikko (13080)

Puoliso: nn (13081), Taulusta 123

     Lapset:

     1. Nisius Luopajärvi, s. . Tauluun 123.

Taulu 131

XV  Martti (13096)

Puoliso: nn (13097), Taulusta 130

     Lapset:

     1. Antti Rinta Torala, s. . Tauluun 130.

Taulu 136

XV  Martti (13088)

Puoliso: nn (13089), Taulusta 135

     Lapset:

     1. Jaakko Jaakko Kokko, s. . Tauluun 135.

Taulu 143

XV  Sipi Vähä-Tuisku (13012), s. 1495 Kurikka, k. 1555 Kurikka.

Puoliso: nn (13013), Taulusta 142

     Lapset:

            1. Lauri Vähä-Tuisku, s. 1524. Tauluun 142.

Taulu 152

XV  Heikki Rahnasto (13004), Isäntä 1546-1553.

Vanhemmat Lauri ja nn.

Puoliso: nn (13005), Taulusta 151

     Lapset:

     1. Perttu Jokipii, s. 1525. Tauluun 151.

Taulu 164

XV  Heikki Seppälä (9348), Seppä is 1546-81, s. 1520 Ilmajoki, k.  Kuortane.

Vanhemmat Lauri Erkinpoika Seppälä ja n.n.

Puoliso: n.n (9349), Taulusta 163

     Lapset:

            1. Matti Seppälä, s. 1550. Tauluun 163

Taulu 167

XV  Esko Laurinpoika Kirkon Kokkola (942), Isäntä 1546-1579, Ilmajoki, s. 1540 Ilmajoki.

Vanhemmat Lauri Kokko, Kirkon-Kokkola.

Puoliso: n.n (943), Taulusta 166

     Lapset:

     1. Tuomas Kirkon Kokkola, s. 1557. Tauluun 166.

     2. Yrjö Kirkon Kokkola, isäntä 1580-1586

Taulu 172

XV  Matti Peltoniemi (6961), Isäntä 1549-83, Ilmajoen nimismies, s. 1520 Ilmajoki, k. 1585 Ilmajoki. Ilmajoen pitäjä Niilo Liakka s 106 omaisuus luettelo Mats Benctsson v 1571.

Vanhemmat Pentti Peltoniemi ja Agata (???), Peltoniemi.

     Lapset:

     1. Tuomas Peltoniemi, s. 1535

     2. Maunu Peltoniemi, s. 1537. Tauluun 171.

     3. Paavo Peltoniemi, Isäntä 1584-1624, nimismies, s. 1550 Ilmajoki

Taulu 194

XV  Niilo Hoiska (9304), Kurikan Hoiskan isäntä, s. 1480 Kurikka.

Puoliso: n.n (9305), Taulusta 193

     Lapset:

     1. Niilo Nikkola, s. 1518. Tauluun 193.

Taulu 198

XV  Juho Kylmäjyrä (13098), Isäntä 1563-1622.

Vanhemmat Tapani ja nn.

Puoliso: nn (13099), Taulusta 197

     Lapset:

     1. Perttu Kylmäjyrä, s. 1540. Tauluun 197.

Taulu 206

XV  Jakob (13069)

Puoliso: nn (13070), Taulusta 205

     Lapset:

     1. Henrik Speitz, s. 1570. Tauluun 205.

 

Taulu 207

XV  Tuomas Pertunpoika (9322), Rälssimies Uskista, Liuttulan ja Jutikkalan isäntä n 1565, s. Uskela, k. ennen 1567.

Vanhemmat Bertil ja nn.

Puoliso: Valborg Hufvudsköld (Vuoltee) (9323), Taulusta 205, s. 1550 Kokemäki, k. 1600. Lähde i: PH

Lähde ii: Else Leanderin sukutaulu.

 

Hartvik/Mänty s 20-21, 100

Akateemikko Eino Jutikkala kirjoitti Sääksmäen historian Jyväskylässä 1934.

Tässä kirjassa hän kirjoittaa "Mitenkä tämä suku, joka siihen aikaan oli Suomen mahtavampia - piispa oli tästä suvusta - ja rikkaimpia - 7 vuodessa tiedetään sen kantaneen lampuotiveroa 1750 markkaa - oli saanut Jutikkalan alkujaan vähintäin kaksitaloisen kylän haltuun"

 

Sääksmäen Jutikkala ja Kokemäen Vuolteen kartanot olivat suvun merkittävät asuinkartanot. Edelllä mainittu Valpuri Henrikintytär Vuolteen sukua, puoliso kirjuri, rälssimies Uskista, olivat ensin Liuttulan ja sitten Itkon isäntinä, heillä useita poikia, jotka 1500-luvun loppupuolella omistivat kukin osansa Jutikkalasta.

Vanhemmat Henrik Jaakonpoika Tasainen, Huvudsköld ja Agnis Vuoltee.

     Lapset:

     1. Margareta Vuoltee, Hufvudsköld, s. 1570. Tauluun 205.

Taulu 209

XV  Bartholomeus Johannus (13065), Pälkäneen khra 1552, kuollut 1577., k. 1577.

Vanhemmat Johan ja nn.

Puoliso: nn (13066), Taulusta 208

     Lapset:

     1. Kristoffer till Alnäs, s. . Tauluun 208.

 

Taulu 210

XV  Henrik (13063)

Puoliso: nn (13064), Taulusta 208

     Lapset:

     1. Kirsti, s. . Tauluun 208.

Taulu 216

XV  Plusius Ohrainen (13051), Isäntä 1546-1555, s. 1519 Kurikka, k. 1556 Kurikka.

Vanhemmat Lauri Ohranen ja nn.

Puoliso: Vihitty 1540 Lucia (13052), Taulusta 215, Isännöi 1556-1557, s. 1520 Kurikka, k. 1557 Kurikka.

     Lapset:

     1. Knuutti Plosila, s. 1550. Tauluun 215.