1000 JKR

 

Marttilan ilmasto on hieman mannermaisempi ja oli aiemmin kylmän savimaan ja monien soiden vuoksi tavallista hallanarempaa seutua. Keskikesän yöpakkaset eli ”rautayöt” olivat usein vaarallisempia kuin monilla muilla seuduin.

Marttilan väestö on ollut suomalaista, sanoo S.G.Elmgren historiassaan vuodelta 1857. Siihen aikaan suomalaisuus oli nousussa ja ruotsalaisuus koettiin negatiiviseksi.

 

n 1050-1150/1300  ristiretkiaika merkitsi vähittäistä siirtymistä kristillisyyteen

Ristiretkiajalle on ajoitettu Tammelan Hevoniemestä löydetty nälkämaan kumpu.

 

1053                        paavi valtuutti Adalbertin toimimaan kaikkien pohjoisten kansojen arkkipiispana


ENNEN VUOTTA 1000

 

Suomen ja siten myös Marttilan varhaisesta historiasta on melko vähän materiaalia jäänyt jälkipolville. Oikeastaan se tieto innostaa meitä keräämään ja kirjoittelemaan niitä oman elämämme pieniä tiedon murusia tuleville polville.

 

Välillä sitä hämmästelee, kuinka pienistä historiallisista todisteista osa ihmiskunnan historiaa on koottu. Mitä enemmän siihen tutustuu, sitä enemmän arvostaa Raamattua myös historiallisena tietolähteen. Se kun on eräs luotettavimpia varhaishistorian teoksia maailmassa. Raamattu on kirjoitettu Mooseksen osalta jo n 1500 eKr. ja ehkä alkuosaltaan jo aiemminkin. Varhaisajan kirjoitustaidosta meillä kun ei ole tietoa. Nyky ”tieteilijöitä” vaivaa se evoluutioajattelun tuoma ajatus, että muinaiset ihmiset olisivat tyhmempiä ja ”kehittymättömämpiä” kuin nykyään. Kuitenkin muinaisajan saavutukset ovat huimia keskiverto ihmisen nykyäänkin suorittaa. Useimmat ns keksinnöt ovat esi-isiemme keksintöjen soveltamista.

 

Suomen asutuksen synnystä on ollut monia arveluja. Viimeaikoina on DNA tutkimus antanut asiassa apua. Jo aiemmin on tehty suomalaisten Assyrialaisista juurista tutkimusta, mutta viime aikoina ne ovat jälleen nousseet tapetilla. Israelin pohjoisvaltiot hävisivät historian hämärään ja nyt osan heistä ajatellaan kulkeutuneen tänne Suomeen. Monet erilaiset yhtymäkohdat tukevat tätä teoriaa.

 

Eräs historian tutkijoiden ryhmä on sitä mieltä, että Viikinki kuninkaat ovat lähtöisin Suomesta, ja olivat ylpeitä siitä, että olivat Suomen kuninkaiden sukua. Että Suomessa olisi asunut vahva kansa jo ennen Ruotsin vallan aikaa. Kirjoitettu historiamme on alkuosaltaan ruotsalaisten kirjoittamaa ja alkaa melko myöhään

 

Tässä ensin joitakin Suomen Historian Pikkujättiläisen ja Marttilan historian tietoja varhaiselta ajalta

 

n 7000-4200 eKr  ajatellaan olleen ns vanhempi (esikeraminen) kivikausi, siltä ajalta on löydetty vanha kivikirves Marttilan Pappilankylän, Nilkkulan maalta. Nilkkulan pappaksi me sanoimme Vuorisen Juhoa, eli Räsäsen Salmen isää Juho ja Olga asustivat naapurissamme pienessä mökissään samassa pihassa yhdessä Eero ja Salme Räsäsen kanssa.. Nilkkulan maista tietämäni mukaan myös Aavan ja Savelan tontit on aikoinaan lohkaistu. Aulis Ojan Marttilan historiankirjan sivuilla on kuva vanhasta Nilkkulan talosta. Nilkkula oli Pappilan kylän puolella samoin kuin äitini nykyinen asunto entinen Simola nykyään Sivula. Lapsuuden kotini pihapiiri taas on jo Mäntsälän kylän puolella, Kotikumpu nimisellä tilalla.  Eli isäni isän syntymäkodin vaiheilta tämä Marttilan vanhin esine on kaivettu päivän valoon.

 

n. 6500-4200 eKr aikaa nimitetään Suomusjärven kulttuuriksi, siihen aikaan Marttilan seudulla lienee ollut kaksi saarta, muinaisessa meressä. Jääkausi seurasi tulvaa, Nooan päivien tulvasta on viitteitä monissa kertomuksissa ympäri maailmaa, Aurinko oli pilvessä, tulivuorten savu peitti tuon lämmönlähteen, aivan niin kuin 1600 luvun ”pienois jääkauden aikoina”.

Suomi oli jään alla ja sieltä se hitaasti nousee, täällä Vaasan seudulla, jossa nyt majailemme, nuo nousu on edelleen huomattavaa. Merenranta on siirtynyt 1970-luvun valokuvista kymmeniä, paikoitellen satoja metrejä.

Metsämökkimme sijaitsee Marttilan korkeimmilla kallioilla. Ehkä joku esi-isistämme on siellä istuskellut iltanuotiolla ja ihaillut auringonlaskua niin kuin me useasti vaimoni kanssa tapaamme tehdä.

Myös Tammelan historia osa 1 kertoo primitiivisistä kirveistä ja liuskekärjestä tältä ajan jaksolta.

 

n. 4200 eKr alkanut kampakeraaminen kulttuuri luetaan nuorempaan kivikauteen korkeatasoisen keramiikkansa ja hiottujen kiviaseiden ansiosta

Tammelasta on tältä ajalta löytöinä käyräselkäisiä kourutalttoja

 

n. 4200-3500 eKr  vanhempi varhaiskeramiikka ja siihen rinnastettava Säräisniemen kampakeramiikka

 

n. 3500-3300 eKr nuorempi varhaiskeramiikka; Jäkärlän ryhmä

Tammelan historia kirjaa kiviesinelöytöjä tältä ajalta

 

n 3300-2800 eKr tyypillinen kampakeramiikka; tällöin suomalaisugrilainen kielialue ulottui varmasti Suomeen

Tammelan Saaren kylän Mattilasta on asuinpaikkalöytö tältä ajalta

 

n. 2800-2600 eKr vanhempi myöhäiskeramiikka (ns Uskelan tyyli)

Tammelasta irrallisia kiviesine löytöjä.

 

n 2600-2200 eKr nuorempi myöhäiskampakeramiikka

 

n 2400-2000 eKr Lounais Suomeen keskittynyt vasarakirveskultuuri (keraamiikkansa mukaan nuorakeraaminen kultuuri) oli ilmeisesti Baltiasta siirtyneen väestön tuomaa. Tuolta ajalta on kiviesine löydöksiä Marttilasta; Laurilan Ylitalon Kotasuossa, Heikolan Kylämäen rantapellosta, Palaisten Koskenpään Lappalaistenmaasta, Uskelan ja Marttilan välinen muinaistie myöhemmin Paavintie.

Lappalaistenoja on eräs Paimionjoen sivuojista, Paimionjoen etelä puolella se virtaa, lähtien täältä metsämökin kulmalta ja virtaillen mutkikkaana polveillen ja laskien Pappilan kohdalla jokeen. Sen lepikoissa lapsena seikkailtiin ja sen rannalla vietin ensimmäisen telttaretken veljeni kanssa. Muistan kuinka pyydystimme kyykäärmeen purkkiin ja yritimme syöttää sille sammakon, ei maistunut sammakko pienelle kyylle. Palopäällikkö tuli häiritsemään retkeilyämme ja käski sammuttaa nuotion, liekö ollut palovaroitus aika.

Tammelasta Myllykylän asuinpaikka- ja hautalöytö ja Portaan Syrjälästä saviastia, Nelisivuisia oikokirveitä, olkakirves.

 

n 2200-1900 eKr Pyheensillan tyyppi

 

n 2000-1400 eKr Kiukaisten kultuuri, jossa on merkkejä kaskiviljelystä; Itä ja Pohjois Suomessa Pöljän keramiikka

 

n. 1500/1300 eKr  alkoi pronssikausi.

 Vaikutteita oli saatu sekä lännestä että idästä. Ensimmäiset varmat merkit karjanhoidosta: Sarsan tyypin tekstiilikeramiikka: asbestikeramiikka Säräisniemi 2. Marttilan erämies kausi, Halikosta Marttilaan muinaistie, Nummitie. Vaskiolta Marttilaan Vaskiontie, Paimiosta Marttilaan Kalevantie eli Turuntie sekä Nauristie eli Härkätie (jossakin Härkätien synty on sijoitettu 800 jKr)

Tammelan historiassa kirjataan Hevoniemen Huuselan tasakantainen nuolenkärki ja Letkun Vanhalan reikäkirveen katkelma sekä Susikkaan Perttulan nelisivuinen reikäkirves.

 

n 500 eKr  alkoi rautakausi, aluksi hyvin niukkalöytöisenä. Ajanlaskumme alkuun ulottuneen esiroomalaisen rautakauden lopulla Lounais Suomessa ja Vakka Suomessa olivat selvät asutussaarekkeet. Kokemäenjokea pitkin rautakultuuri levisi Hämeeseen, missä asutus keskittyi Vanajaveden ympäristöön. morbyn tyyppin keramiikka; Kalmistomäen kultuuri; Luukonsaaren ryhmän asbestikeramiikka.

 

Krs-200 jKr vanhempi roomalainen rautakausi

Tammelasta löydetty tältä ajalta soikeita tuluskiviä, roomalainen raha sekä Hykkilästä virolaistyyppinen pronssinen rannerengas.

Pyyntikuopat Tammelassa on myös ajoitettu alkaneen tällä aikakaudella

 

n 200-400 nuorempi roomalainen rautakausi

Tammelassa Kankaisten rauniot ja kuppikivilöydöt ovat ajoitettu alkaneen tällä aikakaudella

 

 

n 400-600 kansainvaellusaika

Tammelan Kaukjärven Horkan rautamiekka ja Kirkonkylän Lepokallion keihäänkärjet ovat tuolta ajalta

 

n 500  Ahvenanmaa sai asukkaita Ruotsista

 

n 600 alettiin rakentaa muinaislinnoja puolustustarkoituksiin. Vanhimpia oli Liedon Vanhalinna

 

n 600-800 merovingiaika (nuorempi kansainvaellusaika)

Tammelan Riihivalkamasta löydetty "Ango"- eli väkäsellinen keihäänkärki.

 

n.800-1050  viikinkiaika; viikinkien idäntie kulki Suomenlahden pohjoisrantaa

Tammelan Teurolta löydetty hevosenkenkäsolki

Hämeen Härkätie katsotaan olleen kulkuväylänä jo 800-luvulla.

 

n 900 asutusta oli jo Mikkelin tienoilla.

 

 

Paulikaanit on n 270-900 jKr lähinnä Itä-Euroopassa vaikuttanut herätysliike

Nestoriolaiset vaikuttivat lähinnä Euroopan ulkopuolella patriarkka Nestoriuksen jälkeen 428 alkaen

Bogomiilit jatkoivat paulikaanin herätyskristillisyys perinnettä 1000-1300 luvulla.

Kataarit ovat ehkä osaltaan jatkaneet bogomiilien perintöä heitä esiintyy jo vuoden 1000 tienoilla italiassa ja albigenssisodat 1209-1229 heitä vastaan lopettaa heidän historiansa

Valdolaiset esiintyvät 13 vuosisadalla, ryhmillä oli myös monia muita nimityksiä. Heidän juurensa jatkuvat aina tämän päivän Italiaan ja Kanadaan  v 1979 heitä arvioitiin olevan 45.000

Lollardit esiintyi 1300-luvnlopulla englannissa John Wycliff opetuksen tuloksena. Heidän vaikutuksensa ulottuu aina 1600 luvulle asti.

Mannermaalla oli Böömin veljet- liike, eräs heistä oli Jan Hus 1369-1415. Liike rakentui paljolti valdolaisten perustalle. Liike jatkui aina 1700 luvulle asti, jolloin sulautui hernhutilaisuteen, osa anababtisteihin.

 

Norjan herätys Hans Nielsen Hauge

Paavo Ruotsalainen

Lars Levi Laestadius

1900 luvun vaihteessa helluntailiike alkoi laestaadiolaisten ja metodistien parissa