Historiikkia
Ensimmäinen asiakirjatieto Marttilan seurakunnasta on Wihervaaran mukaan Turun Tuomiokirkon Mustankirjan maininta 20.6.1409. Silloin Marttilan kirkkoherra Henrik Tuomaanpoika tekee lahjoituksen Turun Tuomiokirkolle. Tällöin Marttilaan kuuluivat myös nykyiset Tarvasjoen, Karinaisten ja Koski Tl seurakunnat, sekä Halikosta osia Vaskion kylää myöten.
Tällaisena suurena seurakuntana nimeltä ”Parrochia sancti Martini” se säilyi 1900-luvulle saakka, jolloin em seurakunnat itsenäistyivät.
Mäntsälän kylän kirkko, jonka sanottiin olevan ”isomman niittuladon kokoinen, hyvin jyrkkäkattoinen huone” oli käytössä. Siellä mahdollisesti käytettiin vuodelta 1488 messukirjaa ”Missale Aboense” joka oli hankittu kirkon käyttöön ja oli ensimmäinen erikoisesti Suomea varten painettu kirja. Tu kirja on nykyään Kansallismuseossa jonne se lahjoitettiin 1885.
Samoin alttarivaate on ollut 1400 luvulta. Haudatuista ruumeista ei enää ole löytynyt merkkejä, mutta 1741 mainitaan eräässä väitöskirjassa paikalla sijaineen pienen puisen muistokappelin, jonka sisällä oli talletettuna kirkosta muistoksi jäänyt hautakivi.
Muistokappelin hävittyä, kiveä käytettiin aluksi pyykkipadan alustana jokirannassa ja myöhemmin riihen kiuaskivenä.
1403 Viipuri sai kaupunginoikeudet
1409 Turussa alettiin lyödä omaa rahaa, Marttilan pitäjä mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäisen kerran. Marttilasta käytetään Pyhän Martin nimen ohella nimiä Nybygd ja Nyby
1411 Kuningas Eerik Pommerilaisen julistus, jossa Turun linnan vouti Klaus Lydikenpoika valtuutetaan jakamaan viljeltäväksi kruunun yleismaita
1412-50 Maunu II Tavast Turun piispana
1414 perustettiin Turun maanoikeus
1435 Suomi jaettiin kahteen laamannikuntaan
1438 Satakunnassa puhkesi talonpoikien Daavidin-kapina, Naantali sai perustamiskirjan
1441-48 Kiristoffer Baijerilainen unioninhallitsijana
1442 Rauma perustettiin
1443 Naantali perustettiin
1444 Viipurin linnan isäntä Kaarle Knuutinpoika voitti venäläiset Narvajoen varrella
1448-57, 1464-65, 1467-70 Kaarle VIII Knuutinpoika Ruotsin kuninkaana
1450-60 Olavi Maununpoika Turun piispana
1453 Marttilan Heikolan kylä mainitaan asiakirjoissa. Nykyisen Marttilan alueella oli 1300-luvulla syntyneistä uudistaloista syntyneitä jakukuntia; Prinkila, Karvela, Vättilä, Juutila, Tiipilä, Pappila, Huovaristo, Lovi, Siutila, Laurila, Rekoinen, Heikola, Palainen ja Ruskolainen. Krouvin jakokunta sisälsi Mäntsälän, Krouvin ja Purhalan. Ollilan jakokunta sisälsi Ollilan ja Hirvaksen. Simalan jakokunta Simalan ja Maunulan. Krouvin talo lienee Marttilan vanhin talo. Marttilan ensimmäisiä asukkaita pidetään Hämeestä ja Satakunnasta tulleina Marttilan murteen hämäläisyydestä johtuen. Paikannimi tutkimus viittaa kuitenkin vahvemmin Uskelan ja Paimion suuntaan.
1457-64 Kristian I Oldenburgilainen unioninkuninkaana
1460-89 Konrad Bitz Turun piispana
1470-97 ja 1501-03 Sten Sture vanh, Ruotsin valtionhoitajana
1472 Marttilan Rekoinen mainitaan pitäjän laamannikäräjillä vahvistetussa kaupassa
1475 Eerik Akselinpoika Tott alkoi rakentaa itärajan suojaksi Olavinlinnaa
1489-1500 Maunu III Särkilahti Turun piispana
1493 Tanskan Hannun ja Moskovan Iivanan Ruotsinvastainen liitto
1495-97 ns. vanha viha, Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jonka aikana sattui Viipurin pamaus
1497-1501 Hannu unioninkuninkaana
Pappisluettelo - Marttila
Henrik Thomae (1409)
