Nyt alkaa jo polut vähetä.

Taulu 161

XX  Håkan Jönsson Teit (3589)

Vanhemmat Jöns Teitt

Puoliso: Gertrud (3590), Taulusta 160

     Lapset:

     1. Jöns Håkansson Teit, s. . Tauluun 160.

 

Taulu 162

XX  Per (3573)

     Lapset:

     1. Ingeborg Persdotter, s. . Tauluun 160.

Taulu 164

XX  Lars Lasse (3544), Syynimies, Sipoo 1501.

Vanhemmat Peder Nilsson ja Stensböle.

Puoliso: Margareta Jägerhorn af Hertonäs (3545), Taulusta 163

     Lapset:

     1. Petteri Larsson, Nimismies

     2. Erik Larsson, Nimismies, k. viim. 1556

     3. Margareta [Ekelöf] Larsdotter, s. . Tauluun 163.

Taulu 225

XX  Henning de Ungaria (6137), (Aatelinen)Arkkipiispan Maasäätiön Vasalli, Fistel,main.1346

.

Vanhemmat Gerhard I de Ungaria.

     Lapset:

     1. Gerhard II de Ungaria, s. . Tauluun 224.

Taulu 229

XX  Bartholomeus von Tiesenhausen (6154), (aatelinen)Ritari ja Maasäätiön Vasalli Liivinmaalla, Treydenin vouti, Bersohn ym, mainitaan 1354-1397.Omisti Kokenhusenin ja Bersonin Liivinmaalla ja Parmelin Virossa  (Timo Kause), s. noin n. 1312, k. 1407. http://www.jannekaisanlahti.net/vladimir.html

Yksi Johanneksen pojista oli nimeltään Bartholomeus von Tiesenhausen (1312-98). Hän oli myös ritari ja maasäätiön vasalli Liivinmaalla. Hän toimi myös voutina ja rakennutti Bersonin linnan perintömaalleen. Isänsä jälkiä seuraten hänkin riiteli aikansa arkkipiispan kanssa. Keisari Kaarle IV myönsi hänelle ensimmäisenä Baltiassa komean arvonimen: keisarin pöytäseuralainen. Bartholomeuksen vaimo oli Elsebe von Warendorp (n. 1335 – n. 1399), lyypekkiläisestä porvarissuvusta. Jos esi-isä Vladimir olikin kohdellut vaimojaan kaltoin, niin pojasta oli polvi parantunut. Hänen avioliittonsa oli onnellinen ja korkeassa iässä laatimassaan testamentissa Bartholomeus kiitteli vaimoaan hyvästä huolenpidosta niin terveyden kuin sairauden aikana.

Vanhemmat Johannes (Hans) von Tiesenhausen.

Puoliso: Elsebe von Warendorp (6159), Taulusta 228, Lubeck, s. 1335, k. 1399. on Warendorp

Von Warendorp-suku on kotoisin Munsterista Saksasta. Suku kuului jo 1122 Lybeckin raadin aateliseen veljeskuntaan. Vuonna 1306 on Riian raatiherrana mainittu Johan de Warendorp ja samoin 1319 Bruno de Warendorp. Samoihin sukujuuriin johtavat:

- Mechtildis von Warendorp, isä Tideman von Warendorp, raatiherra Lubeckissä.

Pso: Hans (Johan) von Tiesenhusen. Arkkipiispan Maasäätiön Vasalli, Erla ja Kokenhusen, mainitaan 1366, 1397.

 

- Elsebe von Warendorp, Lubeck.

Pso: Bartholomeus von Tiesenhausen, s. n. 1312, k. 1407. Ritari ja arkkipiispan Maasäätiön Vasalli, Bersohn, mainitaan 1354, 1397. (Priha s.268).

Vanhemmat Herman Warendorp ja Gertrud Vundengut.

     Lapset:

     1. Peter von Tiesenhausen, s. n. 1397. Tauluun 228.

     2. nn von Tiesenhausen, s. . Tauluun 232.

Taulu 232

XX  Kersten von Rosen (6145), (Aatelinen)Maasäätiön Vasalli Liivinmaalla, Klein-Roop, Hochrosen ja Quellen, mainitaan 1408, 1434.

Vanhemmat Johan von Rosen ja nn de Scherembeke.

Puoliso: Vihitty 1408 nn von Tiesenhausen (6444), Taulusta 229, 231

Vanhemmat Bartholomeus von Tiesenhausen ja Elsebe von Warendorp

     Lapset:

     1. Hans (Jurgen??) von Rosen, s. . Tauluun 231.

Taulu 234

XX  Wihelm Fahrensbach (12514), s. 1365, k. 1443.

Vanhemmat Henrich Varnsbeke ja Stine (Christine) Kniprde.

Puoliso: nn Brakel (12515), Taulusta 233

     Lapset:

     1. Dietrich Fahrensbach, s. . Tauluun 233.

Taulu 247

XX  Lydeke Olofsson De Kyren (9338), Tämän ns. Lydekenpoikien suvun vaakunassa oli enkeli punaisella pohjalla musta kotkanpää päänään.2 Suvun kantaisästä tiedot vaihtelevat. Erään lähteen mukaan hän olisi ollut Lyder de Kyren, ja toisessa häntä nimitetään Lydeke Olofinpojaksi. Hänen poikiensa sanotaan olleen kotoisin Münsterista (Westfalenista).1 Klas Lydekenpojan (taulu 2) viisi tytärtä tulivat Suomen huomattavampien keskiaikaisten aatelissukujen - Flemingien, Bitzien, Kurkien, Hornien ym. kantaäideiksi., s. 1350 Tyskland,Wesfalen, Munster? Saksa, k. 1409.

Puoliso: Sophie Eriksdotter Lovenbalk (9339), Taulusta 246, s. 1356 Lysgaard,Viborg, Tanska, k. 1412.

     Lapset:

     1. Klaus Djäkn, s. 1379. Tauluun 246.

     2. Benkt De Kyren, asemies; asui Pirkkalan Benktilässä 1; tuomari Sauvossa 1410 22; kihlakunnantuomari 1411, 1434 7; vouti Hämeenlinnassa 1416-36 ja vielä uudelleen 1443-1444 ja linnanherra 1437-1439 8, 29; kuului Naantalin luostarin perustajiin; Turun maaoikeuden jäsen 1434, 1438 9; kihlakunnan tuomari Ylä-Satakunnassa 1442-1453 10; otti osaa valtaneuvosten kokoukseen Söderköpingissä 5.10.1436 11 ja Telgessä 1438 23; lahjoitti Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuorelle Haatilan tilan Nousiaisista sekä tontin Turun kaupungista kivikellareineen, 100 markkaa rahaa ja hopeoidun torven, samoin Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille kaksi myllyä Kokkalasta kalastusoikeuksineen 1; 1460 lahjoitti Pyhän ruumiin kuorelle, johon hänen veljenpoikansa Henrik Klasinpoika ja Arvid Klasinpoika, oli haudattu, Kuljun tilan Pirkkalasta, jonka hän testamentissaan lupasi heille, jos he jäisivät hänen jälkeensä 12; kuoli n. 1460., k. 1460

 

Taulu 248

XX  Jöns Garp (11632), Valtaneuvos,konungsdomhavande,esiintyy 1373-1407, kuollut 1407., k. 1407. http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm

Jöns Anderssinpoika, esiintyy luultavasti ensimmäisen kerran 1373, ja sitten 1380 sinettitodistajana. Vahvisti sinetillä 1386 kirjeen "rälssimiehen nimissä". Oli valtaneuvos 1396 ja 1399 ja luultavasti vielä pohjolan herrainpäivillä Hälsinborgissa elokuussa 1401. Osallistui "kuninkaan tutkintaan" Suomessa 1405, mainitaan toisinaan "kuninkaan tuomarina puolessa Hämettä", ja toisinaan ainoastaan kuninkaan tuomarina, tai vain läsnäolevana. Omisti Laitilan Storgårdin, josta tytär 1500-luvun lähteissä mainitaan tulleeksi, ja ehkä myös Mynämäen Lepistön, jonka myöhemmin tyttärenlapset omistivat, sekä hajanaisia tiloja Laitilassa ja Taivassalossa.

 

Lapset:

 

   1. Jakob Jönsinpoika, mainitaan ensimmäisen kerran 22.11.1420 maankatselmusmiehenä Köyliössä. Teki ratkaisun maasta 1424, jonka hänen isänsä omisti. Esiintyi vielä 22.6.1425. Jakobin päätila näyttää olleen Laitilan Storgård, johon hänet vaimonsa kanssa nimettiin. Omisti tilan Mynämäeltä. - Puoliso Ranghild Erikintytär, joka kuoli vuosien 1449 - 1458 välillä.

   2. Gregers Jönsinpoika, sinetöi Turussa 1423 panttauksen välittömästi veljensä Jakob Jönsinpojan jälkeen.

   3. Kristina Jönsintytär, taulu 8.

   4. Katarina Jönsintytär. - Puoliso kihlakunnantuomari Hartvik Dyker (Borstböle suku), joka mainitaan 1405. Katariina mainitaan hänen vaimona vuoden 1412 jälkeen, jolloin Hartvik antoi perimänsä Mynämäen Heikkilän tuomiokirkolle, jotka hän peri puolisoiden yhteisten lasten jälkeen. Katariinan isä Jöns Andersson ja tämän vävy Klas Lydekenpoika takasivat Hartvik Dykerin ja Hartvik peri joitain Garp suvun tiloja kuten Mynämäen Tursaperän joka sisällä joutui Klas Lydekenpojan pojalle Henrik Klassonille.

Vanhemmat Anders Garp ja nn.

Puoliso: nn (11633), Taulusta 246

     Lapset:

     1. Jakob Grap, mainitaan ensimmäisen kerran 22.11.1420 maankatselmusmiehenä Köyliössä. Teki ratkaisun maasta 1424, jonka hänen isänsä omisti. Esiintyi vielä 22.6.1425. Jakobin päätila näyttää olleen Laitilan Storgård, johon hänet vaimonsa kanssa nimettiin. Omisti tilan Mynämäeltä. - Puoliso Ranghild Erikintytär, joka kuoli vuosien 1449 - 1458 välillä.

# Gregers Jönsinpoika, sinetöi Turussa 1423 panttauksen välittömästi veljensä Jakob Jönsinpojan jälkeen, k. jälkeen 22.6.1425

     2. Gregers Grap, sinetöi Turussa 1423 panttauksen välittömästi veljensä Jakob Jönsinpojan jälkeen

     3. Kristina Garp, s. 1370. Tauluun 246.

     4. Katarina Grap, Puoliso kihlakunnantuomari Hartvik Dyker (Borstböle suku), joka mainitaan 1405. Katariina mainitaan hänen vaimona vuoden 1412 jälkeen, jolloin Hartvik antoi perimänsä Mynämäen Heikkilän tuomiokirkolle, jotka hän peri puolisoiden yhteisten lasten jälkeen. Katariinan isä Jöns Andersson ja tämän vävy Klas Lydekenpoika takasivat Hartvik Dykerin ja Hartvik peri joitain Garp suvun tiloja kuten Mynämäen Tursaperän joka sisällä joutui Klas Lydekenpojan pojalle Henrik Klassonille.

Taulu 254

XX  Laurentz Sparre af Tofta (13890), s. 1276 Adelsö, Tofta.

Vanhemmat Abjörn Sparre af Tofta ja Ingeborg Ulv.

Puoliso: Juliana Lama (13891), Taulusta 253, s. 1335 Sundby, Tofta, Örebro, Ruotsi.

Vanhemmat Hagvin Lama ja Kjerstin.

     Lapset:

     1. Sigge Sparre af Rossvik, s. . Tauluun 253.

 

Taulu 255

XX  Bengt Färla (13577), s. 1380.

Puoliso: Brita Tre Vingar (13889), Taulusta 253, s. 1351.

     Lapset:

     1. Margareta Färla, s. . Tauluun 253.

Taulu 259

XX  Sten Natt och Dag (13487), s. 1351 Torpa, Ringshult, Ruotsi, k. 14.3.1411.

Vanhemmat Bo Natt och Dag ja Carin Fargalt.

Puoliso: Ingeborg Örnefot (13488), Taulusta 258, s. 1355, k. 14.3.1411.

Vanhemmat Karl Örnefot ja Gertrud Molteke.

     Lapset:

     1. Bo Natt och Dag, s. 1391 Ekhult, Bjorsatek, Ostergotland, Ruotsi, k. 20.8.1469

     2. Bengt Natt och Dag, s. 1392. Tauluun 258.

 

Taulu 260

XX  Magnus Lejonlinja-Lejonlilja (13780), s. 1342, k. 21.3.1399.

Vanhemmat Håkan Folkunga-Leopard ja Birigitta Frössviks.

Puoliso: Vihitty 1383 Margareta Vinstorpaätten (13781), Taulusta 258, s. 1345, k. 21.3.1399.

Vanhemmat Lidinvard Vinstorpaätten ja Katarina.

     Lapset:

     1. Kristiina Leopard-Lejonlilja, s. . Tauluun 258.

Taulu 262

XX  Johan Bulow (13473), s. 1352, k. 1411.

Puoliso: Dorothea Pinnow (13474), Taulusta 261

     Lapset:

     1. Fikke Bulow, s. . Tauluun 261.

     2. Ermegard Bulow, k. 1421

 

Taulu 263

XX  Albrekt Bydelsbak (13476), s. 1390, k. 1458.

Puoliso: Vihitty 1419 Anna Krummedige (13477), Taulusta 261, s. 1404.

Vanhemmat Erik Krummedige ja Beata Thienen.

     Lapset:

     1. Hebbla Bydelsbak, s. 1420. Tauluun 261.

Taulu 275

XX  Valdemar Hartvikinpoika (11977). http://www.juhasinivaara.fi/siniv/sinike.htm

Garp

Isontalon suku

 

Ilmeisesti vanhaa saksalaista sukujuurta oleva suku, joka jo keskiajalla tuli pohjolaan hansakaupan mukana.

Puoliso: Katarina Rötkerintytär (11978), Taulusta 274

Vanhemmat Rötker Ingenpoika Djänk ja Lucia Jägerhorn af Spurila

     Lapset:

     1. Jakob Garp, s. . Tauluun 274.

     2. Magnus Valdemari ylioppilas Erfurtissa 1431 1; kaniikki Turussa ja kirkkoherra Mynämäellä; panttasi 3.8.1458 pääkartanonsa Sauvon Kosken langolleen ritari Olof Tavastille, kun lupasi, piispa Olavin kanssa, lähteä toivioretkelle Roomaan 1,

     3. Ingeborg Garp (Djäke?), joka eli leskenä 1485, vanhemmat Valdemar Garp (Katso Garp, Isontalon suku, taulu 1) ja Katarina Rötkerintytär Djäkn.

     4. Anna, kirjoitti 21.10.1490 Raumalla kirjelmän, jossa luopui kaikista perintövaatimuksistaan naissukulaisensa Lucia Olofintytär Skelgen, laamanni Henrik Klaussinpojan leski, jälkeen

 

Taulu 279

XX  Eric Kurck (13107), s. 1375.

Vanhemmat Axel (Oxel) Kurck ja nn.

Puoliso: nn (13108), Taulusta 278

     Lapset:

     1. Axel Kurck, s. 1395. Tauluun 278.

 

Taulu 280

XX  Abraham Some (13113), s. 1380.

Puoliso: nn (13114), Taulusta 278

     Lapset:

     1. Christina Some, s. 1395. Tauluun 278.

Taulu 284

XX  Nils Kurki (11843), oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filpus Karlinpoika antoi 400 ruotsinmarkan lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa 7; osti 1402 Kustavin Löpön 8; 1405 tutkintolautakunnan jäsen Suomessa, joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja 9; valtaneuvos 1413 10; mainitaan (?1415) asemies Hartvik Dykerin takuumiehenä 11; teki vaihtokaupan veljenpoikansa Henrik Svärdin kanssa 21.6.1425, s. ennen 1400, k. 1429.

Vanhemmat Herman Svärd ja nn kurki.

Puoliso: Cecilia Filpuntytär Kurki (11847), Taulusta 283, meni nunnaksi Pyhän Ruumin kiltaan Tukholmassa 1429 1 ja lahjoitti 1.7.1433 Löpön Kustavista Raision Pyhän Annan luostarille, puolisonsa ja itsensä, samoin kuin heidän vanhempiensa sielujen puolesta.

Vanhemmat Filippus Karlinpoika ja nn.

     Lapset:

     1. Elina Kurki, k. 1486

     2. Jakob (Jeppe) Kurki, s. 1418. Tauluun 283.

Taulu 286

XX  Magnus Fleming (11758), Vilnäsin herra Vilnäsin kappeliseurakunnassa; asemies; peri appensa valtaneuvos Nils Hermannimpoika Kurjen Askaisissa omistaman Louhisaaren kartanon; antoi Kaarinan Kulhon talon Turun Harmaamunkkiluostarille; elossa 1450, k. jälkeen 1450.

Vanhemmat Klaus Fleming ja Cecilia.

Puoliso: Elin Nilsintytär Kurki, Fleming (11760), Taulusta 282, 285

Vanhemmat Nils Hermanninpoika Kurki ja nn

     Lapset:

     1. Kaarina Fleming, k. 1466

     2. Ingeborg

     3. Margareta (Karin?) Fleming, s. . Tauluun 285.

     4. Herman Fleming, Turun linnan isäntä, s. 1440 Askainen, k. ennen 1490

Taulu 227

XX  Filippus (12087), Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1481, 1469-1483. johti lääninoikeutta Turussa 1476-1486. Vuolteen yksinäistila Kokemäellä. Hartvik/Mänty s 101.

Vanhemmat Thomas ja nn.

Puoliso: nn (12088), Taulusta 226

     Lapset:

     1. Matti Vuoltee, s. 1450. Tauluun 226.

 

Taulu 228

XX  Klaus Bitz (9332), Mainitaan kuningas Kristianin hovimiehenä, s. 1430. Hartvik/Mänty s 104.

Vanhemmat Henrik Kortinpoika Bitz ja Anna Djäkn.

Puoliso: Elseby Fincke (9333), Taulusta 226. Olav Rundt (Genos, 1995, no. 3) kirjoittaa:

...För identifiering av den gemensamma arvlåtaren skulle det vara av vikt att utröna vem som var Karin Klasdotters mor och vilken anknytning till Jutikkala hon hade haft. Den äldsta tillgängliga uppgiften om godset är att en hustru Karin av Jutikkala fick lagmansdom för sin rå mot Keikkala by i Kalvola socken 1447 [6]. Tidsmässigt kan denna hustru Karin ha varit mormor till Karin Klasdotter Bidz och namnet passar ju också bra för en sådan. Av alla kända frälsekvinnor med namnet Karin förefaller Karin Nilsdotter Tavast att vara den lämpligaste. Hon var mormors syster till Elin och Karin Kirves [7]. Dessa kan ha haft arvsanspråk på grund av att en mängd Tavast-gods länge hade varit oskiftade [8]. Karin Nilsdotter Tavast var gift med Gödik Henriksson Fincke, som är nämnd sista gången 1447, samma år Jutikkala rå fastställdes i lagmansrätten [9]. Behandlingen i denna rättsinstans betyder att Jutikkala redan då var frälsegods. Detsamma gäller Keikkala där några frälsemän är nämnda under 1400-talet. Av de tre sigillanterna var två släkt med Karin Nilsdotter Tavast, nämligen hennes svärson Sten Henriksson, och hennes kusins make Olof Brodersson. Den tredje var Vidicka Assersson [6].

    Makarna Gödik Fincke och Karin Tavast hade en son och fyra döttrar [10]. Av dessa synes Elseby Gödiksdotter ha varit den som kan ha varit gift med Klas Bidz. Det är känt att hon före sin död som inträffade före 1460 var gift med Filpus Ivarsson men hon kan tidigare ha varit förenad med Klas Bidz, vars hustru inte har varit känd [11].

( http://www.genealogia.fi/genos/66/66_123.htm )

 

Tapio Vähäkangas kuitenkin kiistää asian mahdottomana (Genos, 2000, no. 4) :

...Se Jutikkalan Kaarina (Rundt 1995, s. 124), joka oli antanut korjata sadon Kalvolan Keikkalan kylän kaskesta ja joutui siitä vastaamaan 20.9.1447 pidetyillä laamanninkäräjillä (FMU 2720) ei voi olla Gödik Fincken puoliso Karin Nilsintytär Tavast. Hänen miehensä oli näet elossa vielä 9.10.1447 (REA 535). Fincke ja tietysti hänen vaimonsakin asuivat Rymättylässä. Koska asiaa puitiin v. 1447 laamanninkäräjillä, on rajanylitys tapahtunut vuosia aikaisemmin.

http://www.genealogia.fi/genos/71/71_192.htm.

Heidän lapsensa:                                   Katariina Klausintytär Bitz  [155615].

Vanhemmat Gödike Heikinpoika Fincke ja Katarina Tavast.

     Lapset:

     1. Knut Bitz, k. 1494

     2. Antti Bitz, ei mainita enää perunkirjoituksessa 1482

     3. Katariina Bitz, s. 1450. Tauluun 226.