Tarkastusajo 25.2.2010 Tässä tämän Marian esivanhemmat perheineen.

 

Perhe 1

1.  Maria Andersdotter (2183), s. 18.9.1830 Marttila,Purhalan Kylänpää, k. 25.5.1859 Marttila, Mäntsälä, lapsivuode.

Vanhemmat perheestä 2 Anders Johansson Kylänpää ja Maria Mic.

Puoliso: Vihitty 18.12.1845 Marttila Johan Gustaf Jacobsson (2180), Ratsutilallinen, s. 24.5.1827 Marttila, Mäntsälä, k. 7.2.1896 Marttila, Mäntsälä, keuhkotauti. 2) Johan Gustaf s. 24.05.1827 Marttila, Mäntsälä, k. 07.02.1896 Marttila, Mäntsälä, keuhkotauti. Ratsutilallinen.

Ratsutilan isäntänä Marttilan Mäntsälän perintöratsutilalla, jossa 1 vanhaa ja 1 uutta manttaalia. Hänen jälkeensä Mäntsälän perintöratsutilan uudeksi isännäksi tuli tyttärensä Anna Helenan puoliso Gustaf Mattsson (s. 15.12.1843 Tarvasjoki, Kallela).

Johan Gustafin molemmat vaimot ovat sisaruksia.  Katso alla!

Puolisot:

.

Vanhemmat Jacob Mattsson Mäntsälä ja Elisabet Mårtensdotter Kraappa.

     Lapset:

     1. Maria, s. 29.3.1849 Marttila, Mäntsälä, k. 9.5.1849 Marttila, Mäntsälä, tuntematon

     2. Justina, s. 11.11.1850 Marttila, Mäntsälä, k. 18.2.1852 Marttila, Mäntsälä, kouristus

     3. Anna Helena (Leena), s. 27.10.1852 Marttila, Mäntsälä

     4. Wilhelmina Mäntsälä, s. 27.12.1854 Marttila,Mäntsälä, k. 22.11.1903 Marttila, Mäntsälä, särkytauti

     5. Johan, s. 28.6.1857 Marttila, Mäntsälä, k. 1.12.1860 Marttila, Mäntsälä, turvotustauti

     6. Maria, s. 18.5.1859 Marttila, Mäntsälä

 

Perhe 2   (perheestä 3)

2.  Anders Johansson Kylänpää (2327), Tilallinen, s. 9.11.1801 Marttila,Purhalan Kylänpää, k. 7.6.1851 Marttila, Purhalan Kylänpää eli Raucka, keuhkotauti. Johansson, Anders (taulusta 13. Äiti: Isaacsdotter, Elisabet) s. 09.11.1801 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 07.06.1851 Marttila, Purhalan Kylänpää eli Raucka, keuhkotauti. Tilallinen.

 

Tilallisena Marttilan Purhalan Raukkalan eli Kylänpään perintötilalla, jossa 1/2 vanhaa ja

1/4 uutta manttaalia.  Tuomittu 15.03.1843 tappelusta 96 kopeekan sakkoon.

.

Vanhemmat perheestä 3 Johan Christersson Kylänpää ja Elisabet Isaacsdotter.

Puoliso: Vihitty 8.1.1828 Marttila Maria Mic (2328), perheestä 1, s. 28.10.1809 Marttila,Vättilän Vätti eli Kankare, k. 22.1.1893 Marttila, Purhalan Kylänpää, vanhuus.

Vanhemmat perheestä 33 Michel Johansson ja Christina, Stina.

     Lapset:

     1. Justina, s. 21.7.1829 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. Touk.? 1829 ? Marttila, Purhalan Kylänpää

     2. Maria, s. 18.9.1830. Perhe 1.

     3. Justina, s. 11.3.1832 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 7.4.1833 Marttila, Purhalan Kylänpää, isorokko

     4. Anders, s. 29.1.1834 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 11.2.1834 Marttila, Purhalan Kylänpää, tuntematon

     5. Justina, s. 10.1.1835 Marttila, Purhalan Kylänpää

     6. Anders, s. 13.3.1838 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 30.4.1841 Marttila, Purhalan Kylänpää, tuhkarokko

     7. Anna Lena(Anni Helena), s. 21.12.1840 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 28.5.1909 Marttila,Mäntsälä, sydäntauti

     8. Wilhelmina Andersdotter, s. 28.1.1843 Marttila, Purhalan Kylänpää

     9. Anders, s. 30.5.1845 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 16.3.1892 Marttila, Purhalan Kylänpää

     10. Johan Gustaf, s. 16.9.1847 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 5.12.1847 Marttila, Purhalan Kylänpää, tuntematon

     11. Johan Gustaf, s. 21.11.1849 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 9.1.1853 Marttila, Purhalan Kylänpää, rintakuume

 

Perhe 3   (perheestä 4)

3.  Johan Christersson Kylänpää (2310), Marttila, Purhalan Kylänpää. Asuinpaikka Marttila, Purhalan Kylänpää. Petterin kaksoisveli.

 

Vävynä ja tilallisena Marttilan Purhalan Kylänpäässä eli Tammelaisessa vuodesta 1778 lähtien. (Rauka), s. 17.6.1748 Marttila,Ruskolaisten Neuvon Anttila, k. 6.2.1826 Marttila, Purhalan Kylänpää.

Vanhemmat perheestä 4 Christer Simonsson ja Maria Henricsdotter.

Puoliso: Vihitty 9.11.1777 Marttila Elisabet Isaacsdotter (2315), perheestä 2, s. 26.8.1758 Marttila, Purhalan Kylänpää eli Tammelainen, k. 18.3.1842 Marttila, Purhalan Kylänpää, vanhuus.

Vanhemmat perheestä 15 Isaac Jöransson ja Catharina Mattsdotter Mäntsälä.

     Lapset:

     1. Maria, s. 27.1.1779 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 8.10.1782 Marttila, Purhalan Kylänpää, tuhkarokko

     2. Johan, s. 19.12.1781 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 19.7.1857 Marttila, Purhalan Nummela

     3. Maria, s. 31.12.1785 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 30.10.1786 Marttila, Purhalan Kylänpää, hinkuyskä

     4. Elisabet, s. 21.9.1787 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 9.9.1815

     5. Matts, s. 12.9.1790 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 4.2.1791 Marttila, Purhalan Kylänpää, rintakipu

     6. Henric, Rusthollari, s. 7.12.1791 Marttila,Purhalan Kylänpää(Tammelalainen), k. 10.3.1845 Marttila, Huovariston Berg, kylmettyminen

     7. Anna, s. 16.8.1794 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 1.3.1852 keuhkotauti

     8. Carl, Torppari, s. 7.1.1797 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 5.10.1864 Marttila, Purhalan Ojala

     9. Christina Stenholm, s. 23.8.1799 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 4.11.1849 Marttila, Mäntsälä

     10. Anders Kylänpää, s. 9.11.1801. Perhe 2.

 

Perhe 4   (perheestä 5)

4.  Christer Simonsson (2295), Ratsutilallinen, Isäntänä 1739 - 1761., s. 20.4.1707 Marttila,Ruskolaisten Neuvon Anttila, k. 11.2.1761 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, vatsatauti, hengenahdistus, pistos.

Vanhemmat perheestä 5 Simon Christersson ja Elisabet Henricsdotter.

Puoliso: Vihitty 24.5.1738 Pertteli Maria Henricsdotter (2303), perheestä 3, s. 26.1.1715 Pertteli, Kurkela (Paavola drag.håll??), k. 12.1.1794 Marttila, Ruskolaisten Neuvon Anttila, rintakipu.

Vanhemmat perheestä 14 Heikki Heikinpoika ja Elin Simontytär.

     Lapset:

     1. Christer, s. 24.3.1739 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 14.4.1739

     2. Elisabet, s. 8.5.1740 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 21.2.1783

     3. Henric, s. 30.9.1742 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 7.9.1798

     4. Helena, s. 31.3.1745 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 18.5.1745

     5. Eric, s. 21.4.1746 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 26.12.1748

     6. Johan, s. 17.6.1748. Perhe 3.

     7. Petter Christersson, s. 17.6.1748 Marttila, Ruskolaisten Neuvo

     8. Maria, s. 14.4.1750 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 8.4.1752

     9. Anders, Timo Verho Marttila 124. Ruskolainen Neuvo/Anttila kantaisä, s. 30.10.1752 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 25.5.1820

     10. Maria, s. 7.6.1755 Marttila, Ruskolaisten Neuvo

 

Perhe 5   (perheestä 6)

5.  Simon Christersson (2293), Timo Verho Marttila 122. Ruskolainen Neuvo/Anttila kantaisä. Ratsutilallinen, kuudennusmies,Ratsutilallisena ja vävynä Marttilan Ruskolaisten Neuvossa, isäntänä 1713 - 1739.  Vihittäessä asui Tarvasjoen Eurassa., s. n. 1680 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 17.4.1747 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, 68 v.

Vanhemmat perheestä 6 Kristeri Antinpoika ja Maria Jaakontytär.

Puoliso: Vihitty 27.5.1706 Marttila Elisabet Henricsdotter (2294), perheestä 4, s. 1680 tai 1685 Tarvasjoki, Euran Knaapi, k. 25.7.1756 Marttila,Ruskolaisten Neuvo, vanhuus.

Vanhemmat perheestä 10 Heikki Erkinpoika ja Marketta.

     Lapset:

     1. Christer, s. 20.4.1707. Perhe 4.

     2. Henric, s. 24.12.1708 Marttila, Ruskolaisten Neuvo

     3. Elisabet, s. 3.10.1712 Marttila, Ruskolaisten Neuvo

     4. Maria, s. 1714 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 5.1.1716

     5. Petrus, s. 29.7.1718 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 3.8.1718

     6. Jacob, s. 2.7.1719 Marttila, Ruskolaisten Neuvo

     7. Matts, s. 31.8.1720 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 18.4.1729

     8. Maria, s. 27.11.1722 Marttila, Ruskolaisten Neuvo

     9. Eric, s. 5.1.1726 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 26.2.1803

 

Perhe 6   (perheestä 7)

6.  Kristeri Antinpoika (2853), Isäntänä 1683 - 1713, s. 1656 Marttila,Ruskolaisten Neuvo, k. 9.2.1724.

Vanhemmat perheestä 7 Antti Martinpoika ja Aune.

Puoliso: Maria Jaakontytär (5257), perheestä 5, s. 1658, k. 22.5.1719.

     Lapset:

     1. Simon, s. n. 1680. Perhe 5.

     2. Heikki, s. Marttila, Ruskolaisten Neuvo

     3. Matti, Timo Verho Marttila 127. Ruskolainen Ali-Tyyri kantaisä, s. 1.2.1699 Marttila,Ruskolaisten Neuvo (Hiski vihityt: Palainen), k. 9.9.1746

     4. Erkki, Timo Verho Marttila 123. Ruskolainen Neuvo/Seppä kantaisä., s. 27.4.1701 Marttila, Ruskolaisten Neuvo, k. 26.2.1763

 

Perhe 7   (perheestä 8)

7.  Antti Martinpoika (2854), Marttila, Ruskolaisten Neuvo. Isäntänä 1673 - 1683., s. ennen 1673 Marttila,Ruskolaisten Neuvo.

Vanhemmat perheestä 8 Martti Antinpoika ja Marketta Niilontytär.

Puoliso: Aune (5252), perheestä 6

     Lapset:

     1. Kerttu, s. Marttila, Ruskolaisten Neuvo

     2. Kristeri, s. 1656. Perhe 6.

     3. Kirsti, s. Marttila, Ruskolaisten Neuvo?

     4. Simo Antinpoika, s. Marttila, Ruskolaisten Neuvo

 

Perhe 8   (perheestä 9)

8.  Martti Antinpoika (2855), Marttila, Ruskolaisten Neuvo. Isäntänä 1633 - 1673, Verhon mukaan 1634 - 1673., s. ennen 1634 Marttila, Ruskolaisten Neuvo.

Vanhemmat perheestä 9 Antti Simonpoika.

Puoliso: Marketta Niilontytär (5251), perheestä 7

     Lapset:

     1. Antti, s. 1673. Perhe 7.

 

Perhe 9

9.  Antti Simonpoika (2856), Timo Verho Marttila 121. Ruskolaisten Neuvo II eli Anttila kantaisä. Isäntänä 1601 - 1633, Verhon mukaan 1608 - 1634., s. ennen 1608 Marttila Ruskolainen.

     Lapset:

     1. Martti, s. 1634. Perhe 8.

     Lapset:

     2. Matti, s. Marttila, Ruskolaisten Neuvo

     3. Antti, s. Marttila, Ruskolaisten Neuvo

 

Perhe 10   (perheestä 11)

6.  Heikki Erkinpoika (4433), Isäntänä 1671 - 1708, s. 1640 Tarvasjoki,Euran Knaapi, k. 3.3.1715.

Vanhemmat perheestä 11 Erkki Heikinpoika ja Kaisa Matintytär.

Puoliso: Marketta (4436), perheestä 5

     Lapset:

     1. Vappu, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi

     2. Martti, s. 1674 Tarvasjoki, Euran Knaapi, k. 19.10.1720

     3. Heikki, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi

     4. Riitta, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi

     5. Elisabet, s. 1680. Perhe 5.

     6. Jaakko, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi

 

Perhe 11   (perheestä 12)

7.  Erkki Heikinpoika (4429),  Tarvasjoki, Euran Knaapi. Isäntänä,1644 - 1671., s. ennen 1644 Tarvasjoki,Euran Knaapi, k. jälkeen 1671.

Vanhemmat perheestä 12 Heikki Luukkaanpoika ja Pertintytär.

Puoliso: Kaisa Matintytär (4431), perheestä 10

     Lapset:

     1. Kaarina, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi

     2. Heikki, s. 1640. Perhe 10.

     3. Erkki, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi

     4. Marketta, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi

 

Perhe 12

8.  Heikki Luukkaanpoika (4428), Asuinpaikka Tarvasjoki, Euran Knaapi. Isäntänä 1621 - 1643., s. ennen 1621, k. jälkeen 1643.

Puoliso: Pertintytär (4427), perheestä 11, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi.

Vanhemmat perheestä 13 Pertti Antinpoika.

     Lapset:

     1. Erkki, s. 1644. Perhe 11.

     2. Kirsti, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi

 

Perhe 13

9.  Pertti Antinpoika (4425), Rälssimies,  Euran Knaappi Isäntänä vuodesta 1591. Timo Verho Tarvasjoki 5. Eura Knaappi kantaisä, s. ennen 1591.

     Lapset:

     1. Pietari Pertinpoika, Sotamies, s. Tarvasjoki, Euran Knaapi, k. 1621 Kokenhusen

     2. Pertintytär, s. . Perhe 12.

 

Perhe 14

5.  Heikki Heikinpoika (5976) k. 21.4.1754 ? (Joku H. H.) Pertteli, Kurkelan Paavola, horkka, 64 v.

Puoliso: Vihitty 28.11.1714 Elin Simontytär (5977), perheestä 4

     Lapset:

     1. Maria Henricsdotter, s. 26.1.1715. Perhe 4.

 

Perhe 15   (perheestä 16)

4.  Isaac Jöransson (5044), Marttila, Purhalan Tammelainen. Isäntänä 1747 - 1777., s. 11.3.1731 Marttila,Purhalan Kylänpää, k. 25.7.1806 Marttila,Purhalan Tammelainen.

Vanhemmat perheestä 16 Yrjö Tuomonpoika Tammelainen ja Maria (Marja?) Martintytär.

1. Puoliso: Vihitty 29.11.1751 Catharina Mattsdotter Mäntsälä (2159), perheestä 3, s. 2.9.1717 Marttila,Mäntsälän Mäntsälä, k. 1.10.1781 Marttila,Purhalan Kylänpää.

Vanhemmat perheestä 21 Matts Henricsson Mäntsälä ja Brita Clemetsdotter.

     Lapset:

     1. Matti, Purhalan Kylänpää eli Tammelainen, haudattu keskikirkkoon, ikkunan luo, s. 27.9.1753 Marttila,Purhalan Kylänpää, k. 14.12.1753 Marttila,Purhalan Kylänpää eli Tammelainen, rintakipu

     2. Anna, s. 29.11.1754 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 26.9.1757 Marttila, Purhalan Kylänpää eli Tammelainen

     3. Elisabet, s. 26.8.1758. Perhe 3.

     4. Pirkko Iisakintytär, Loven Kraapalan torppa, s. 28.7.1761 Marttila,Purhalan Kylänpää, k. 14.9.1809 Marttila, Loven Kraappala

     5. Juha (Juho?), Isäntä vuodesta 1777, renkinä Marttilan Simalan Prästissä, s. Marttila, Purhalan Kylänpää

2. Puoliso: Vihitty 20.5.1782 Vappu Matintytär (5197), s. 21.4.1755 Marttila, Prunkilan Kappa, k. 24.10.1783.

Vanhemmat Matti Heikinpoika ja Katariina Erkintytär.

3. Puoliso: Vihitty 26.9.1784 Maria Simontytär (5198), Piika, s. 2.7.1757 Tarvasjoki, Juvan Myllymäki, k. 23.7.1798 Marttila, Purhalan Kylänpää eli Tammelainen.

     Lapset:

     6. Anna, s. 19.10.1785 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 22.6.1799 hukkui jokeen

     7. Helena, s. 12.10.1790 Marttila, Purhalan Kylänpää

 

Perhe 16

5.  Yrjö Tuomonpoika Tammelainen (2316), Timo Verho Marttila 108. Purhala Kylänpää/Raukka/Tammelalainen kantaisä, isäntä 1729-47, s. 1686 Marttila,Purhalan Kylänpää eli Tammelainen, k. 22.10.1758 Marttila, Purhalan Tammelainen.

Puoliso: Vihitty 29.12.1728 Maria (Marja?) Martintytär (5186), perheestä 15, s. 13.2.1703 Marttila, Palaisten Penttilä, k. 15.3.1782 Marttila, Purhalan Tammelainen.

Vanhemmat perheestä 17 Martti Antinpoika ja Maria Jaakontytär.

     Lapset:

     1. Isaac, s. 11.3.1731. Perhe 15.

     2. Simo Yrjönpoika, s. 5.10.1733 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 26.8.1737

     3. Martti, s. 30.10.1734 Marttila, Purhalan Kylänpää

     4. Yrjö, s. 1737 Marttila, Purhalan Kylänpää

     5. Maria, s. 5.1.1741 Marttila, Purhalan Kylänpää

     6. Liisa, s. 14.4.1746 Marttila, Purhalan Kylänpää

 

Perhe 17   (perheestä 18)

6.  Martti Antinpoika (5172),  Isäntänä 1701 - 1734 (Verho) tai 1700 - 1734 (Marttilan historia).

 

"Martti Penttilä" on ollut Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana säätyvaltiopäivillä 1731, s. 1659 Marttila,Palaisten Penttilä, k. 18.2.1742 Marttila, Palaisten Penttilä, 83 v.

Vanhemmat perheestä 18 Antti Matinpoika ja Anna Martintytär.

Puoliso: Maria Jaakontytär (5178), perheestä 16, s. 1667 Kuusjoki, Perttelin Junttila, k. 12.10.1740 Marttila.

     Lapset:

     1. Matti, s. Marttila, Palaisten Penttilä

     2. Anna, s. 29.10.1698 Marttila, Palaisten Penttilä

     3. Kristiina, s. 13.5.1701 Marttila,Palaisten Penttilä (Hiski vihityt: Courla), k. 25.10.1782

     4. Maria (Marja?), s. 13.2.1703. Perhe 16.

     5. Antti, Timo Verho Marttila 92. Palainen Paltta kantaisä., s. 30.10.1705 Marttila, Palaisten Penttilä, k. 21.10.1776 Marttila, Palaisten Paltta

     6. Valborg Martintytär, s. 20.1.1709 Marttila, Palaisten Penttilä

     7. Kustaa, Timo Verho Marttila 93.Palainen Penttilä/Martintalo/Martti kantaisä, s. 20.2.1712 Marttila, Palaisten Penttilä, k. 29.10.1772

 

Perhe 18

7.  Antti Matinpoika (5171), isäntä 1675-93, s. ennen 1675, k. 1693?

Puoliso: Anna Martintytär (5170), perheestä 17, s. 1650 Marttila, Palaisten Penttilä, k. 13.7.1720 leskenä.

Vanhemmat perheestä 19 Martti Yrjönpoika ja Aune Agnes.

     Lapset:

     1. Martti, s. 1659. Perhe 17.

     2. Kerttu, s. Marttila, Palaisten Penttilä

     3. Juho Antinpoika, s. n. 1670 - 1675 Marttila, Palaisten Penttilä

     4. Tuomo Antinpoika, s. n. 1680? Marttila, Palaisten Penttilä

     5. Lauri Jama, s. 1679 Marttila, Palaisten Penttilä, k. 1.8.1736 Pertteli (nyk. Kuusjoki)

     6. Liisa(Maria), s. 1686 Marttila, Palaisten Penttilä, k. 12.3.1762

 

Perhe 19   (perheestä 20)

8.  Martti Yrjönpoika (5161), Timo Verho Marttila 91. Palainen Penttilä/Platta kantaisä. Asuinpaikka Marttila, Palaisten Penttilä. Isäntänä 1653 - 1675 (Verho) tai 1655 - 1675 (Marttilan historia), s. ennen 1653.

Vanhemmat perheestä 20 Yrjö.

Puoliso: Aune Agnes (5162), perheestä 18

     Lapset:

     1. Martti, s. ennen 1656 Marttila, Palaisten Penttilä

     2. Margareta, s. ennen 1669 Marttila, Palaisten Penttilä

     3. Anna, s. 1650. Perhe 18.

 

Perhe 20

9.  Yrjö (5160)

     Lapset:

     1. Martti Yrjönpoika, s. 1653. Perhe 19.

     2. Maisa Yrjöntytär

 

Perhe 21   (perheestä 22)

5.  Matts Henricsson Mäntsälä (2149), Ratsutilallinen Isäntänä 1705 - 1731 (Verhon mukaan 1707 - 1731)., s. 1676 Marttila,Mäntsälä, k. 7.12.1744 (tai 13.01.1759) Marttila, Mäntsälä, 68 ½ v.

Vanhemmat perheestä 22 Heikki Matinpoika ja Anna Eskilsdotter.

Puoliso: Vihitty 3.. 16 Brita Clemetsdotter (2150), perheestä 15, s. 24.11.1670 (tai 24.04.1674?) Tarvasjoki, Tiensuun Tiensuu, k. 16.2.1755 Marttila, Mäntsälä, vanhuus.

Vanhemmat perheestä 30 Kleme Jaakonpoika ja nn Yrjöntytär.

     Lapset:

     1. Anna Mäntsälä, s. 1.1.1699 Marttila, Mäntsälä, k. 13.1.1700 Marttila, Mäntsälä

     2. Henric Mäntsälä, isäntä 1731 - 1762 (Verhon mukaan 1731 - 1760, s. 25.12.1700 Marttila, Mäntsälä, k. 10.2.1780

     3. Brita Mäntsälä, s. 9.10.1702 (tai 03.10.) Marttila, Mäntsälä, k. 6.1.1773

     4. Anna Mäntsälä, s. 2.12.1704 Marttila, Mäntsälä, k. 4.2.1779 Marttila, Wättilä, slag, 79 v.

     5. Elisabet Mäntsälä, s. 21.1.1707 Marttila,Mäntsälä, k. 7.1.1783

     6. Jacob Mäntsälä, Ratsutilallinen, kirkonisäntä Ratsutilan isäntänä Marttilan Mäntsälän rusthollissa 1762 - 1773.  Mainitaan olleen myös kirkonisäntänä vuosina 1761 - 64.

 

, s. 25.7.1709 Marttila, Mäntsälä, k. 2.5.1789 Marttila, Mäntsälä, iäkäs

     7. Johan Mäntsälä, s. 22.11.1711 Marttila, Mäntsälä, k. 15.2.1787

     8. Simon Mäntsälä, s. 12.10.1714 Marttila, Mäntsälä, k. 23.7.1716

     9. Catharina Mäntsälä, s. 2.9.1717. Perhe 15.

 

Perhe 22   (perheestä 23)

6.  Heikki Matinpoika (2844),  Isäntänä 1679 - 1705 (Verhon mukaan 1681 - 1705)., s. 1646 Marttila,Mäntsälä, k. 4.2.1711.

Vanhemmat perheestä 23 Matti Tuomaanpoika ja Margareta Jussintytär.

Puoliso: Vihitty 1672 Anna Eskilsdotter (5036), perheestä 21, s. 1639, k. 2.4.1697.

     Lapset:

     1. Liisa, s. Marttila, Mäntsälä, k. 28.4.1723

     2. Matts Mäntsälä, s. 1676. Perhe 21.

     3. Vappu Heikintytär, s. 1678 Marttila, Mäntsälä, k. 13.1.1759

     4. Heikki, s. 1680 Marttila, Mäntsälä, k. 13.6.1700

 

Perhe 23   (perheestä 24)

7.  Matti Tuomaanpoika (2845), Isäntänä 1618 - 1679 (Verhon mukaan 1621 - 1679). Marttilan nimismies 1639-40, s. ennen 1618 Marttila,Mäntsälä.

Vanhemmat perheestä 24 Tuomas Heikinpoika ja Kaisa Luukkaantytär.

Puoliso: Margareta Jussintytär (5028), perheestä 22

     Lapset:

     1. Liisa, s. Marttila, Mäntsälä

     2. Marketta, s. Marttila, Mäntsälä

     3. Heikki, s. 1646. Perhe 22.

     4. Riitta Matintytär, s. Marttila, Mäntsälä

     5. Aune Anna, s. Marttila, Mäntsälä

     6. Jaakko, s. Marttila, Mäntsälä

     7. Juho, s. Marttila, Mäntsälä

     8. Kirsti, s. Marttila, Mäntsälä

 

Perhe 24   (perheestä 25)

8.  Tuomas Heikinpoika (2846), Nimismies 1606-1607, Marttilan Mäntsälä isäntänä 1603 - 1618 (Verhon mukaan 1605 - 1621, s. ennen 1590 Marttila,Mäntsälä, k. jälkeen 1618.

Vanhemmat perheestä 25 Henrik Simonpoika Skalle.

Puoliso: Kaisa Luukkaantytär (5025), perheestä 23

     Lapset:

     1. Matti, s. 1618. Perhe 23.

     2. Elina, s. Marttila, Mäntsälä

 

Perhe 25   (perheestä 26)

9.  Henrik Simonpoika Skalle (2847), Kappalainen (Salossa)Mäntsälän isäntänä 1587 - 1603., s. ennen 1587 Marttila,Mäntsälä. Skalle, Henrik Simonpoika (taulusta 3. Isä: Paljaspää, Simo Knuutinpoika) Kappalainen (Salossa). s.  Marttila, Mäntsälä. Mäntsälän isäntänä 1587 - 1603.

 

Mäntsälän isäntänä 1587 - 1603.  Oli Uskelan pitäjän Salon kappeliseurakunnan kappalaisena ainakin 1603 - 1639.  Sukunimi Skalle on ruotsinnos nimestä Paljaspää.  (Marttilan historia)

 

Lapset:

 

1) Tuomas (katso taulu 5) s.  Marttila, Mäntsälä. Nimismies.

 

Vanhemmat perheestä 26 Simo Knuutinpoika Paljaspää ja Maalin (Leena) Markuntytär.

     Lapset:

     1. Tuomas, s. 1590. Perhe 24.

 

Perhe 26   (perheestä 27)

10.  Simo Knuutinpoika Paljaspää (2848), Marttilan kirkkoherra 1563-1585, Isäntänä 1581 - 1585. Sai 1537 läänityksen Yrjäntylän talon (Tarvasjoki). Kuningas myönsi hänen leskelleen verovapauden Mäntsälän taloon hänen ansioidensa vuoksi., s. ennen 1581 Marttila,Mäntsälä, k. 1585 Marttila,Mäntsälä. - Marttilan Mäntsälä 1  Taulu 3 -

 

3. sukupolvi

 

Paljaspää, Simo Knuutinpoika (taulusta 2. Isä: Jaakonpoika, Knuutti) s.  Marttila, Mäntsälä. k. 1585 Marttila, Mäntsälä. Kirkkoherra. Isäntänä 1581 - 1585.

 

Simo Knuutinpoika Paljaspää (Simon Canuti Paljaspää).

 

Marttilan kirkkoherrana ainakin 1563 - 1585. Marttilan Mäntsälän talonpoikaisen isännän Knuutti Jaakonpojan poika.  Sai 1573 kuninkaalta läänityksekseen Marttilan (nyk. Tarvas­joen) Yrjäntylän talon.  Omisti isänsä jälkeen Marttilan Mäntsälän talon 1581 - 1585.  Kuoli Marttilassa 1585.  Hänen ansioittensa takia kuningas myönsi 1594 hänen leskelleen Leena Markuntyttärelle verovapauden Mäntsälän taloon.  (Marttilan pitäjän historia)

 


Puolisot:

 

¤¤ 1) Markuntytär, Maalin

 

Lapset:

 

1) Henrik Simonpoika (katso taulu 4) s.  Marttila, Mäntsälä. Kappalainen (Salossa).

 

Vanhemmat perheestä 27 Knuutti Jaakonpoika.

Puoliso: Maalin (Leena) Markuntytär (5024), perheestä 25

     Lapset:

     1. Henrik Skalle, s. 1587. Perhe 25.

 

Perhe 27   (perheestä 28)

11.  Knuutti Jaakonpoika (2849), Isäntänä 1556 - 1581, s. ennen 1556 Marttila,Mäntsälä.

Vanhemmat perheestä 28 Jaakko Laurinpoika.

     Lapset:

     1. Simo Paljaspää, s. 1581. Perhe 26.

 

Perhe 28   (perheestä 29)

12.  Jaakko Laurinpoika (2850), Mäntsälä. Isäntänä 1540 - 1556., s. ennen 1540. iä 1. Marttilan Mäntsälä 1

 

Marttilan Mäntsälän kylään rakennettiin kirkko 1300 luvulla.  Tällöin elettiin vielä katolista aikaa. Mäntsälän kirkko ehti seistä paikallaan 1400-luvun lopulle, kunnes se valui maan­vyörymän vuoksi jokeen.  Tarina kertoo, että tämän jälkeen ukkonen poltti Mäntsälän talon kolme kertaa rangaistukseksi Jumalalta.

 

Noin sata vuotta myöhemmin Mäntsälän kirkon paikkeilla käytiin kuuluisa Marttilan taistelu, jonka on sanottu olleen nuijasodan loppuhuipentuma.  Taistelupaikan maaperästä on löydet­tykin taistelusta peräisin olevia esineitä, joita voi tällä hetkellä nähdä Suomen Kansallis­museossa.

 

Kirkon paikalle rakennettiin myöhemmin muistokappeli, joka pysyi paikalla yli 300 vuotta.  Kappelista löydettiin sittemmin 1400 luvulta peräisin oleva muistolaatta, joka on edelleen kiinnitettynä Mäntsälän talon kivijalkaan.  (Auranmaan Viikkolehti 08.08.2003)

 

Vanhemmat perheestä 29 Lauri ja n.n.

     Lapset:

     1. Knuutti, s. 1556. Perhe 27.

 

Perhe 29

13.  Lauri (9764)

Puoliso: n.n (9765), perheestä 28

     Lapset:

     1. Jaakko, s. 1540. Perhe 28.

 

Perhe 30

6.  Kleme Jaakonpoika (4462), s. 1629 Tarvasjoki Tiensuu, k. 20.3.1704.

Puoliso: nn Yrjöntytär (4461), perheestä 21, s. Tarvasjoki,Tiensuu.

Vanhemmat perheestä 31 Yrjö Antinpoika ja nn Filpuntytär.

     Lapset:

     1. Antti, s. Tarvasjoki, Tiensuu

     2. Brita, s. 24.11.1670. Perhe 21.

 

Perhe 31

7.  Yrjö Antinpoika (4460), Tarvasjoki Tiensuu isäntä 1646-1654, s. ennen 1646 Tarvasjoki,Tiensuu, k. jälkeen 1654.

Puoliso: nn Filpuntytär (4459), perheestä 30, s. Tarvasjoki, Tiensuu.

Vanhemmat perheestä 32 Filppu Pertinpoika.

     Lapset:

     1. nn, s. . Perhe 30.

 

Perhe 32

8.  Filppu Pertinpoika (4457), Timo Verho Tarvasjoki 101.Tiensuu kantaisä, isäntä 1603-39, s. ennen 1603 Tarvasjoki,Tiensuu, k. jälkeen 1639.

     Lapset:

     1. Jaakko Filpunpoika, Isäntä 1639-1646, s. Tarvasjoki, Tiensuu

     2. nn, s. . Perhe 31.

 

Perhe 33   (perheestä 34)

3.  Michel Johansson (2374), Ratsutilallinen, kirkon kuudennusmies, s. 2.9.1784 Marttila, Vättilän Vätti, k. 29.5.1858 Marttila, Vättilän Vätti eli Kankare, halvaus.

Vanhemmat perheestä 34 Johan Jacobsson Vätti ja Maria Mattsdotter.

Puoliso: Vihitty 31.1.1808 Paimio Christina, Stina (2376), perheestä 2, s. 5.2.1783 Paimio,Taatilan Taatila, k. 23.1.1854 (tai 25.01.) Marttila, Vättilän Vätti eli Kankare, turvotustauti. Hiski:

*5.2.1783          5.2.1783            Tatila                Rusth. Jacob Johanss.    Lisa Jonád:r     Christina.

Vanhemmat perheestä 56 Jacob Johansson ja Elisabeth Jonadr.

     Lapset:

     1. Maria, s. 28.10.1809. Perhe 2.

     2. Anders, s. 28.10.1809 Marttila, Vättilän Vätti eli Kankare

     3. Leena, s. 23.9.1812 Marttila, Vättilän Vätti eli Kankare, k. 22.5.1883

     4. Elisabet, s. 23.3.1815 Marttila, Vättilän Vätti eli Kankare, k. 1.4.1890

     5. Justina, s. 1818 Marttila, Vättilän Vätti eli Kankare, k. 8.4.1818 Marttila, Vättilän Vätti eli Kankare, isorokko

 

Perhe 34   (perheestä 35)

4.  Johan Jacobsson Vätti (2362), Timo Verho Marttila 171. Vättilä Kankare kantaisä. Ratsutilallinen, Marttilan Vättilän 1/2 rustholli, s. 29.11.1746 Marttila, Vättilän Vätti, k. 2.5.1815 Marttila, Vättilän Vätin 1/4 ratsutila, turvotustauti.

Vanhemmat perheestä 35 Jacob Mattsson Vätti ja Maria (tai Marja) Jacobsdotter Isotalo.

Puoliso: Vihitty 26.12.1773 Marttila Maria Mattsdotter (2368), perheestä 33, s. 21.1.1749 Marttila, Juutilan Vähätalo, k. 20.3.1809 Marttila, Vättilän 1/2 ratsutila, halvaus.

Vanhemmat perheestä 47 Matts Mattsson ja Maria Jöransdotter.

     Lapset:

     1. Johan, s. 13.10.1774 Marttila, Vättilän Vätti, k. 22.7.1775 Marttila, Vättilän Vätti, tuntematon

     2. Maria, s. 10.2.1776 Marttila, Vättilän Vätti, k. 16.2.1776

     3. Matts, s. 10.4.1777 Marttila, Vättilän Vätti

     4. Elisabet, s. 5.6.1779 Marttila, Vättilän Vätti, k. 24.12.1851

     5. Michel, s. 2.9.1784. Perhe 33.

     6. Anders, s. 4.9.1790 Marttila, Vättilän Vätti

 

Perhe 35   (perheestä 36)

5.  Jacob Mattsson Vätti (2350), Ratsutilallinen, lautamiesIsäntänä 1746 -1793., s. 20.3.1723 Marttila, Vättilän Vätti, k. 11.9.1802 tai 16.09. Marttila, Vättilä, 1/2 ratsutila, vanhuus.

Vanhemmat perheestä 36 Matts Thomasson ja Maria Christersdotter.

1. Puoliso: Vihitty 29.12.1745 Marttila (asuinpaikkana Marttilan Rekoinen) Maria (tai Marja) Jacobsdotter Isotalo (2358), perheestä 34, s. 16.5.1722 Marttila,Rekoisten Isotalo, k. 22.3.1790 Marttila, Vättilän Vätti, rintakipu.

Vanhemmat perheestä 39 Jaakko Matinpoika Isotalo ja Vappu Larsdotter (Henriksdotter?).

     Lapset:

     1. Johan Vätti, s. 29.11.1746. Perhe 34.

     2. Walborg Vätti, s. 21.4.1750 Marttila,Vättilän Vätti

     3. Matts Vätti, s. 29.10.1752 Marttila,Vättilän Vätti, k. 27.7.1783

     4. Birgitta Vätti, s. 5.10.1754 Marttila,Vättilän Vätti

     5. Jacob, s. 21.2.1756 Marttila,Vättilän Vätti, k. 1.9.1792 rintakipu

     6. Elisabeth Vätti, s. 1.11.1758 Marttila,Vättilän Vätti

     7. Michel Vätti, Timo Verho Martila 173. Vättilä Kallio kantaisiä, s. 7.8.1760 Marttila,Vättilän Vätti, k. 18.5.1797 rintapistokset

     8. Maria Vätti, s. 10.1.1763 Marttila,Vättilän Vätti, k. 12.12.1775 Marttila, Vättilän Vätti, vatsatauti

2. Puoliso: Vihitty 22.3.1791 Marttila Walborg Henricsdotter (2359), s. 11.4.1753 Marttila, Juutilan Isotupa, k. 9.11.1829 Marttila, Vättilän Kallion ratsutila, pistos.

Vanhemmat Henrik Mattsson ja Lisa Hendr.

 

Perhe 36   (perheestä 37)

6.  Matts Thomasson (2341), Ratsutilallinen,Isäntänä 1713 - 1745, s. 14.9.1698 Marttila, Vättilän Vätti, k. 23.3.1745 Marttila, Vättilän Vätti, 46 v., jäi kaatuvan puun alle (sönderkråssad efträd).

Vanhemmat perheestä 37 Thomas Mattsson Vätti ja Carin Simonsdotter.

1. Puoliso: Maria Christersdotter (2347), perheestä 35, s. 1700, k. 25.8.1731 Marttila, Vättilän Vätti, 31 v.

     Lapset:

     1. Johan, s. 22.8.1721 Marttila, Vättilän Vätti, k. 16.4.1722 Marttila, Vättilän Vätti

     2. Jacob Vätti, s. 20.3.1723. Perhe 35.

     3. Matts, s. 21.7.1725 Marttila, Vättilän Vätti

     4. Maria, s. 23.12.1727 Marttila, Vättilän Vätti, k. 5.11.1779 Marttila

     5. Walborg, s. 4.4.1730 Marttila,Vättilän Vätti, k. 22.1.1814

2. Puoliso: Vihitty 26.6.1732 Anna Mattsdotter Mäntsälä (2154), perheestä 21, s. 2.12.1704 Marttila, Mäntsälä, k. 4.2.1779 Marttila, Wättilä, slag, 79 v.

Vanhemmat Matts Henricsson Mäntsälä ja Brita Clemetsdotter.

     Lapset:

     6. Michel Vätti, s. 24.8.1733 Marttila,Vättilän Vätti

     7. Sofia, s. 6.3.1735 Marttila, Vättilän Vätti, k. 13.8.1740 Marttila, Vättilän Vätti

     8. Anna, s. 10.12.1736 Marttila, Vättilän Vätti, k. 19.8.1740 Marttila, Vättilän Vätti

     9. Simon, s. 13.10.1739 Marttila, Vättilän Vätti, k. 5.3.1769

 

Perhe 37   (perheestä 38)

7.  Thomas Mattsson Vätti (2339), Ratsutilallinen,Vättilän Vätin isäntänä 1690 - 1713, Verhon mukaan vuodesta 1691., s. 1668 - lokak. 1669 Marttila, Vättilän Vätti, k. 10.10.1716 47 v.

Vanhemmat perheestä 38 Matti Filpunpoika Vätti ja Maalin.

Puoliso: Carin Simonsdotter (2340), perheestä 36, s. 1669 kesä- tai heinäkuussa, k. 7.1.1724 Marttila, Vättilän Vätti, 54 ½ v.

     Lapset:

     1. Liisa, s. Marttila, Vättilän Vätti

     2. Kaarina Kaisa, s. n. 1691 Marttila, Vättilän Vätti, k. 12.6.1697

     3. Matts, s. 14.9.1698. Perhe 36.

     4. Kerttu Tuomontytär, s. ennen 1700 tai 1713 - 1716 Marttila, Vättilän Vätti

     5. Walborg Thomasdotter, s. 25.12.1700 Marttila, Vättilän Vätti, k. 14.2.1782

     6. Jacob, s. 13.2.1703 Marttila, Vättilän Vätti

     7. Michel, s. 25.9.1705 Marttila, Vättilän Vätti, k. 8.12.1782 Halikko, särky, 77 v.

     8. Anna, s. 19.11.1708 Marttila, Vättilän Vätti

     9. Maria, s. 17.3.1713 Marttila, Vättilän Vätti

 

Perhe 38

8.  Matti Filpunpoika Vätti (2852), Timo Verho Marttila 170. Vättilän Vätti kantaisä. Ratsutalo. Isäntänä 1670 - 1690, Verhon mukaan 1671 - 1690.

 

Veli oli Kosken Patakosken Klemelän isäntä, s. 1628 Marttila Vättilän Vätti, k. 29.3.1709.

Puoliso: Maalin (5345), perheestä 37

     Lapset:

     1. Matti, s. Marttila, Vättilän Vätti

     2. Thomas Vätti, s. 1668. Perhe 37.

     3. Jaakko, s. Marttila, Vättilän Vätti

 

Perhe 39   (perheestä 40)

6.  Jaakko Matinpoika Isotalo (5231), Rekoisten Isotalo Isäntänä 1713 - 1739., s. 1688 Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 22.12.1750 Marttila. Vuonna 1750 oli Marttilassa vaikea kato kuivuuden vuoksi.

Vanhemmat perheestä 40 Matti Antinpoika ja Kirsti Jaakontytär.

Puoliso: Vihitty 15.10.1711 Vappu Larsdotter (Henriksdotter?) (5236), perheestä 35, s. 1682 - 1686 Marttila, Euran Myllymäki.

     Lapset:

     1. Jaakko Isotalo, s. 12.7.1712 Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 22.9.1712

     2. Matti Isotalo, s. 1713 Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 28.8.1802

     3. Heikki Isotalo, Timo Verho Marttila 116. Rekoinen Seppä myöh Pellonperä/Mattinen kantaisä, s. 8.6.1716 Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 15.10.1786 Marttila

     4. Jaakko Isotalo, s. 11.7.1719 Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 28.7.1722

     5. Maria (tai Marja) Isotalo, s. 16.5.1722. Perhe 35.

     6. Juho Isotalo, Timo Verho Marttila 118. Rekoinen Mote/Isotalo/Isotupa kantaisä, s. 6.3.1725 Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 23.4.1805

 

Perhe 40   (perheestä 41)

7.  Matti Antinpoika (5222), Isäntänä 1687 - 1713. Maininta sakotuksesta v 1685 Marttilan Historia s 242, s. 1650 Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 15.5.1718.

Vanhemmat perheestä 41 Antti Matinpoika ja Dordi.

Puoliso: Kirsti Jaakontytär (5228), perheestä 39

     Lapset:

     1. Jaakko Isotalo, s. 1688. Perhe 39.

     2. Elina, s. Marttila, Rekoisten Isotalo

     3. Antti, s. 1689 Marttila, Rekoisten Isotalo

     4. Matinlapsi, s. 1693 Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 15.3.1696

     5. Vappu, s. 5.3.1697 Marttila, Rekoisten Isotalo

 

Perhe 41   (perheestä 42)

8.  Antti Matinpoika (5219), Marttila, Rekoisten Isotalo. Isäntänä 1650 - 1680., s. ennen 1650 Marttila, Rekoisten Isotalo.

Vanhemmat perheestä 42 Matti Heikinpoika ja Kaarina Heikintytär.

Puoliso: Dordi (5220), perheestä 40

     Lapset:

     1. Juho, s. Marttila, Rekoisten Isotalo

     2. Matti, s. 1650. Perhe 40.

     3. Antti, s. Marttila, Rekoisten Isotalo

     4. Elina, s. Marttila, Rekoisten Isotalo

     5. Tuomo Antinpoika, s. Marttila, Rekoisten Isotalo

     6. Maria, s. 1670 Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 10.5.1737

     7. Saara Antintytär, s. Marttila, Rekoisten Isotalo

 

Perhe 42   (perheestä 43)

9.  Matti Heikinpoika (5215), Marttila, Rekoisten Isotalo. Isäntänä 1626 - 1643., s. ennen 1626 Marttila, Rekoisten Isotalo.

Vanhemmat perheestä 43 Heikki Heikinpoika.

Puoliso: Kaarina Heikintytär (5217), perheestä 41

     Lapset:

     1. Riitta Matintytär, s. Marttila, Rekoisten Isotalo

     2. Antti, s. 1650. Perhe 41.

 

Perhe 43   (perheestä 44)

10.  Heikki Heikinpoika (5216), s. Marttila, Rekoisten Isotalo, k. 1597.

Vanhemmat perheestä 44 Heikki Pekanpoika.

     Lapset:

     1. Erkki, Ratsumies, Marttilan nimismies 1617-18, s. Marttila,Rekoisten Isotalo

     Lapset:

     2. Matti, s. 1626. Perhe 42.

 

Perhe 44   (perheestä 45)

11.  Heikki Pekanpoika (5213), Marttila, Rekoisten Isotalo. Isäntänä 1574 - 1591., s. ennen 1574 Marttila, Rekoisten Isotalo.

Vanhemmat perheestä 45 Pekka Martinpoika.

     Lapset:

     1. Heikki, s. . Perhe 43.

 

Perhe 45   (perheestä 46)

12.  Pekka Martinpoika (5212), Marttila, Rekoisten Isotalo. Isäntänä 1559 - 1573., s. ennen 1559 Marttila, Rekoisten Isotalo.

Vanhemmat perheestä 46 Martti Pekanpoika.

     Lapset:

     1. Heikki, s. 1574. Perhe 44.

 

Perhe 46

13.  Martti Pekanpoika (5211), Timo Verho Marttila 114.  Rekoisten Isotalo/Keskitalo/Mote kantaisä. Isäntänä 1540 - 1558., s. ennen 1540.

     Lapset:

     1. Pekka, s. 1559. Perhe 45.

 

Perhe 47   (perheestä 48)

5.  Matts Mattsson (4915), Timo Verho Marttila 32. Juutila Judius/Vähätalo kantaisä .Rusthollari, s. 6.2.1713, kaksonen, Marttila, Juutilan Naapuri, k. 24.6.1780.

Vanhemmat perheestä 48 Matts Eriksson ja Kirstin Henriksdotter.

Puoliso: Maria Jöransdotter (2449), perheestä 34, s. 13.1.1722 Marttila, Siutilan Korju, k. 13.5.1787.

Vanhemmat perheestä 51 Jöran Henricsson ja Christina Mårtensdotter.

     Lapset:

     1. Heikki, s. 5.1.1741 Marttila, Juutilan Vähätalo, k. 21.2.1807

     2. Anna, s. 9.10.1742 Marttila, Juutilan Vähätalo, k. 29.8.1807

     3. Kirsti, s. 16.7.1745 Marttila, Juutilan Vähätalo, k. 23.10.1815

     4. Maria, s. 21.1.1749. Perhe 34.

     5. Matti, s. 21.1.1751 Marttila, Juutilan Vähätalo, k. 19.8.1809

     6. Riitta Matintytär, s. 3.10.1754 Marttila, Juutilan Vähätalo, k. 25.11.1821

     7. Yrjö, Torppari, s. 15.3.1756 Marttila, Juutilan Vähätalo, k. 19.8.1818

 

Perhe 48

6.  Matts Eriksson (4912), s. 1678 Pöytyä, Karhunoja, k. 18.4.1750 Marttila.

Puoliso: Vihitty 29.12.1707 Kirstin Henriksdotter (4907), perheestä 47, s. 3.1679 Marttila, Juutilan Naburi, k. 24.2.1769 Marttila.

Vanhemmat perheestä 49 Heikki Jaakonpoika ja Maija Sipintytär.

     Lapset:

     1. Henrik, Rusthollari Timo Verho Marttila 30. Juutila Isotupa kantaisä, s. 19.1.1709 Marttila,Juutilan Naburi, k. 25.9.1790 Marttila

     2. Juho, Timo Verho Marttila 31. Juutila Uusitupa/ Vähätupa kantaisä, s. 27.5.1711 Marttila, Juutilan Naapuri, k. 25.7.1787

     3. Matts, s. 6.2.1713. Perhe 47.

     4. Maria, s. 6.2.1713, kaksonen, Marttila, Juutilan Naapuri, k. 18.8.1740

     5. Kristiina, s. 3.6.1716 Marttila, Juutilan Naapuri, k. 10.10.1796 Pertteli

     6. Vappu, s. 29.4.1720 Marttila, Juutilan Naapuri

     7. Anna, s. 19.3.1723 Marttila, Juutilan Naapuri, k. 5.11.1794

     8. Riitta, s. 8.7.1725 Marttila, Juutilan Naapuri, k. 11.8.1769

 

Perhe 49   (perheestä 50)

7.  Heikki Jaakonpoika (4900), Timo Verho Marttila 29. Juutilan Naapuri kantaisä; isäntä 1684-1710 (1681-1710), s. 1655, k. 20.9.1722.

Vanhemmat perheestä 50 Jaakko.

Puoliso: Maija Sipintytär (4905), perheestä 48, s. 1654, k. 17.11.1726.

     Lapset:

     1. Maria, s. Marttila, Juutilan Naapuri

     2. Kirstin, s. 3.1679. Perhe 48.

     3. Brita, s. 1684 Marttila,Juutilan Naapuri, k. 24.8.1769 Marttila,Heikolan Kraappa, iäkäs

     4. Heikki, s. 3.1687 Marttila, Juutilan Naapuri, k. 27.4.1707

     5. Liisa, s. Marttila, Juutilan Naapuri

     6. Aune, s. Marttila, Juutilan Naapuri

 

Perhe 50

8.  Jaakko (4901)

     Lapset:

     1. Heikki Jaakonpoika, s. 1655. Perhe 49.

     Lapset:

     2. Risto Jaakonpoika

     3. Liisa Jaakontytär

 

Perhe 51   (perheestä 52)

6.  Jöran Henricsson (2445), Tilallinen Isäntänä 1713 - 1754., s. 2.3.1701 Marttila,Siutilan Korju, k. 28.5.1777 Marttila, Siutilan Korju, iäkäs.

Vanhemmat perheestä 52 Henric Gorgoniusson ja Margareta Hansdotter.

Puoliso: Vihitty 15.11.1719 Marttila Christina Mårtensdotter (2447), perheestä 47, s. 8.9.1700 Marttila, Tiipilä, k. 2.1.1792 Marttila, Siutilan Korju, vanhuus.

Vanhemmat perheestä 55 Mårten  Mattsson Raikkola ja Karin Mårtensdr Marttila.

     Lapset:

     1. Maria, s. 13.1.1722. Perhe 47.

     2. Johan, Timo Verho Marttila 147. Suitila Korju kantaisä, s. 18.12.1724 Marttila, Siutilan Korju, k. 10.1.1775

     3. Christina, Emäntä, s. 25.5.1728 Marttila, Siutilan Korju eli Sipilä, k. 3.9.1755 Koski Tl, Tauselan Kärppä

     4. Elisabet, s. 23.1.1731 Marttila, Siutilan Korju(n Sipilä), k. 24.7.1803

     5. Henric, Timo Verho Marttila 146. Siutila Sipilä/Korju kantaisä. Tilallinen, s. 26.11.1733 Marttila, Siutilan Korju, k. 10.2.1803 Marttila, Siutilan Korju(n Sipilä), vanhuus

     6. Michel, torppari, s. 27.9.1738 Marttila, Siutilan Korju, k. 23.8.1812 Siutilan Sipilä ikä 73

     7. Matti, s. 1.1.1741 Marttila, Siutilan Korju, k. 5.1.1741 Siurdela

 

Perhe 52   (perheestä 53)

7.  Henric Gorgoniusson (2440), Marttila, Siutilan Korju. Tilallinen. Isäntänä 1684 - 1713., s. 1656 Marttila, Siutilan Korju, k. 11.3.1719 Marttila, Siutilan Korju.

Vanhemmat perheestä 53 Gorgonius (Korju) Sigfridsson ja Gertrud.

Puoliso: Vihitty 1686 Margareta Hansdotter (2444), perheestä 51, s. n. 1670, k. 20.10.1724 Marttila, Siutilan Korju.

     Lapset:

     1. Liisa, s. Marttila, Siutilan Korju

     2. Jöran, s. 2.3.1701. Perhe 51.

     3. Christer, s. 11.9.1704 Marttila, Siutilan Korju

 

Perhe 53   (perheestä 54)

8.  Gorgonius (Korju) Sigfridsson (2439), Timo Verho Marttila 145. Siutilan Sipilä/Korju kantaisä. Tilallinen. Isäntänä 1655 - 1684, Verhon mukaan 1656 - 1683, s. 1623 Marttila, Siutilan Korju, k. 4.11.1707 Marttila, Siutilan Korju.

Vanhemmat perheestä 54 Sigfrid ja Chirstin.

1. Puoliso: Gertrud (2443), perheestä 52

     Lapset:

     1. Henric, s. 1656. Perhe 52.

     2. Matts, s. Marttila, Siutilan Korju

     3. Christer, Timo Verho Marttila 153. Siutila Pihkola/Tuuppa kantaisä, s. 3.. 16 Marttila, Siutilan Korju, k. 23.8.1735

     4. Riitta Korjuntytär, s. 1658 Marttila, Siutilan Sipilä (Korju), k. 8.1.1738

2. Puoliso: Riitta (5319)

 

Perhe 54

9.  Sigfrid (2437), Asuinpaikka Marttila, Siutilan Korju.

 

Tuli autiotaloon Marttilan Siutilaan.

Puoliso: Chirstin (2438), perheestä 53

     Lapset:

     1. Gorgonius (Korju), s. 1623. Perhe 53.

     2. Vappu Sipintytär, s. Marttila, Siutilan Korju

     3. Sipi Sipinpoika, s. Marttila, Siutilan Korju

     4. Aune, s. Marttila, Siutilan Korju

     5. Matti, s. Marttila, Siutilan Korju

     6. Maalin, s. Marttila, Siutilan Korju

 

Perhe 55

7.  Mårten  Mattsson Raikkola (572), Timo Verho Marttila 164. Tiipilä Raikkola kantaisä. Isäntänä 1700 - 1704., s. 1661 Marttila,Tiipilä, Juutila, k. 6.1.1707 Marttila, Tiipilä.

1. Puoliso: Karin Påhlsdr Marttila (603), Emäntä, s. 1641, k. 17.3.1697 Marttila, Tiipilä.

Vanhemmat Påhl Marttila.

     Lapset:

     1. Lisa Raikkola, Tal.tytär-emäntä, s. 1686 Marttila, k. 8.4.1769 Marttila

2. Puoliso: Vihitty 29.10.1699 Marttila, Juutila Karin Mårtensdr Marttila (605), perheestä 51, Emäntä, s. 1661 Marttila,Tiipilä, k. 21.7.1717 Marttila, Tiipilä.

     Lapset:

     2. Christina, s. 8.9.1700. Perhe 51.

 

Perhe 56

4.  Jacob Johansson (2377), Rusthollari, Paimion Taatila.

Puoliso: Elisabeth Jonadr (6254), perheestä 33, s. 10.12.1759 Tatila. *10.12.1759         13.12.1759        Tatila                  Rusth. Jonas Vallenberg             Brita Andersd:r            Elisabeth.

Vanhemmat perheestä 57 Jonas Vallenberg ja Brita Andersdotter (Ericsdotter?).

     Lapset:

     1. Helena Johansson, s. 18.10.1776

     2. Henricus Johansson, s. 19.12.1779

     3. Maria Johansson, s. 1.1.1781

     4. Christina, Stina, s. 5.2.1783. Perhe 33.

 

Perhe 57   (perheestä 58)

5.  Jonas Vallenberg (13240), Rusthollari , korpraali, Paimion Tatila, s. 20.10.1733 Paimio,KorkeakyläKorkeakylä.

     Lapset:

     1. Elisabeth Jonadr, s. 10.12.1759. Perhe 56.

     2. Helena Vallenberg, s. 13.7.1762

     3. Anna Vallenberg, s. 10.10.1764 tatila

 

Perhe 58

6.  Petter Wallenbärg (13247), Corporal, lienee korpraali,  Marttila, Tiipilä - myöh. Paimio., s. 1699 Marttila.

Puoliso: Vihitty 21.10.1725 Elisabeth Säkylensia (13248), perheestä 57, Arvaus, Ainoa sopiva henkilö Varsinais-Suomessa Hiskin mukaan tuohon aikaan. Isä tämän mukaan, s. 18.1.1707. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paimio/rippikirja_1750-1756_jk250/252.htm

 

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

Henkilötiedot

(ei ole tiettävästi ylioppilas) Henrik Säkylensis U1151. * Marttilassa 20.5.1699. Vht: Marttilan kirkkoherra Gustaf Säkylensis 2690 (yo 1678/79, † 1723) ja Anna Arctopolitanus. Turun katedraalikoulun oppilas 1.10.1710 (in cl. I colleg., Hen. Gust. Säkyl.) – 24.1.1720 (valed., Henricus Gustavi Säkylensis). — Marttilan vt. kirkkoherra 1722. Kosken Tl. kappalainen 1723, samalla kirkonisäntä 1746. † Koskella Tl. 18.11.1753.

 

Hiski:

 

Marttila - S:t Mårtens - kaikki

 

Kastetut

 

Syntynyt           Kastettu            Kylä     Talo      Isä        Äiti       Lapsi

*20.5.1699 22.5.1699     Prästegård        Ehrewijrd: hr: Kyrckioherd: hr: Gustaf Säkylensis             dygdesam: Matrona Anna Artopolitana      Hendrich

*11.10.1700 12.10.1700             Prästegården                 Ehrewyrdige hr: Past: Gustavus Säkylensis          dygdiga Matrona Anna Artopolitana         Catharina

*18.1.1707        20.1.1707          Prästgård:                     Ehrewyrd: hr: Past: Gustavus Säkylensis             dygdesam: matrona Anna Arctopolitana       Elisabetha

*29.5.1729        3.6.1729            Tijpilä               capellan ärevördi: Lars Bergius dygdesam: Matrona Christ: Säkylensis             Sigfridus

Henkilötiedot

1754/55 Johan Säkylensis 7839. * Koskella Tl. 2.7.1736. Vht: Kosken Tl. kappalainen Henrik Säkylensis U1151 († 1753) ja Elisabet Sveidel. Turun katedraalikoulun oppilas 21.2.1751 (in cl. conrect., Nybyensis) – (1754). Ylioppilas Turussa 1754/55 Sækylensis Joh. Austr _ 444. Todistus registratuurassa 20.10.1757 (aikomuksena lähteä kotiopettajaksi Toksovan kirkkoherran Henrik Sarteliuksen luokse Inkeriin).

 

Henkilötiedot

20.2.1652 Henrik Tommelius Henricus Johannis, Luviensis 858. Todennäköisesti kotoisin Tommilan talosta Luvian kappelin Luodon kylässä. Ylioppilas Turussa 20.2.1652 Tommelius Henr. Johannis _ 43. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1651.‹!› 20. Febr. Henric. Johannis Luvia-Tommelius. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1651/52] Henricus Tommilius | Pastor in Kiuhlo. ‹Tämä on sivun 7 ensimmäinen rivi. Sama rivi on erehdyksessä kirjoitettu sivun 9 ensimmäiseksi riviksi, missä se on kuitenkin yliviivattu.›. Respondentti 13.12.1655, pr. Eskil Petraeus U1. — Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Gust. Hornin, sittemmin Detl. Hauenschildtin rykm.) saarnaaja 1667, palveli rykmenttinsä mukana Riiassa (1673), ero 1675. Köyliön kirkkoherra 1676. † Köyliössä 1682.

 

Pso: Margareta.

Vertaa: Marttilan kirkkoherra Gustaf Säkylensis 2690 (yo 1678/79, † 1723).

 

/ Eräs Henricus Thomæ Tommelius (Säkylensis) oli Säkylän kirkkoherra 1660-luvulle asti ja asui sittemmin virasta erotettuna Marttilan Kiukaisissa, † 1684. /

 

Viittauksia: HYK ms., Index s. 196b; HYK ms., Satak. osak. matr. I #70; HYK ms., Viip. osak. matr. I #17; KA mf. ES 1844 (kk 3) Pöytyän käräjät 19.10.1642 f. 290 (Henricus Thomæ Tommelius, katso 413); KA mf. ES 1845 (kk 7) Pöytyän käräjät 10.–11.2.1673 f. 7 (fordom Kyrckioherden j Säkylä, som nu Provisionaliter Predikar J Brunkala H:r Henricus Thomæ be:d), Pöytyän käräjät 28.–29.8.1684 f. 49 (Markus Henrichson ifrån Rihikoski ... Markuses Faders, förre Kyrckioheerdens wid Säkylä Sal. her Henrici Thomæ fordran); KA mf. ES 1750 (cc 12) Marttilan käräjät 14.–15.5.1684 f. 90v (För detta Kyrckioherden H:r Henricus Tomæ Sechylensis gaaf tillkenna huru såsom förleden wintras på Kiukas hemmanet, der han hoos sin son tå hemwist hade, Soldat hustrun Anna Michelsdotter i Kyro, Lisbeth Frantz dotter i Sutarla och Brita Michelsdotter i Kyro, hafwa stulit ...). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 54 (XII); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #70; S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 3. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 228; C. E. von Napiersky, Kirchen und Prediger in Livland I–III (1850–52) III s. 143; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2892R, 3950G; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1988, 2362, 2897R.

 

Pso: 1724 Elisabet Sveidel († 1755).

 

Poika: Johan Säkylensis 7839 (yo 1754/55).

 

Lanko: kirjanpitäjä Gabriel Sveidel 5769 (yo 1730, † 1761).

 

Vävy: Moloskovitsan kirkkoherra Mikael Salmstein 7989 (yo 1757, † 1791).

 

Yksityistod. saaja 30.9.1725: Henrik Thorenius 5509.

 

Viittauksia: V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 57 (LXXV); E. Jalava (toim.), Liber scholae Aboensis 1670–1825–1830. SSJ 9 (1933) s. 59, 66. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 435; E. Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721–1809 I (moniste 1963) Koski.

 

Koski Tl - Koskis Åbo l - kastetut

 

  * Isän sukunimi: SÄKYLENSIS => Säkylensis

 

Syntynyt           Kastettu            Kylä     Talo      Isä        Äiti       Lapsi

*18.3.1731        22.3.1731          Tuimala                        Sacell.Hr. Henrici Säkylensis     Elisabetha Sveidel          Henricus

*5.4.1734          7.4.1734            Tuimala                        Sacell.Hr. Henrici Säkylensis     Elisabetha Sveidell         Gabriel (+)

*2.7.1736          5.7.1736            Tuimal             Sacell. Henrici Säkylensis          Elisabetha Sweidell        Johannes

*25.3.1738        28.3.1738          Tuimala                        Sacell Henr. Säkylensis Elisabetha Sveidell         Emmanuel

*2.5.1739          3.5.1739            Tuimala                        Sacell.Hr. Henr. Säkylensis        Elisabetha Sveidel          Magdalena

*31.1.1742        3.2.1742            Tuimala                        Comm.Hr. Henr. Säkylensis       Elisabetha Sveidel          Ulrica

*4.5.1744          4.5.1744            Tuimala                        Hen: Säkylensis             Elisabetha Sveidel          Isacus

*27.11.1756      29.11.1756        Tuimala            Storegård          Henricus Säkylensis       Anna Hansdr Kijhlman Johannes

*21.8.1791        21.8.1791          Jättälä               Torp. Henri. Hen:son Säkylensis             Lisa Mattsdr     Matthias

*18.6.1794        21.6.1794          Jättelä   Pikala   Väckarensson Henric Säkylensis            Lisa Mattsdotter            Henric.

Vanhemmat perheestä 59 Gustavus (Kustaa) Gregorii (Yrjänänpoika) Säkylensia ja Anna Gabrielsdotter Arctopolitana.

     Lapset:

     1. Margaretha Wallenbärg, s. 1729

     2. Jonas Vallenberg, s. 20.10.1733. Perhe 57.

     3. David Wallenbärg, s. 4.10.1736 Korkiakylä

     4. Hendrick Wallenbärg, Korpraalinpka Paimio, Tatila - rakuuna/Kurkis., s. 8.3.1739 Korkiakylä,Paimio

     5. Dawid Wallenbärg, s. 11.4.1744 Korkiakylä

     6. Fredrich Wallenbärg, s. 4.7.1748 Korkiakylä

 

Perhe 59

7.  Gustavus (Kustaa) Gregorii (Yrjänänpoika) Säkylensia (13254), Marttilan kirkkoherra 1698-1722, Ylioppilas 1679, Turun katedraalikoulun opettaja 1690-1698, s. Säkylä, k. 1723 Marttila. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

 

Henkilötiedot

1678/79 Gustaf Säkylensis Gustavus Georgii, Satacundensis 2690. Kotoisin nähtävästi Säkylästä. Ylioppilas Turussa 1678/79. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1678/79] Gustavus Sækylensis. | Sch. Aboënsis Abologista postea Pastor in Nyby. | obiit A:o 1723. Stipendianomus 2.11.1682. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1683 – sl. 1684. — Turun katedraalikoulun apologista 1684. Marttilan kirkkoherra 1698, pysyi virassa isonvihan yli. † 1723.

 

Pso: 1688 Anna Gabrielsdotter Arctopolitanus († 1712).

 

Appi: Ulvilan kirkkoherra, FM Gabriel Arctopolitanus 611 (yo 1647/48, † 1682).

 

Poika: Kosken Tl. kappalainen Henrik Säkylensis U1151 († 1753).

 

Vävy: Marttilan kappalainen Lars Bergius 5040 (yo 1708, † 1770).

 

Vertaa: Köyliön kirkkoherra Henrik Tommelius 858 (yo 1652, † 1682).

Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #244; HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 (2.11.1682). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 177 (XXXIX); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 294, 325, 326, 383, 409, 471, 485; J. Vallinkoski, Kolme Turun ylioppilasluetteloa 1600-luvun lopulta. Genos 21 (1950) s. 64 (I 23.2.1681 Satag.: "Gustavus Säckylensis Absens"); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #244. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 432; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834) s. 270; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2744G; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 185; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1372, 1990, 3056, 4243.

Puoliso: Vihitty 7.8.1688 Pori Anna Gabrielsdotter Arctopolitana (13255), perheestä 58, s. 7.1.1666, k. 12.11.1712 Marttila. http://www.pp.htv.fi/lkivinie/sjundby/dat948.htm#18

Tämä antaa Annan Gabrielin tyttäreksi, muualla ei vielä ole löytynyt

löytyi maininta myös täältä http://juhansuku.blogspot.com/2008/11/porin-ja-ulvilan-archtopolitanukset.html

 

Annalle on ehdotettu isäksi molmpia veljeksiä Gabriel ja Gregorius.

Vanhemmat perheestä 60 Gabriel Grerorii Arctopolitana ja Kristian Udnie.

     Lapset:

     1. Henrik Säkylensia, Marttilan vt kirkkoherra 1722-23, Kosken Tl kappalainen 1723-53, kirkkoisäntä 1746. Marttilan historia s 250, s. 20.5.1699 Marttila, k. 18.11.1753 Koski Tl

     2. Catharina Säkylensia, s. 11.10.1700

     3. Maria Säkylensia, s. 14.5.1702

     4. Elisabeth Säkylensia, s. 18.1.1707. Perhe 58.

     5. Kristina Säkylensia, dygdesam:Matrona

 

Perhe 60   (perheestä 61)

8.  Gabriel Grerorii Arctopolitana (13256), Ulvilan kirkkoherra, Kustaa Hornin ja Barbo Kurjen kotisaarnaaja, s. 1627, k. 10.12.1682 Pori. http://www.suku.fi/genos/15/15_147.htm

Gabriel Gregorii Arctopolitanus (isä: Gregorius Thomae Arctopolitanus, taulu 1). Ylioppilas 1647 (satakunt.). Stipendiaatti 1649-1655. Oraatio 17/12 1648. Respondentti /11 1649 (Kempe esimiehenä), 14/2 1651 (Petraeus esimieh.), 22/4 1653 ja 22/3 1656 (Thauvonius esimieh.), /6 1654 (Nycopensis esimieh.) sekä 1657 (Wexionius esimieh.). - Sakotettiin 14/12 1653, koska oli järjestänyt pakkopidot, n.s. absolution, jossa Jacobus Johannis Collinus päästettiin »keltanokkain» kirjoista täysivaltaiseksi ylioppilaaksi; tilaisuudessa olivat satakuntalaisen osakunnan useimmat jäsenet läsnä. - Filosofianmaisteri 5/6 1656.

 

Vihittiin papiksi 9/1 1657 ja määrättiin kreivi Kustaa Hornin ja hänen rouvansa Barbro Kurjen kotisaarnaajaksi. Horn oli silloin Inkerin ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernöörinä, mutta määrättiin pian sen jälkeen Suomen sotaväen ylimmäksi päälliköksi. Koska otaksuttiin Gabriel Arctopolitanuksen voivan hänen palveluksessaan saada selkoa Itämeren maakunnissa olevasta sotapapistosta, antoi tuomiokapituli 4/3 1658 hänelle tehtäväksi tiedoittaa, miten paljon hiippakunnan papistoa oli sodan aikana kuollut Riiassa, Tallinnassa ja muualla Baltiassa. Hornin kotisaarnaajana hän 1659 joutui matkustamaan Ruotsiin ja samalla hän kuljetti yliopiston konsistorin kirjeitä eräille valtakunnan mahtihenkilöille.

 

Turun ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen 13/10 1659 (virkaan konfirmoitu 4/4 1660). Kohta virkaan tultuaan Gabriel Arctopolitanus piispa Terseruksen kehoituksesta matkusti yhtenä hiippakunnan edustajana valtiopäiville Ruotsiin, jolloin hänelle vakuutettiin palkkiota 150 talaria hopearahaa, mihin summaan hän ilmoitti tyytyvänsä. V. 1660 Turussa pidetyn kappalaisten synodaalikokouksen puheenjohtaja. - Samaan aikaan kuin Gabriel Arctopolitanus nimitettiin kappalaiseksi, perustettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan toisen kappalaisen virka, jonka haltijaksi tuli Daniel Juslenius, samannimisen piispan isä. Virkatehtävien ja palkkaetujen jakamisesta näiden miesten sekä suomalaisen seurakunnan kappalaisten ja tuomiokapitulin taloudenhoitajan kesken annettiin vv. 1660 ja 1661 useita määräyksiä, jolloin Arctopolitanukselle m.m. myönnettiin ruotsalaisen seurakunnan ehtoollisrahat sekä 3/4 avioliittoonkuulutus- ja kiitosrahoista.

 

Ollessaan kappalaisen virassa Gabriel Arctopolitanus joutui 5/6 1663 yliopiston konsistorissa toimimaan todistajana piispa Terseruksen ja professori Svenoniuksen välisessä puhdasoppisuuskiistassa, joka lopulta johti Terseruksen erottamiseen piispan virasta. Arctopolitanuksen arveltiin paraiten voivan antaa tietoja väittäjäisten kulusta, koska piispa oli pyytänyt häntä pitämään tilaisuudessa pöytäkirjaa. Lausunnossaan Arctopolitanus vahvisti konsistorin kanslerille esittämän kertomuksen väitöstilaisuuden kulusta oikeaksi, mutta hän näyttää kuitenkin halunneen lievästi tukea piispaa.

 

Oltuaan kappalaisena 7 vuotta Gabriel Arctopolitanus v. 1665 isänsä jälkeen tuli Ulvilan kirkkoherraksi. Hänen sivistysharrastuksiaan osoittaa, että hän pari vuotta virkaa hoidettuaan antoi lääninrovastilleen Huittisten kirkkoherralle Andreas Keckoniukselle selostuksen seurakunnassa tavattavista muinaismuistoista, m.m. Ulvilan kirkossa säilytetyistä keskiaikaisista asiakirjoista. Hiippakunnan pappeinkokouksessa 1669 hän toimi puheenjohtajana. Mainitaan myöhemmin lääninrovastiksi. Kuoli 1682.

 

Kirjallinen toiminta: Stiernman, s. 50, Elmgren I, s. 45.

 

Ylioppilasmatrikkeli

Henkilötiedot

1647/48 Gabriel Arctopolitanus Gabriel Gregorii, Satacundensis 611. Vht: Ulvilan kirkkoherra Grels Arctopolitanus (Gregorius Thomæ, † 1662) ja Agneta Mattsdotter. Ylioppilas Turussa 1647/48. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1647/48] Gabriel Arctopolitanus | Præp. et Pastor Biörneburgensis et Ulfzbyensis Fidelissimus Obiit A:o 1682. Oraatio 17.12.1648. Respondentti 11.1649, pr. Axel Kempe 168. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1649 – kl. 1650. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1650 – kl. 1652. Respondentti 14.2.1651, pr. Eskil Petraeus U1. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1652 – kl. 1655. Respondentti 2.1653, pr. Abraham Thauvonius 14. Respondentti 16.6.1654, pr. Nils Nycopensis U20. Respondentti 1656 (Lidén), pr. Mikael Gyldenstolpe U8. Respondentti 22.3.1656 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14. FM 5.6.1656. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 9.1.1657. — Vapaaherra Gustaf Evertsson Hornin kotisaarnaaja 1657. Turun 1. ruots. kappalainen 1659. Ulvilan kirkkoherra 1665. Lääninrovasti (1677–81). Valtiopäivämies 1659–60. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1662 ja 1669. ‡ Porissa 10.12.1682.

 

Pso: Kristina Pettersdotter Udnie (‡ 1718).

 

Veli: Porin triviaalikoulun rehtori, FM Grels Arctopolitanus 989 (yo 1653, † 1679).

 

Poika: Porin triviaalikoulun nim. kollega Pehr Arctopolitanus 3373 (yo 1686/87, † ~1698).

 

Poika: Lohjan kirkkoherra Grels Arctopolitanus 3374 (yo 1686/87, † 1745).

 

Lanko: Pirkkalan kirkkoherra, FM Isak Stenius 991 (yo 1653, † 1702).

 

Vävy: Ulvilan kirkkoherra, professori, FM Gabriel Fortelius 1129 (yo 1656, † 1721).

 

Vävy: Porin pormestari Gabriel Keckonius 1580 (yo 1662/63, † 1709).

 

Vävy: Kokemäen kirkkoherra Henrik Raumannus, myöh. Paulinus 1870 (yo 1666/67, † 1713).

 

Vävy: Porin triviaalikoulun rehtori, FM Anders Henricius 2490 (yo 1676, † 1693).

 

Vävy: Marttilan kirkkoherra Gustaf Säkylensis 2690 (yo 1678/79, † 1723).

 

Vävy: Porin kappalainen Henrik Granberg 4356 (yo 1698, † 1721).

 

Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #45; KA mf. ES 1921 (mm 5) Ulvilan käräjät 10.–12.12.1639 f. 31 (Begerade Kyrckieherden i Biörneborgh Wördigh och Wällärde her Grels Thomæ optage eeth ödes hemman i Torsnäs ... der Påfuall Ollsson senest hafuer Skathadt af), Euran käräjät 3.9.1640 f. 60v (Effter Prostens i Neder Satakunda Wördigh och Wällärde Gregorij Thomæs remitterande); KA mf. ES 1922 (mm 7) Ulvilan käräjät 25.–26.11.1650 f. 119v (framkalladhe Prostens och Kyrckieherdens i Biörneborgh H:r Grellses Son Gabrielem Gregorj till Witne); KA mf. ES 1923 (mm 10) Ulvilan käräjät 20.–21.8.1658 f. 107v (Probsten och Kyrckioheerden Uthi Biörnebårg, Wyrdigh och Wällärde herr Grels Thomæ, beswärade sigh Utöfwer dem som brucka Sijck Lippande här i Sochnen, adt dhee förhålla honom hans Tijonde Sijkfisk); KA mf. ES 1924 (mm 11) Ulvilan käräjät 13.–14.1.1674 f. 1 (Tridie gången läth Kyrkieheerden här i Ullfzby Höglärde Mag: Gabriel Arctopolitanus upbiuda twenne Gull armbandh som Sahl: Fru Christina Mynkhofwen honom pantsatt hafwer för 284 D:r Kopp:r m:t Capital och Interesse. Myös 4.–6.7.1674 f. 23), Ulvilan käräjät 4.–6.7.1674 f. 22 (een saak angående Johan Nilsson i Härpä, som skall han med Löfwerij och Trolldoom omgåtz och ibland annat brukat ett låås emellan twenne Qwarnsteenar när han går för Rätta, på dett han eij må i sina ehrander tappa eller succumbera, hwilket låås hans broder Simon honom ifrån tagit hafwer och fördt dett till sin broder Anders i Biörneborg, dhen sedan låset Gewaldigeren Henrik Hansson lefwererat hadhe), Ulvilan käräjät 21.–23.1.1678 f. 21v (eldzwåda); KA mf. ES 1925 (mm 12) Ulvilan käräjät 3.–4.2.1680 f. 25v (Kyrckioheerden i Birckala Högwällärde Mag: Isaacus Stenius lät nu första gångon opbiuda Torssnääs Ryttare hemman som honom förmedelst sin Hustro H:o Catharina Greelsd:r efter hans Swärmodher till arfz fallit är), Ulvilan käräjät 14.–15.3.1681 s. 72; KA mf. ES 1926 (mm 13) Ulvilan käräjät 23.–25.10.1682 f. 197 (Collega Scholæ uthj Biörnborgh Wäll:de H: Petrus Notenbergius Opå Kyrckioheerdens Sahl: Högwällärde Mag: Gabriel Archtopolitani Enckias Edle och dygdesamme Christina Udnies wegnar). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 35 (VIII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 423 (14.11.1649), 424, 468, 470, 575–576; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 28, 32, 65, 183, 465–466, 467; Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 352; Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 30, 30 passim (isä), 136; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet IV (1900) s. 331 (25.7.1671); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #45. — J. H. Lidén, Catalogus disputationum III. Disp. Aboënses (1779) p. 225 V#4397; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 50, 197; J. J. T[engström] (utg.), Utdrag rörande Finland, utur de otryckta delarna af A. A. von Stiernmans Bibliotheca Suio-Gothica. Suomi 4 (1844) s. 271; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #971D, 2031R, 2033G, 2697R, 2797R, 3903R, 3913R, 4397R; A. Tuurala, Pieniä löytöjä – Små fynd. Arctopolitanus. Genos 48 (1977) s. 99; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 54; J. Aminoff-Winberg, Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) #1747 (1714, leski), 2925 (1715, leski), 4160 (1716, leski); Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #308–311, 787G, 802, 901, 1700R, 1988, 2030, 2088R, 2362, 2761R, 2966R, 3769R, 3780R.

Vanhemmat perheestä 61 Gregorius Thomae Arctopolitana ja Agneta Matintytär Ladd (Törnas).

Puoliso: Kristian Udnie (13257), perheestä 59, ruotsalainen aatelissuku 375, s. Viipuri, k. jälkeen 2.1.1718 Tukholma.

Vanhemmat perheestä 63 Peter Udnie ja Anna.

     Lapset:

     1. Anna Arctopolitana, s. 7.1.1666. Perhe 59.

     2. Christina Arctopolitana, s. 1646, k. 5.2.1709

     3. Agneta Arctopolitana, k. 1713

     4. Gabriel Arctopolitana, s. 22.8.1667 Pori

     5. Petter Arctopolitana, s. 25.5.1670 Pori, k. 7.1.1698 Pori

     6. Grels Arctopolitana, s. 22.4.1672, k. 10.4.1745

     7. Maria Arctopolitana, s. 3.5.1674

     8. Elisabeth Arctopolitana, s. 29.9.1677

 

Perhe 61

9.  Gregorius Thomae Arctopolitana (13258), Porin koulun rehtori Ulvilan kirkkoherra, s. 1600, k. 28.9.1679 Pori. http://www.pp.htv.fi/lkivinie/sjundby/dat198.htm#15

http://www.suku.fi/genos/15/15_147.htm

Muistiinpanoja Arctopolitanus suvusta.

Gunnar Sarva.

 

Ensi näkemältä nimi Arctopolitanus vaikuttaa varsin oudolta. Se on ilmaus 1600-luvun antiikintavoittelusta. Mutta senkin ajan latinalais- ja kreikkalaisperäiseksi nimeksi se 6-tavuisena ja 14-kirjaimisena on harvinaisen pitkä ja omituiselta kalskahtava. Sillä on kuitenkin luonnollinen selityksensä. Sen ensimmäinen kantaja Gregorius Thomae Arctopolitanus toimi aikanaan Porin koulun rehtorina ja Ulvilan kirkkoherrana, ja toimipaikkansa mukaan hän valitsi itselleen sukunimen. V. 1558 Ulvilasta nykyiselle paikalleen siirretylle kaupungille annettiin nimi Björneborg, »karhulinna», minkä sanan kreikkalainen vastine oli Arctopolis. Oli varsin tavallista, että pappisuralle antautuva omaksui kotipaikkakuntansa nimen adjektiivisella johtopäätteellä varustettuna, ja niinpä Arctopolitanus merkitseekin vain Arctopolislainen (Porilainen). Oliko Gregorius Thomae Arctopolitanus myös syntyisin Porista, ei ole tiedossa. Nimi sitä ei välttämättömästi edellytä, sillä sukunimi omaksuttiin miltei tavallisemmin toimi- kuin syntymäpaikan mukaan.

 

Alla oleva pieni tutkimus Arctopolitanus-suvusta ei pyri olemaan täydellinen. Kirjoitus perustuu hajanaisiin muistiinpanoihin eikä nykyinen tilanne, jolloin arkistot ovat tutkijoilta suljetut, ole tehneet mahdolliseksi tarkistaa ja täydentää tietoja.

 

Taulu 1.

 

Gregorius Thomae Arctopolitanus. Mainitaan 1628 ja 1630 sekä myöhemminkin Porin koulun rehtorina. Oli jo 1631 Porin ja Ulvilan kirkkoherrana, johon virkaan sai valtakirjan 14/3 1633. Oli saapuvilla Turun Yliopiston vihkiäisissä 1640. Turun hiippakunnan edustajia valtiopäivillä 1650. Lääninrovasti. Kuoli 1662.

 

Hänen sinettinsä on H. Ark:ssa XI, taulu 23, sinetti 267.

 

Puoliso: Agneta Matintytär Porin maaseurakunnan Tuorsniemen (Torsnäs) ratsutilalta.

 

Lapset (järjestys epävarma):

 

? Thomas Gregorii. Nat. Fransén tekee tutkimuksessaan »Henricus Thomae-boken» (KSV XIX-XX, ss. 5-8) selkoa eräästä käsikirjoituksesta, joka on uskonpuhdistuksen ajan alkuajoilta ja joka sisältää suomenkielistä ordinarium-ainesta. Kirjan oli ruotsimnaalaiselle Andreas Bellanderille aikoinaan lahjoittanut Thomas Gregorii (Dedit hunc librum dono Thomas Gregorii). Fransén otaksuu, kuitenkin mainitsematta perusteita, että tämä Thomas Gregorii oli Gregorius Thomae Arctopolitanuksen poika. Jos tämä olettamus pitää paikkansa, on mahdollista, että käsikirjoituksen aikaisempi omistaja, josta siinä on seuraava merkintä »Henricus Thomae Hattulasta Anno 1611 (vuosiluku epäselvä) i pelkoila», olisi Thomas Gregoriin setä ja siis Gregorius Thomaen veli. Pelkoila on Hattulassa sijaitseva kylä parinkymmenen kilometrin päässä Hämeenlinnasta.

 

Gabriel Gregorii Arctopolitanus, Ulvilan kirkkoherra, k. 1682. Taulu 2.

 

Gregorius Gregorii Arctopolitanus, Porin triviaalikoulun rehtori, k. 1679. Taulu 4.

 

Christina Gregorii Arctopolitana, kuollut 3/1 1687. - Puoliso: Gabriel Gottleben, s. Lübeckissä, Porin kaupungin raatimiehiä, kuollut 10/8 1673.

 

Catharina Gregorii Arctopolitana, k. 1702 (haud. 8/6). - Puoliso: 25/6 1667 Porissa Vesilahden pitäjänapulainen, sittemmin Pirkkalan kirkkoherra Isak Stenius, s. 1636 Porissa, kuollut 1702 (haud. 8/6). Isak Stenius sai 3/2 1680 1. lainhuudon Tuorsniemen ratsutilaan, joka oli hänen vaimolleen langennut tämän äidin jälkeen.

 

Taulu 2.

 

Gabriel Gregorii Arctopolitanus (isä: Gregorius Thomae Arctopolitanus, taulu 1). Ylioppilas 1647 (satakunt.). Stipendiaatti 1649-1655. Oraatio 17/12 1648. Respondentti /11 1649 (Kempe esimiehenä), 14/2 1651 (Petraeus esimieh.), 22/4 1653 ja 22/3 1656 (Thauvonius esimieh.), /6 1654 (Nycopensis esimieh.) sekä 1657 (Wexionius esimieh.). - Sakotettiin 14/12 1653, koska oli järjestänyt pakkopidot, n.s. absolution, jossa Jacobus Johannis Collinus päästettiin »keltanokkain» kirjoista täysivaltaiseksi ylioppilaaksi; tilaisuudessa olivat satakuntalaisen osakunnan useimmat jäsenet läsnä. - Filosofianmaisteri 5/6 1656.

 

Vihittiin papiksi 9/1 1657 ja määrättiin kreivi Kustaa Hornin ja hänen rouvansa Barbro Kurjen kotisaarnaajaksi. Horn oli silloin Inkerin ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernöörinä, mutta määrättiin pian sen jälkeen Suomen sotaväen ylimmäksi päälliköksi. Koska otaksuttiin Gabriel Arctopolitanuksen voivan hänen palveluksessaan saada selkoa Itämeren maakunnissa olevasta sotapapistosta, antoi tuomiokapituli 4/3 1658 hänelle tehtäväksi tiedoittaa, miten paljon hiippakunnan papistoa oli sodan aikana kuollut Riiassa, Tallinnassa ja muualla Baltiassa. Hornin kotisaarnaajana hän 1659 joutui matkustamaan Ruotsiin ja samalla hän kuljetti yliopiston konsistorin kirjeitä eräille valtakunnan mahtihenkilöille.

 

Turun ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen 13/10 1659 (virkaan konfirmoitu 4/4 1660). Kohta virkaan tultuaan Gabriel Arctopolitanus piispa Terseruksen kehoituksesta matkusti yhtenä hiippakunnan edustajana valtiopäiville Ruotsiin, jolloin hänelle vakuutettiin palkkiota 150 talaria hopearahaa, mihin summaan hän ilmoitti tyytyvänsä. V. 1660 Turussa pidetyn kappalaisten synodaalikokouksen puheenjohtaja. - Samaan aikaan kuin Gabriel Arctopolitanus nimitettiin kappalaiseksi, perustettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan toisen kappalaisen virka, jonka haltijaksi tuli Daniel Juslenius, samannimisen piispan isä. Virkatehtävien ja palkkaetujen jakamisesta näiden miesten sekä suomalaisen seurakunnan kappalaisten ja tuomiokapitulin taloudenhoitajan kesken annettiin vv. 1660 ja 1661 useita määräyksiä, jolloin Arctopolitanukselle m.m. myönnettiin ruotsalaisen seurakunnan ehtoollisrahat sekä 3/4 avioliittoonkuulutus- ja kiitosrahoista.

 

Ollessaan kappalaisen virassa Gabriel Arctopolitanus joutui 5/6 1663 yliopiston konsistorissa toimimaan todistajana piispa Terseruksen ja professori Svenoniuksen välisessä puhdasoppisuuskiistassa, joka lopulta johti Terseruksen erottamiseen piispan virasta. Arctopolitanuksen arveltiin paraiten voivan antaa tietoja väittäjäisten kulusta, koska piispa oli pyytänyt häntä pitämään tilaisuudessa pöytäkirjaa. Lausunnossaan Arctopolitanus vahvisti konsistorin kanslerille esittämän kertomuksen väitöstilaisuuden kulusta oikeaksi, mutta hän näyttää kuitenkin halunneen lievästi tukea piispaa.

 

Oltuaan kappalaisena 7 vuotta Gabriel Arctopolitanus v. 1665 isänsä jälkeen tuli Ulvilan kirkkoherraksi. Hänen sivistysharrastuksiaan osoittaa, että hän pari vuotta virkaa hoidettuaan antoi lääninrovastilleen Huittisten kirkkoherralle Andreas Keckoniukselle selostuksen seurakunnassa tavattavista muinaismuistoista, m.m. Ulvilan kirkossa säilytetyistä keskiaikaisista asiakirjoista. Hiippakunnan pappeinkokouksessa 1669 hän toimi puheenjohtajana. Mainitaan myöhemmin lääninrovastiksi. Kuoli 1682.

 

Kirjallinen toiminta: Stiernman, s. 50, Elmgren I, s. 45.

 

Puoliso: Christina Udnie (ruots. aatelissuku n:o 375), joka v. 1716 eli vanhana leskenä Ruotsissa pakolaisena. Vanhemmat: Viipurin raatimies, sittemmin ratsumestari Peter Udnie ja hänen vaimonsa rälssimiehentytär Anna Juhanantytär.

 

Lapset (kolmen ensimmäisen ikäjärjestys epävarma):

 

Christina Arctopolitana, joka eli 1714 pakolaisena Ruotsissa. - Puoliso: 23/9 1684 Porin pormestari Gabriel Keckonius, s. 1646, kuollut 5/2 1709, hänen toisessa avioliitossaan. (Keckoniuksen ensimmäinen puoliso: 31/1 1675 Pietarsaaressa Margareta Eosander, s. Åsbossa 16/10 1643, kuollut 6/2 1683 Porissa; vanhemmat Åsbon kirkkoherra Johannes Nicolai Eosander ja Elisabeth Trana).

 

Agneta Arctopolitana, Puoliso: Porin koulun rehtori, sittemmin Kokemäen kirkkoherra Henricus Pauli Paulinus, kuollut 1713.

 

Petrus Arctopolitanus. Ylioppilas 1686 (satakunt.). Stipendiaatti 1689-1695. Porin triviaalikoulun collega inferior 1698, mutta kuoli ennen virkaan astumistaan 7/1 1698. - Puoliso: Maria Oselia, hänen ensimmäisessä avioliitossaan. (Oselian toinen puoliso: 3/10 1699 Porin koulun apologista Johannes Lepus, sittemmin Lagus, kuollut 1/2 1740).

 

Gabriel Arctopolitanus, s. 1667 (kast. 22/8) Porissa. Ylioppilas (ei mainita Laguksella). Stipendiaatti 1685-1686.

 

Gregorius Arctopolitanus, s. 22/4 1672 Porissa. Lohjan kirkkoherra. Kuollut 1745. Taulu 3.

 

Maria Arctopolitana, s. 1674 (kast. 3/5) Porissa. - Puoliso: rykmentinpastori, sittemmin Turun koulun rehtori, professori ja vihdoin appensa jälkeen Ulvilan kirkkoherra, rovasti Gabriel Fortelius, s. 1637, kuollut 1721.

 

Elisabeth Arctopolitana, s. 1677 (kast. 29/9) Porissa.

 

Taulu 3.

 

Gregorius Arctopolitanus, myös Arctopolitan (isä: Gabriel Gregorii Arctopolitanus, taulu 2). S. 22/4 (22/5 ?) 1672 (kast. 24/4) (24/5 ?) Porissa. Ylioppilas (satakunt.) 1686. Määrättiin 1696 eskadroonapapiksi eversti Löwenin vasta jalkeille pantuihin kolmeen rakuunakomppaniaan ja tuli toimen vakinaiseksi haltijaksi 1697. Toimitti Teijon tehtaalla papillisia virkatehtäviä. Kun kunink. majesteetti kirjeessä 12/4 1698 oli selittänyt antavansa hänelle virkamääräyksen, jos hän suoriutuisi piispan ja konsistorin toimittamassa kuulustelussa, hän sai 28/5 1698 valtakirjan Turun linnan papiksi. Samana vuonna hän pappeinkokouksessa piti saarnan »de magistratu politico». Hänen toiminnastaan linnanpappina hänestä jäi jälkimaine, että hän valppaasti ja ahkerasti hoiti virkaansa, vaikka hänen täytyi heikon terveytensä takia muutamia vuosia pitää apulaista.

 

Venäläisten hyökkäyksen tieltä hän v. 1713 pakeni Ruotsiin. Siellä hän oli vielä 1717, jolloin hänelle maksettiin 150 hopeatalarin vuosipalkka.

 

Useiden epäonnistuneiden suositusten jälkeen muihin pappistoimiin Turun hiippakunnan konsistori 14/6 1720 asetti hänet ensimmäiselle ehdokassijalle Lohjan seurakunnan kirkkoherran virkaan, johon hän sai kunink. majesteetin valtakirjan 3/8 1720. Toimen hoitoon hän kuitenkin vasta Uudenkaupungin rauhan solmimisen jälkeen ryhtyi 15/12 1721. Isonvihan aikana pappila oli ollut lampuodin hoidossa ja tämä, nimeltään Nils Henrikinpoika, oli päästänyt rakennukset pahasti rappeutumaan, mikä todettiin talonkatselmuksessa 26-27/9 1722. Seurauksena oli oikeudenkäynti lampuodin ja kirkkoherran välillä. Gregorius Arctopolitanuksella oli useita muitakin oikeudenkäyntejä milloin naapureitaan, milloin muita seurakuntalaisia vastaan. Näihin ei häntä johtanut niinkään paljon rettelöimishalu tai taloudellisen voiton tavoittelu kuin pyrkimys saada aikaan järjestystä isonvihan aikana vallattomuuteen tottuneiden seurakuntalaisten keskuudessa. Itse hän noudatti kaikessa oikeudenmukaisuutta ja osoitti vilpitöntä mielipahaa, kun hän kerran eräässä kruunun tavaranhankinnassa joutui toimittamaan liian niukasti mitatun viljamäärän.

 

Pikkuvihan aikana Gregorius Arctopolitanus lähti perheineen toisen kerran pakomatkalle Ruotsiin 5/6 1742 ja palasi sieltä seuraavan vuoden elokuussa. Hänen poissa ollessaan kenraali Keith nimitti maisteri Abraham Roeringin Lohjan kirkkoherraksi, mutta Arctopolitanuksen palatessa Roeringin oli poistuttava. Arctopolitanuksen kuoltua hänet kuitenkin uudestaan valtuutettiin Lohjan kirkkoherraksi. Pikkuvihan jälkeen pappilan rakennukset oli taas varsin perusteellisesti korjattava.

 

Gregorius Arctopolitanus osaksi yhdessä vaimonsa kanssa teki useita lahjoituksia enimmäkseen Lohjan kirkolle, mutta myös muihin tarkoituksiin. Kirkolle annetuista lahjoista olivat huomattavimmat v. 1728 kullattu öylättilautanen, v. 1737 seitsenhaarainen metallinen kynttiläjalka, joka painoi yli kolme leiviskää, v. 1738 400 talarin arvoinen alttaritaulu ja v. 1741 kultanahkainen verho alttarin ympäri. Kirkkoherran leski lahjoitti Lohjan kirkolle Yli 17 leiviskää painavan kirkonkellon, joka maksoi 633 talaria 24 killinkiä, ja perikunta hopeisen öylättirasian. Arctopolitanuksen muista lahjoituksista mainittakoon, että hän omalla kustannuksellaan ylläpiti seurakunnassa koulunopettajantointa.

 

Lopuksi on huomautettava, että Gregorius Arctopolitanus esiintyi myös latinan- ja suomenkielisenä runoilijana. Niinpä hän sepitti Turun läänin maaherran Lorentz Creutzin hautajaisiin 1699 julkaistuun suruvihkoseen suomenkielisen runon, jossa hän kuvasi vainajan elämänvaiheita. Gregorius Arctopolitanus kuoli 10/4 1745 (haud. 9/6). Hän oli huomatuimpia Lohjan seurakunnan kirkkoherroja, jonka muisto Ad. Neoviuksen sanojen mukaan vieläkin elää Lohjan rahvaan keskuudessa.

 

Puoliso: 30/10 1700 Tenholan Gretarbyssä Elisabeth Petreja, kuollut 9/2 1746; vanhemmat: Tenholan kirkkoherra Jonas Petrejus ja Elisabeth Andreae Sundia. Gregorius Arctopolitanuksen ja Elisabeth Petrejan hääjuhlaan kirjoitti J.A.M. (Jonas Andreae Mennander, Arctopolitanuksen vuositoveri yliopistossa, Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen?) suomenkielisen runon nimeltään »Riemu-Runot ylidze Gregorius Arctopolitanuxen, Kircko-Herran Turun Linnan Seuracunnasa ja Neitzen J. Elisabethin Petrejan Heidän Hä-päiwäxens 30 Oct. 1700 Tenholan Gretar Kylähän, Ilo-Hippexi lähetetyt».

 

Lapset:

 

Gabriel Arctopolitan, s. 1705 Turussa. Turun yliopiston ylioppilaana merkitty Upsalan yliopiston kirjoihin 19/2 1722. Väitellyt Upsalassa 14/10 1728 aiheesta »De origine ac Religione Fennorum» (Fabian Törne esimieh.) ja 15/10 1730 aiheesta »De vario objecto logices» (Ericus Alstrin esimieh.). Maisteri Upsalassa 1730. Kuoli 1730 tai 1732. Isä lahjoitti 1739 ja 1740 hänen jäämistöstään Turun yliopistolle eräitä arvokkaita jumaluusopillisia teoksia. Gabriel Arctopolitan oli huomattavan lahjakas. Hänen edellinen väitöskirjansa oli ensimmäinen tutkimus suomalaisten alkuperästä ja uskonnollisista käsityksistä ja se osoittaa, että hänessä oli suomalais-kansallista harrastusta. Siinä hän julkaisi myös muutamia suomenkielisiä runoja.

 

Margareta Elisabeth Arctopolitan. - Puoliso: 10/10 1725 Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen, sittemmin Tammelan kirkkoherra Johan Amnell, s. 20/3 1692 Kalajoella, kuollut 13/4 1772, hänen ensimmäisessä avioliitossaan (Amnellin toinen puoliso 1738 oli Anna Maria Stjernhorn, kuollut 1750, ja hänen kolmas puolisonsa 22/12 1751 Eva Elisabeth Borgström, s. 12/1 1715, kuollut 1784; vanhemmat kapteeni Johan Borgström Tammelasta ja Anna Beata Kuhlman). P> Christina Arctopolitan, s. 1726, kuollut 24/1 1743 pakolaisena Ruotsissa. Hänen edukseen vanhemmat tekivät testamentin, jonka mukaan hänen, jos hän jäisi naimattomaksi, tuli saada kultakäädyt ja 6.000 talaria kuparirahaa.

 

Taulu 4.

 

Gregorius Gregorii Arctopolitanus (isä: Gregorius Thomae Arctopolitanus, taulu 1). Ylioppilas (satakunt.) 1653. Stipendiaatti 1659-1664. Respondentti /6 1655 (Wexionius esimieh.), 1662 (Svenonius esimieh.) ja 1664 (Kempe esimieh.). Sai v. 1661 ylioppilasrahat Porin rovastikunnasta. Maisteri 24/5 1664.

 

Maaliskuussa 1657 Gregorius Arctopolitanus yhdessä eräiden toisten ylioppilaiden kanssa joutui yölliseen tappeluun kaupungin vahtimiehen Henrikin kanssa, jolloin tämä pahasti haavoittui ja kuukauden kuluttua kuoli. Konsistorissa kuultuina ylioppilaat ilmoittivat asian kulun seuraavaksi. Ensin jouduttiin sanaharkkaan, jolloin ylioppilaat uhkasivat tehdä vahtimiehen käyttäytymisestä ilmoituksen pormestarille, jotta tämä vangituttaisi miehen. Silloin Henrik löi erästä ylioppilasta sauvallaan yli nenän, heitti yltään viitan, veti miekkansa ja löi Gregoriusta selkään, niin että takki repesi. Toiset ylioppilaat hyökkäsivät apuun ja saivat miekan riistetyksi Henrikin kädestä. Tappelussa Henrik sai useita reikiä päähän, mutta häntä hoitanut saunottaja väitti, etteivät ne olleet kuolettavia, vaan että kuoleman syynä oli haavojen huolimaton hoito ja yletön juopottelu. Konsistori oli sitä mieltä, että kuolemantuottamus ei ollut tahallinen ja että se ei johtunut suoranaisesta pahoinpitelystä, jonka takia ylioppilaat tuomittiin vain rahasakkoihin. Kuitenkin konsistori alisti tuomion kanslerin harkintaan. Tämä kehoitti neuvottelemaan hovioikeuden kanssa, koska asia oli hämärä. Nähtävästi konsistori kuitenkin pelkäsi hovioikeuden sekoittumista yliopiston tuomiovaltaan, neuvotteluja ei käyty ja asia jäi rahasakkojen varaan.

 

Toisenkin kerran, v. 1661, Gregorius Arctopolitanus joutui konsistorin edessä syytteeseen yönaikaisesta meluamisesta kadulla yhdessä eräiden muiden ylioppilaiden kanssa. Kaupungin vahtimies nosti asiasta kanteen konsistorissa ja ilmoitti jo kerran ajaneensa mellakoitsijat pois, mutta näiden palanneen hetken kuluttua ja hoilanneen vielä äänekkäämmin kuin edellisellä kerralla. Professori, tuomiorovasti Yrjö Alanus ilmoitti puheenalaisten ylioppilaiden samana yönä mellastaneen hänen talonsa edessä sekä rikkoneen hänen aitansa ja murtaneen portin. Tällä kertaa ylioppilaat pääsivät ankaralla varoituksella, jota paitsi heidän oli konsistorin edessä pyydettävä anteeksi tuomiorovastilta.

 

Gregorius Arctopolitanus tuli Porin triviaalikoulun vararehtoriksi v. 1666 ja rehtoriksi v. 1675. Kuoli 1679. Hänen jälkeenjättämistään papereista on löydetty esitys siitä, miten uusia oppilaita hänen aikanaan vastaanotettiin kouluun.

 

Puoliso: Catharina Curnovia; vanhemmat: Porin pormestari Gustaf Curnovius ja Elisabeth Niilontytär.

 

Lapset (syntyneet Porissa):

 

Gustavus Arctopolitanus, s. 1668 (kast. 31/12). Ylioppilas. Taulu 5.

 

Elisabetha Arctopolitana, s. 1671 (kast. 22/3).

 

Wendila Arctopolitana, s. 1673 (kast. 10/2).

 

Gregorius Arctopolitanus, s. 1675 (kast. 27/3). Ylioppilas (satakunt.) 1687.

 

Catharina Arctopolitana, s. 1677 (kast. 18/4).

 

Anna Arctopolitana, s. 1678 (kast. 9/12).

 

Taulu 5.

 

Gustavus Arctopolitanus (isä: Gregorius Gregorii Arctopolitanus, taulu 4), s. 1668 (kast. 31/12). Ylioppilas (satakunt.) 1680. Stipendiekspektantti 1685. Respondentti 1687 (Achrelius esimieh.). Kuoli ylioppilaana.

 

Puoliso ?

 

Tytär:

 

Elisabeth Arctopolitana, s. 1687 (kast. 28/5).

 

Referat

 

Skolrådet Gunnar Sarva utreder släkten Arctopolitanus öden, en känd prästsläkt under 1600-1700 talen. Namnet är en grekisk motsvarighet till Björneborg, där släkten utfört sin huvudsakliga gärning. Stamfadern Gregorius Thomae Arctopolitanus (+ 1662) var kyrkoherde i Ulvsby och Björneborg och efterträddes i Ulvsby av sonen Gabriel (+ 1682), varjämte en annan son, Gregorius (+ 1679) verkade som rektor vid trivialskolan i Björneborg. En tredje son var måhända Thomas Gregorii, författare till en finskspråkig handskrift från början av reformationen. En anteckning i denna handskrift synes utvisa Hattula som släktens hemort. Gabriel Gregorii son var den kända kyrkoherden i Lojo Gregorius Arctopolitanus (1672-1745), med vars son Gabriel, magister, släkten 1730 eller 1732 torde ha utslocknat.

 

Genos 15(1944), s. 147-155

 

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

 

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1944 hakemisto | Vuosikertahakemisto

 

http://juhansuku.blogspot.com/2008/11/porin-ja-ulvilan-archtopolitanukset.html

10.11.2008

Porin ja Ulvilan Archtopolitanukset

Gregorius Thomae Arctopolitanus mainitaan ainakin vuosina 1628 ja 1630 Porin koulun rehtorina. Erikoinen sukunimi on muodostettu Porin kaupungin eli Björneborgin (karhulinna) kreikkalaisesta vastineesta.Hän oli jo 1631 Porin ja Ulvilan kirkkoherrana, johon virkaan sai valtakirjan 14.3.1633 ja hän osallistui Turun yliopiston vihkiäisiin vuonna 1640. Turun hiippakunnan edustajana valtiopäivillä Gregorius oli 1650. Ennen kuolemaansa vuonna 1662 hänet nimitettiin lääninrovastiksi. Vaimo Agneta Matsdotterin oli kotoisin Porin maaseurakunnan Tuorsniemen eli Torsnäsin rusthollista.

 

Gregoriuksen sukujuuret jäävät tuntemattomiksi. Sinetin perusteella häntä on ajateltu aateliseksi, mutta toisaalta hän saattoi olla Virroilta kotoisin, sillä erästä Virtain Hauhuun kylän Morrin talon emäntää Brita Andersdotteria syytettiin Ruoveden talvikäräjillä v. 1678 noituudesta (hän oli tyttärensä häissä pistänyt käärmeen pään vadin alle). Kolme Ruoveden seudun pappia todistivat, että Brita Andersdotterista ja hänen pojastaan Johan Staffanssonista ei koskaan oltu kerrottu mitään noituuteen viittaavaa. Lisäksi Britasta ilmoitettiin, että hän oli kunniallista syntyperää ja entisen Porin rovastin, autuaan herra Gregorius Arctopolitanuksen serkku ("Denne Brita är aff ährligt afkombst och Syskonebarn med fordom Probsten i Björneborg Sahl Hr Grels Arctopolitanus").

 

Brita lienee ollut Virroilta kotoisin. Siihen viittaa erään toisen oikeusjutun antama todiste. Britan pojantytär oli syytteessä aviottomasta lapsesta ja asian yhteydessä oli haastettu todistajaksi Virtain lukkari Jöran Henriksson. än oli ilmoituksen mukaan syytetyn isän, Johan Staffanssonin äidin sisarenpoika. Lyhyemmin sanottuna siis Britan sisarenpoika., josta ilmoitettiin, että hän oli syytetyn isän, Johan Staffanssonin äidin sisaren poika, siis Britan sisaren poika. Lukkari Jöranin vanhemmista ei ole tarkempaa tietoa, muuta kuin että hän otti viljelykseensä Uotilan kruununtilan Rautaveden kylässä. Tämä tila oli vuosina 1696 ja 1697 ollut rakuunarykmentin saarnaajan Gregorius Gregorii Arctopolitanuksen virkatalo.

 

Gregoriuksen ja Agnetan lapsista poika Gabriel tuli Ulvilan kirkkoherraksi. Hänen puolisonsa oli Kristina Udnie, joka aatelista sukua. Gabrielista tuli ylioppilas 1647 ja filosofian maisteri vajaata kymmentä vuotta myöhemmin. Tammikuussa 1657 hänet vihittiin papiksi ja määrättiin kreivi Kustsaa Hornin ja tämän vaimon, Barbro Kurjen kotisaarnaajaksi.

 

Horn oli silloin Inkerin ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernöörinä, mutta määrättiin pian sen jälkeen Suomen sotaväen ylipäälliköksi. Koska otaksuttiin Gabriel Arctopolitanuksen voivan hänen palveluksessaan saada selkoa Itämeren maakunnissa olevasta sotapapistosta, antoi tuomiokapituli 1658 hänelle tehtäväksi tiedoittaa, miten paljon hiippakunnan papistoa oli sodan aikana kuollut Riiassa, Tallinnassa ja muualla Baltiassa. Hornin kotisaarnaajana hän joutui 1659 matkustamaan Ruotsiin ja samalla hän kuljetti yliopiston konsistorin kirjeitä eräille valtakunnan mahtihenkilöille.

 

Gabriel nimitettiin 1659 Turun ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalaiseksi. Kohta virkaan tultuaan hän piispa Terseruksen kehoituksesta matkusti yhtenä hiippakunnan edustajana valtiopäiville Ruotsiin, jolloin hänelle vakuutettiin palkkiota 150 hopeataalaria, mihin summaan hän ilmoitti tyytyvänsä. Seuraavana vuonna hän oli Turussa pidetyn kappalaisten synodaalikokouksen puheenjohtaja. Samaan aikaan kuin Gabriel Arctopolitanus nimitettiin kappalaiseksi, perustettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan toisen kappalaisen virka, jonka haltijaksi tuli Daniel Juslenius, saman nimisen piispan isä. Virkatehtävien ja palkkaetujen jakamisesta näiden miesten sekä suomalaisen seurakunnan kappalaisten ja tuomiokapitulin taloudenhoitajan kesken annettiin vuosina 1660 ja 1661 useita määräyksiä, jolloin Gabrielille m.m. myönnettiin ruotsalaisen seurakunnan ehtoollisrahat sekä 3/4 avioliittoonkuulutus- ja kiitosrahoista. Ollessaan kappalaisen virassa Gabriel joutui kesäkuussa 1663 yliopiston konsistorissa toimimaan todistajana piispa Terseruksen ja professori Svenoniuksen välisessä puhdasoppisuuskiistassa, joka lopulta johti Terseruksen erottamiseen piispan virasta. Arctopolitanuksen arveltiin parhaiten voivan antaa tietoja väittäjäisten kulusta, koska piispa oli pyytänyt häntä pitämään tilaisuudessa pöytäkirjaa. Lausunnossaan Arctopolitanus vahvisti konsistorin kanslerille esittämän kertomuksen väitöstilaisuuden kulusta oikeaksi, mutta hän näyttää kuitenkin halunneen lievästi tukea piispaa.

 

Oltuaan kappalaisena seitsemän vuotta tuli Gabrielista 1665 isänsä jälkeen Ulvilan kirkkoherra. Hänen sivistyneitä harrastuksiaan osoittaa, että hän pari vuotta virkaa hoidettuaan antoi lääninrovastilleen Huittisten kirkkoherralle Andreas Keckoniukselle selostuksen seurakunnassa tavattavista muinaismuistoista, esimerkiksi Ulvilan kirkossa säilytetyistä keskiaikaisista asiakirjoista. Hiippakunnan pappeinkokouksessa 1669 hän toimi puheenjohtajana. Myöhemmin hänet mainitaan lääninrovastina.

 

Gabriel kuoli 1682. Kristina Udnie eli vielä vanhana leskenä pakolaisena 1716 Ruotsissa isonvihan aikaan.

 

Ylemmässä kuvassa Ulvilan kirkon 1500-luvulta peräisin oleva messukasukka, joten mm. Gabriel on todennäköisesti käyttänyt. Pyhää Olavia esittävä puuveistos hankittiin 1430-luvun alkupuoliskolla Ulvilan kirkkoon. Kiitos tekstistä ja kuvista RR!

Lähettänyt Juha klo maanantai, marraskuu 10, 2008

Tunnisteet: Archtopolitanus, Pori, Ulvila

1 kommenttia:

 

Juha kirjoitti...

 

    Gabriel Arctopolitanuksella oli vielä tytär Anna, s. kuoliniän perusteella 7.1.1666, kuoli Marttilassa 12.11.1712, puoliso Gustaf Säkylensis, k. Marttilassa 1723.

.

Puoliso: Agneta Matintytär Ladd (Törnas) (13259), perheestä 60, Tuorsnäsin ratsutilalta, s. Pori, k. 17.12.1671.

Vanhemmat perheestä 62 Matti Ladd (Törnas) ja nn.

     Lapset:

     1. Gabriel Grerorii Arctopolitana, s. 1627. Perhe 60.

     2. Thomas Gregorii Arctopolitana

     3. Katarina Arctopolitana, k. 8.6.1702 Pirkkala

     4. Kristiina Arctopolitana, k. 3.1.1687

     5. Gregorius Gregorii Arctopolitana, Porin triviaalikoulun rehtori, k. 1679

 

Perhe 62

10.  Matti Ladd (Törnas) (13302)

Puoliso: nn (13303), perheestä 61

     Lapset:

     1. Agneta Ladd (Törnas), s. . Perhe 61.

 

Perhe 63   (perheestä 64)

9.  Peter Udnie (13260), Ruotsin aatelinen nro 375, s. 1610 Skotland, k. .7.1656 Rautu. Täällä on pitkä juttu ja sen perässä 53 kommenttia täsätä suvusta

http://juhansuku.blogspot.com/2007/09/udny-of-tillery.html

18.9.2007

Udny of Tillery

Skotti Peter Udnie (k. 1656) tuli kantaisäksi suvulle, joka sai paikan Ruotsin ritarihuoneella nimellä Udnie no. 375. Kolmessa ruotsinkielisissä genealogisessa teoksessa (Anrep, Elgenstierna, Ramsay ) esitellään myös Peterin isän nimi.

 

Sekä Elgenstierna että Ramsay pitivät ratsumestari Peter Udnien isänä rääveliläistä kauppiasta Robert Udnieta. Peterin saman niminen poika nimitti kuitenkin Robertia ruotsinkielisellä sanalla "frände", sukulainen, jota tuohon aikaan ei olisi missään nimessä käytetty isoisästä ja sanoi myös, että hänen vanhempansa (Peter vanh. ja Anna) eivät koskaan käyneet maassa, jossa Robert siihen mennessä oli asunut 10 vuotta. Ramsay vielä sekoitti asiaa tiedollaan, että Robert Udnien perilliset (arvingar) olivat Viipurissa, kun hänen käyttämässään alkulähteessä todellisuudessa lukee "perintösaatava" (arvskap).

 

Räävelin Robertilla oli näin ollen kuollessaan saatavia Viipurissa, ei perillisiä. Sen lisäksi on olemassa sukuselvityskirje (päivätty Edinburghissa 29.1.1636), jonka mukaan newburghilainen Johan Udnie oli Robert Udnien veli ja lähin perijä; heidän vanhempansa olivat Arthur Udny ja Margareta Pittendreich. Elgenstiernan ja Ramsayn olettamus, että Peter vanh. olisi ollut Räävelin Robertin poika on siis väärä.

 

Kolmas genealogi, Anrep, esittää sen sijaan ratsumestari Peter Udnien isäksi Tilleryn Wilhelm Udnie. Nimen Anrep oli saanut eräästä Edinburghissa 1634 kirjoitetusta asiapaperista, johon myös perustuu suku Marcks von Wurtenbergin genealogia (näistä tuli Ruotsissa 1720 aatelissuku no. 1726).

 

Jostain syystä Anrep jätti pois asiakirjassa mainittu Wilhelmin vaimon nimen, leski Catharina Neilsonne, joka eli vielä 1634. Tämän kirjeen originaalin nykyistä paikkaa ei enää tiedetä, joten ei voida varmuudella sulkea pois väärennöksen mahdollisuutta. Toisaalta elossa olevan henkilön valinta äidiksi olisi melkoinen huono valinta, mikäli haluaa tietoisesti väärentää sukupuunsa.

 

Eräässä skotlantilaisessa sukuselvityksessä (The Genealogist 1877, vol. 11, Udny of that Ilk, s. 4-6) on eräs William Udny of Tillery (silloisen suvun päämiehen serkku), joka voisi olla Anrepin mainitsema Tilleryn Wilhelm Udnie, Peter Udnien isä. Sitä tukee myös se, että tämän Williamin äiti taulukon mukaan oli Lyell-sukua; Peterin taas sanottiin olevan Udnie- ja Bomalodie-Lyel -sukua (Anrep virheellisesti kirjoittanut Lyet).

Ruotsalaisen Udnie no. 375 -suvun käyttämä vaakuna - 3 ranskalaista liljaa ja 2 vinttikoiraa hyppäämässä peuranpäätä kohti - on yksityiskohtia myöten sama kuin skotlantilaisella aatelissuvulla.

 

Kuvissa vuonna 1647 aateloidun Udnie no. 375 -suvun vaakuna sekä suvun linna Aberdeenin lähellä. Linna on rakennettu 1400-luvulla, mutta paikalla on jo aiemmin saattanut olla jonkinlainen varustus. Vuonna 1634 suku muutti Knockhall Castleen, mutta tuo linna paloi. Udnyn linnaan suku palasi 1700-luvulla ja se on vielä 2000-luvulla suvun jälkeläisten hallussa.

 

 

Skotlanti Udnie Udny

Lähettänyt Juha klo tiistai, syyskuu 18, 2007

Tunnisteet: Skotlanti, Udny

53 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

 

    Udney-suvun asiakirjat olivat esillä ruotsalais-skotlantilaisten näyttelyssä Tukholmassa 1960-luvulla, mutta muutamat Peter Udneyn ja Anna Ruuthin asiakirjat löytyvät Ruotsin arkiston Biographica-kokoelmassa nykyään. Peter Udnÿ sitten Udnie eli Petrus Udney on kotoisin Aberdeenin seudulta. Hän nai, ainakin J.W.Ruuthin mukaan (kts. vanhan Viipurin historian kirjan loppuosassa; raatimiehen luettelo), majuri Erik Jönssonin tytär (mahdollisesti Anna Ruuthin tytärpuoli). Mutta hän nai Anna Juhontytär eli Johansdotter vuonna 1630 (erään Suomen Biograhica-kokoelman Anna Ruuth-asiakirjan tulkinnan mukaan). Erään Porvoon kaupungin asiakirjan [vuodelta 1648] mukaan, että Peter Udnie oli naimissa erään Anna Ruuthin kanssa - mahdollisesti Anna Bertilsdotter Ruuth i Finland. Anna Ruuth ja miehensä Peter Udnie vanhempi myivät Ruuth-suvun vanha tila herra Königille v. 1648 - erään tulkinnan mukaan, että Anna Johansdotterin isä kuuluisi Ruuth-sukuun, mutta mielestäni se olisi mahdoton. Epäselvälle jäi, kuka oli se Anna Ruuth joka olisi Peter Udnien kolmas vaimo.. Lisäksi Peter Udnien poika eli luutnantti Peter Udnie nuorempi oli naimissa kaksi kertaa. Hänen ensimmäisensä vaimo oli Christina Willman (kuuluu Wildeman-sukuun vaikka sen jäsenet kutsuivat itse Willmaniksi), mutta toisen vaimon nimi on Brita Ridder (Inkerimaan oikeusasiakirjan mukaan) [joka leskenä] joutui matkustamaan Hattulasta Pähkinälinnaan ilmoittamaan ettei Peter Udnie nuoremmin lapset kiinnostaneet Massetina-nimisestä tilasta. Olen myös lukenut erään kirjan jonka mukaan, että Udnie-suku istui Ruotsin ritarihuoneessa vuoteen 1668. Syitä en tiedä, mutta Ulrik Udnie ja veljensä veivät erään asian hovioikeuteen vuonna 1668, mutta hovioikeuksen asiakirja, joka koskee Udnie-sukua, tuhoutui todennäköisesti Turun palossa. Vain pieni maininta tästä asiasta löytyy Inkerimaan oikeusasiakirjasta. Peter Udnie vanhemmin vanhemmat ovat Guilhelmus eli William Udney de Tillery ja Katherine Neilsoune. Erään aberdeenilaisen asiakirjan mukaan, että eräs William Udny-niminen herra myi Tillery-tilan Seton de Minneis-suvulle, mutta Forbes-suku sai Tilleryn 1700-luvulla. Mahdollisesti rauniolinna nimeltään ´castle of Foveran´ nykyään. Peter Udnien äiti Katherine Neilsoune on mahdollisesti kauppias Johnne Reidin ja Margaret Neilsounen avioton tytär, mutta tämä asia selvitellään yhä. Robert Udnie oli lapseton koska hän oli Schwarzenhaupter-killan vanhempi jäsen. Schwarzenhaupter-killan säännön mukaan, että jäsen pystyy sinkkuna - jos menee naimisiin, joutuu erottamaan Schwarzenhaupter-killasta. Ruotsin ritarihuoneen Udnie-sukutaulun mukaan, että John Udnie (joka asuu Edinburghissa) haluaa saada Robert Udnien perintöä. Ruotsin kuningatar Christina on päättänyt että Robert Udnien perintö menee Peter Udnielle koska John Udnie ei ollut ruotsalainen kansalainen vaan asuu Skotlannissa.

.

Vanhemmat perheestä 64 William Udny of Tillery ja Catharina Neilsonne.

Puoliso: Anna (13261), perheestä 60, s. 1620 Ruotsi, k.  Ruotsi.

Vanhemmat perheestä 65 Johan ja Anna Ruuth.

     Lapset:

     1. Kristian Udnie, s. . Perhe 60.

     2. Anna Udnie

     3. Sofia Udnie

     4. Sara Regina Udnie

     5. Peter Udnie

 

Perhe 64

10.  William Udny of Tillery (13262)

Puoliso: Catharina Neilsonne (13263), perheestä 63

     Lapset:

     1. Peter Udnie, s. 1610. Perhe 63.

 

Perhe 65

10.  Johan (13264) k.  Pähkinälinna, Venäjä.

Puoliso: Anna Ruuth (13265), perheestä 63, s. 1596, k. 1668.

Vanhemmat perheestä 66 Bertill Ruuth ja Kristina.

     Lapset:

     1. Anna, s. 1620. Perhe 63.

 

Perhe 66   (perheestä 67)

11.  Bertill Ruuth (13266), s. 1550, k. 30.9.1630 Viipuri.

Vanhemmat perheestä 67 Peder i Borgå ja Gertrud Grönfelt.

Puoliso: Kristina (13267), perheestä 65

Vanhemmat perheestä 68 Enevaldus Sigfridi ja Anna Larsdotter Teit

     Lapset:

     1. Anna Ruuth, s. 1596. Perhe 65.

     2. Jacob Ruuth

     3. Peter Ruuth

     4. Brita Ruuth

 

Perhe 67

12.  Peder i Borgå (13268) k. 1561.

Puoliso: Gertrud Grönfelt (13269), perheestä 66 k. 1587.

     Lapset:

     1. Bertill Ruuth, s. 1550. Perhe 66.

 

Perhe 68   (perheestä 69)

12.  Enevaldus Sigfridi (3605), Viipurin kirkkoherra, k. 1570.

Vanhemmat perheestä 69 Sigfridi i Sötskog ja Kerstin Sjundbysläkten.

Puoliso: Anna Larsdotter Teit (3602), perheestä 66, s. n. 1535.

Vanhemmat perheestä 72 Lars Mattsson Teit ja Margareta Hansdotter.

     Lapset:

     1. Kristina, s. . Perhe 66.

 

Perhe 69

13.  Sigfridi i Sötskog (13270), s. 1490.

Puoliso: Kerstin Sjundbysläkten (13271), perheestä 68

Vanhemmat perheestä 70 Ragvald Sjundbysläkten ja Anna i Sjundby

     Lapset:

     1. Enevaldus Sigfridi, s. . Perhe 68.

     2. nn i Sötskog

     3. Gertrud i Sötskog

     4. Anders i Sötskog

     5. Anna i Sötskog

 

Perhe 70

14.  Ragvald Sjundbysläkten (13272) k. 1501.

Puoliso: Anna i Sjundby (13273), perheestä 69

Vanhemmat perheestä 71 Henrik Dönsby-släkten i Karis ja Ingeborg

     Lapset:

     1. Kerstin Sjundbysläkten, s. . Perhe 69.

     2. Henrik Sjundbysläkten

     3. Petrus Ragvaldi Sjundbysläkten, k. 1567

     4. Alissa Sjundbysläkten

 

Perhe 71

15.  Henrik Dönsby-släkten i Karis (13274), s. 1444, k. 1501.

Puoliso: Ingeborg (13275), perheestä 70 k. 1501.

     Lapset:

     1. Anna i Sjundby, s. . Perhe 70.

 

Perhe 72   (perheestä 73)

13.  Lars Mattsson Teit (3576), Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 (1552 - hövidsman).

 

Huovien lippueen päällikkö, aatelisen Teet-suvun (n:o 550) kantaisä.

 

Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin.  Omisti Pernajan Kuuskosken., s. 1500 PERNAJA TETOM, k. 1571 Pernaja. Kauko Paltta:

Teit, Lars Mattsson (taulusta 9. Äiti: Larsdotter, Brita) k. 1571 Pernaja.

Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 (1552 - hövidsman).

Huovien lippueen päällikkö, aatelisen Teet-suvun (n:o 550) kantaisä.

Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin.  Omisti Pernajan Kuuskosken.

Puolisot:

¤¤ 1) Eriksdotter, Karin

Äiti, pojan Jaakko Teitin mukaan, polveutui Hogenskild-Bielke-suvusta

Lapset:

1) Anders Kirkkoherra.

Kirkkoherra Pernajassa v. 1550 - 1579

2) Olof Kirkkoherra.

Lappveden kirkkoherra v. 1559 - 1569

Sai 20.05.1561 kollaatiokirjeellä vahvistuksen Lappeen pastoraattiin ja Taipaleen kappeliin

3) Jaakko k. kev. 1588 Turku, rutto, haudattu 12.10.1588 Turku. Vouti, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri.

Turun tuomiokirkon alueen talonpoikien vouti v. 1547.  Lähti ulkomaille opiskelemaan v. 1547.  Kirjoittautui Rostockin yliopistoon ja sen jälkeen v. 1549 Wittenbergiin.  Kirjuri kuninkaan kansliassa.

Valittiin v. 1555 - 1557 tutkimaan Suomen rahvaan valituksia aatelistoa vastaan.  Tämä Jaakko Teitin valitusrekisteri, jota säilytetään Kuninkaallisessa Ruotsin Kamariarkistossa ja painettiin v. 1894 professori K. Krotenfeldin toimesta, muodostaa tärkeän ja tarkoituksenmukaisen tietolähteen 1500-luvun olosuhteista Suomessa.  Jaakko Teit teki yhdessä Klas Kristersson Hornin kanssa luettelon rajamerkeistä Venäjän rajalla.

Tullikirjuri Tukholmassa v. 1560.  Kuninkaallinen sihteeri v. 1561.  Jäsen kuningas Erikin neuvostossa (nämd) v. 1563 - 1568.  Vangittiin v. 1568 uuden hallituksen toimesta ja pantiin Tukholman kaupungin tukkihuoneeseen.  Vapautettiin v. 1569 luvalla oleskella Turussa, Porissa tai Raumalla vartioinnin alaisena.  Sai 02.05.1578 pidennyksen oikeuteensa Upalingon taloon Raisiossa, mutta menetti saman v. 1586.  Kaupunginkirjuri Turussa v. 1582 - 1588.  Mainitaan viimeisen kerran v. 1596 (?) Turussa.

 

Haudattu 12.10.1588 Turussa. Kaksi hänen lastaan haudattu 30.08.1589 koulumultiin Turun kirkkomaalle.  (Väinö Nordlund)

Jaakko Teitti - - - - Turun kaupunginsihteeri 1582-88, k. Turussa ruttoon keväällä 1588. - Puoliso 1565 Elin Larsintytär (hänen 2. aviossaan), k. syksyllä 1588, vht tukholmalainen porvari Lars Larsson ja Malin (tämän 1. aviossa, 2. puoliso Tukholman raatimies Nils Olofsson Skrivare); 1. puoliso isäpuolensa veli, mm. Juhana-herttuan kanslerina toiminut lakitieteen tohtori Andreas Olai, k. 1560.

Lapsia oli sukuselvityksen (Lib. caus. 13) mukaan kolme, Malin, Anders ja Karin, jotka kaikki kuolivat 71 - 72. Jaakko Teitin uskottomuuden takia asuivat aviopuolisot erillään vuodesta 1577, mutta eivät hakeneet tuomiokapitulilta avioeroa. Näyttää siltä, että sopu olisi myöhemmin palautunut, sillä Elin Larsintytär lienee kuollut Turussa.  (Yrjö Blomstedt, Genos 1956 nro 4  s. 118)

 

Puolisot:

¤¤ 1) Larsintytär, Elin k. syks. 1588.

4) Ingeborg

Puolisot:

¤¤ 1) Jägerhorn, Lydik Nilsson Vouti.

Vouti Porvoon läänissä, aateloitua Hertonäs-sukua

Lydik Nilssonin tyttären Karinin ja hänen kolmannen aviomiehensä Robert Guthrien v. 1594 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske.  Robert G. oli skotlantilaista aatelia.

5) Malin

¤¤ 2) Hansdotter, Margareta

Mahdollisesti Muurla-sukua Muurlasta

Lapset:

1) Benkt Larsson Kuninkaallinen "kansliaförvand".

Sai 09.12.1560 edesmenneen veljensä Olof Teitin papintulon Lappeen pitäjässä?

Tuomittiin kuolemaan v. 1563.  Jaakko Teit kirjoitti: "Minun köyhän veljeni kaula sahattiin".

2) Dordi Lassentytär

Puolisot:

¤¤ 1) Hansson, Henrik k. viim. 1602.

<<  Ekelöf 1  Taulu 11

Lapset:  (Puolisoita  >>  Teit  Taulu 7)

1) Bertil k. 1603.

2) Jaakko k. viim. 1607.

3) Henrik

4) Torsten

5) Brita k. viim. 1630.

>>  Olkkala  Taulu 3

6) Anna

7) Felissa

3) Mårten Larsson Nimismies. Asuinpaikka Tetomin kylä, Pernaja.

Pernajan nimismies v. 1572 - 1580, mainitaan vielä v. 1584

Puolisot:

¤¤ 1) Bertilsdotter, Anna

4) Melker Larsson

5) Anna Larsdotter

Puolisot:

¤¤ 1) Sigfridi, Enevaldus k. 1570. Viipurin kirkkoherra.

¤¤ 2) Nylund, Tönnes Viipurin pormestari 1573 - 1589.

6) Katariina Larsdotter

¤¤ 3) Persdotter, Margareta

Margaretan kolmas avioliitto

 

VN Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 Huovien lippueen päällikkö Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin SP Syntynyt Pernaja. Kuollut venäläisten hyökkäyksessä 1571 Pernaja. Aatelinen kartanonomistaja/ Pernaja,Tetom 1552 (kartano tuhottiin venäläisten hyökkäyksessä 1571) - hövidsman. Larsin 1. vaimo oli ilmeisesti Karin Eriksdr Hogenskild Bjelke ja lapsia tuosta avioliitosta 5, 2. Margareta Hansdr, jonka kanssa liitosta lapsia oli 6. Vaimo n:o 3 oli Margareta Persdr ja tuo liitto lienee ollut lapseton. Teet-Teit on vanhaa aatelissukua, Ruotsissa 1649 alkaen n:olla 436 ja nimellä Stjencreutz ja toinen suvun jäsen nimellä Teet (n:o 550) v. 1652. Jo v. 1250 aatelinen Teit palveli Birjer-jaarlia sodassa. Hän oli hyvin arvostettu mies Suomessa ja antoi rakentaa Pernajan kirkon ja nimetä pitäjän ja kirkon isiensä kotipaikan mukaan. Kirkko lienee tuolloin käsittänyt vain kappelin, nykyinen kirkko mainitaan aikaisisintaan 1351. Hänen poikansa oli Jöns Teit. Teit-suvun haaroja lienee levinnyt ympäri Suomea, mutta niitä on vaikea sitoa yhteen. Knekthövidsman i Tetom, Pernå sn Död stupade 1571 (Elg.VIII,217;Ramsay s.482). Han gifte sig först med Karin Eriksdotter. Gift i andra giftet med Margareta Hansdotter. I tredje gifte var han med Margareta Persdotter. Frälseman i Tetom.

Vanhemmat perheestä 73 Matts Jönsson Teit ja Brita [Creutz] Larsdotter.

1. Puoliso: Margareta Persdotter (3549)

2. Puoliso: Margareta Hansdotter (3598), perheestä 68, Mahdollisesti Muurla-sukua Muurlasta, s. 1515.

     Lapset:

     1. Benkt Larsson Teit, Kuninkaallinen "kansliaförvand"

     2. Dordi Teit

     3. Mårten Larsson Teit, Nimismies, k. aik. 1584

     4. Melker Larsson Teit

     5. Anna Larsdotter Teit, s. n. 1535. Perhe 68.

     6. Katariina Larsdotter Teit, k. aik. 1599

3. Puoliso: Karin Eriksdotter (3582). Toinen lähde Karin Hogensild Bjelke.

     Lapset:

     7. Anders Laurentii, Kirkkoherra

     8. Olof Laurentii, Kirkkoherra

     9. Jaakko Teitti, Vouti, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri, k. kev. 1588 Turku, rutto

     10. Ingeborg Larsdotter

     11. Malin Larsdotter

 

Perhe 73   (perheestä 74)

14.  Matts Jönsson Teit (3574), Krouvari, Omisti ½-verotilaa Tetomin kylässä Pernajassa 1541 - 1551 (tai v. 1552)

 

Oli kuollut v. 1555, s. 1470 PERNAJA TETOM, k. 1555 Pernaja. SP Kuollut ennen vuotta 1555 Pernaja. Tilanomistaja/ Pernaja, Tetomi - omisti puolet kylästä 1541-1551. Lapsia oli ehkä enemmänkin, mm. tytär, joka oli naimisissa Jaakko Härkäpään kanssa Död före 1555 (Elg.VIII,217,Ramsay s.481) Ägde en halv skatt i Tetoms by 1552.

Vanhemmat perheestä 74 Jöns Håkansson Teit ja Ingeborg Persdotter.

Puoliso: Brita [Creutz] Larsdotter (3575), perheestä 72, s. Pernaja, Sarvilahti, k. viim. 1555. Kauko PAltta:

Larsdotter, Brita (taulusta 5. Äiti: Larsdotter, Margareta) s. Pernaja, Sarvilahti, k. viim. 1555.

Puolisot:

¤ 1) Teit, Matts Jönsson k. viim. 1555 Pernaja.

        <<  Teit  Taulu 5

Omisti ½-verotilaa Tetomin kylässä Pernajassa 1541 - 1551 (tai v. 1552)

Oli kuollut v. 1555

Isä: Teit, Jöns Håkansson

Äiti: Persdotter, Ingeborg

Lapset:

1) Lars Mattsson (katso taulu 12) k. 1571 Pernaja.

2) Mårten k. 03.10.1544 viim. Tukholma.

Opiskeli v. 1536 Rostockissa piispa Martti Skytten kustannuksella

Kutsuttiin maisteriksi

Sai kotiin palattuaan Juhana-herttuan opettajan viran ja opetti herttualle myös suomen kieltä.  Piti hallussaan pyhän Sigfridin alttaria Turussa ja mainitaan pyhän Johanneksen prebendan omistajana.  Kuoli v. 1544  ennen 03.10. Tukholmassa, kun Pyhän Johanneksen prebenda annettiin läänityskirjeellä piispa Martti Skytälle, jossa maisteri "Martinus Teytus" mainitaan kuolleeksi.

Vanhemmat perheestä 79 Lars Mattsson (Marcusson) [Creutz] ja Margareta [Ekelöf] Larsdotter.

     Lapset:

     1. Lars Teit, s. 1500. Perhe 72.

     2. Mårten Teet, reformaaattori, Maarian kirkkoherra, kruununperillisen opettaja. Biocrafiakeskuksen mukaan Martinus Matthiae Teit oli yksi niistä kahdeksasta nuorukaisesta, jotka piispa Martinus Skytten aikana lähtivät Martin Lutherin ja Philipp Melanchhonin yliopistoon ja kotiin palattuaan uudistivat Suomen kirkon Wittenbergin seurakunnan esimerkin mukaan, k. 3.10.1544 viim. Tukholma

     3. Yrjö Matinpoika Teit, Maisteri, kirkkoherra, Turun tuomiokapitulin jäsen, s. 1510 Pernaja, k. 1544 Tukholma

 

Perhe 74   (perheestä 75)

15.  Jöns Håkansson Teit (3591), Maanomistaja Tetomin kylässä Pernajassa v. 1496, jossa hän omisti niityn, joka sittemmin tuomittiin hänen sukulaiselleen  Mårten Larsson Teitille, s. 1440 Pernaja, Kuuskoski, k. 1496 Pernaja Tetom. VN Maanomistaja Tetomin kylässä Pernajassa v. 1496, jossa hän omisti niityn, joka sittemmin tuomittiin hänen sukulaiselleen Mårten Larsson Teitille SP Syntynyt Pernaja. Kuollut myöhemmin kuin 1496. Maanomistaja/ Pernaja, Tetomi 1496. Vanhemmat olivat Håkan Jönssön Teit, joka eli Pernajan Tetomissa ja Kuuskoskella sekä vaimonsa Gertrud Pernajan Särkilahdesta - myöhemmin sieltä kotoisin olevaa sukua kutsuttiin nimellä Serlachius, joten Gertrud voi olla tätä sukua. Håkan Jönssonin isä oli tarinan mukaan Pernajan Tetomin Jöns Teitt ja hänen isänsä saman tilan Teit Pernossa noin vuodelta 1250. Tarinasta puuttunee muutama polvi väliltä Var jordägande i Tetoms by i Pernå socken. (Elg.VIII,217;Ramsay s.481).

Vanhemmat perheestä 75 Håkan Jönsson Teit ja Gertrud.

Puoliso: Ingeborg Persdotter (3592), perheestä 73, Kabböle, Pernaja.  Kabböle oli vanha rälssitila, joka esiintyy Olof Pedersson Lillen jälkeen 1545 perinnönjaossa.  Ingeborg oli ilmeisesti Olofin sisar.  Kabböle sijaitsee Idlaxin lähellä.

 

, s. 1440 Perniö. VN Vanhemmat Per, Kabböle, Pernaja, ja Margareta, Pirlaks, Porvoo SP Rälssitilan omistajan tytär/ Pernaja, Kabböle. Ingeborgin vanhemmat olivat Per Pernajan Kabbölestä ja Margareta Porvoon Piirlahdesta. Kabböle oli Idlaxin lähellä ollut rälssitila, joka esiintyy Olof Pedersson Lillen perinnönjaossa 1545. Ingeborg oli ilmeisesti Olofin sisar.

Vanhemmat perheestä 78 Per ja Margareta.

     Lapset:

     1. Matts Teit, s. 1470. Perhe 73.

 

Perhe 75   (perheestä 76)

16.  Håkan Jönsson Teit (3589), Kuuskoski, Pernaja, s. 1410 Pernaja.

Vanhemmat perheestä 76 Jöns Teitt ja nn.

Puoliso: Gertrud (3590), perheestä 74, Särkilahti, Pernaja.  Pernajan historian mukaan Särkilaksista kotoisin olevaa sukua kutsuttiin myöhemmin 1600-luvulla nimellä Serlachius. Gertrud voi mahdollisesti olla tätä sukua., s. 1415 Pernaja, Särkilahti.

     Lapset:

     1. Jöns Teit, s. 1440. Perhe 74.

 

Perhe 76   (perheestä 77)

17.  Jöns Teitt (3588), Asuinpaikka Tetom, Pernaja., s. välillä 1250-1350 Pernaja.

Vanhemmat perheestä 77 Teitt Pernossa ja nn.

Puoliso: nn (6321), perheestä 75

     Lapset:

     1. Håkan Teit, s. 1410. Perhe 75.

 

Perhe 77

18.  Teitt Pernossa (3587), Asuinpaikka Tetom, Pernaja, n. vuonna 1250., s. ennen 1250 Skotlanti (tarinan mukaan), k. välillä 1250-1300 Pernaja. Kauko Paltta:

Suvun alkuperästä

Vanha aatelissuku, josta eräs suvun jäsen voitti aateluuden Ruotsissa v. 1649 ja esiteltiin Ritarihuoneelle v. 1649 numerolla 436 ja nimellä Stjencreutz, vaakunan kuvan mukaan.  Eräs toinen suvun jäsen aateloitiin 20.3.1652 ja esiteltiin samana vuonna nimellä Teet, numerolla 550.

Pernajan kirkon arkistossa säilytetään tarinaa, jonka on laatinut ja vahvistanut armovuoden saarnaaja Georg Lagus v. 1756, myöhemmin kadonneen dokumentin mukaan:

"Malmgårdissa (Pernajassa) oleva oikeaksi vahvistettu kirjallinen dokumentti.

Eräs aatelismies Skotlannista, nimeltään Teitt Pernossa, palveli Birger-jaarlia sodassa, kun tämä valloitti Hämeenlinnan ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle vuonna 1250.  Tämän takia hänestä tuli arvostettu mies Suomessa ja hän antoi rakentaa Pernajan kirkon Uudellamaalla ja nimetä pitäjän ja kirkon isiensä Skotlannissa olevan kotipaikan mukaan, Pärnå (= Pirn).  Hän otti vaakunaansa punaisen Pyhän Antin ristin (Sankt Anderskors) valkoiselle pohjalle ja 1/3 alueen ristin yläpuolella punaiseksi, johon kolme hopeista tähteä ja ylimmäksi kauriin pään, tähti sarvien välissä.  Hänen poikansa nimi oli Jöns Teitt, joka oli Håkanin isä Tetomissa."

Tämän tarinan todenperäisyyttä ei voi kiistää, vaikka sen alkuperäistä muistiinmerkinnän ajankohtaa ei tiedetä; mutta se on säilynyt saarnaaja Laguksen oikeaksi todistamana kopiona.

Kuningas Robert III (1390 - 1406) vahvisti, aatelismiehelle nimeltään Tait, hallintaoikeuden (Pirniin eli Perniin eli) Preniin lähellä Innerleithen kaupunkia Skotlannissa.  James Taitin sinetissä noilta ajoilta on kolmen tähden päällä kauriinpää.  Suomalaisen esi-isän kirkkorakennus käsitti todennäköisesti vain kappelin, jonka peruskiviä paikalliset asukkaat esittelevät Tetomin kartanolla.  Pernajan nykyinen kirkko mainitaan aikaisintaan v. 1351.

Teet'ien aatelisvaakuna - Andreaksen risti tähtien välissä - on naimakauppojen ja perintöjen kautta todennäköisesti tullut Creutzin ja Poitzin aateliskilpiin.

Vanhan Teet- eli Teit-suvun haaroja, joita on vaikea sitoa, on levinnyt ympäri Suomen.  Samaa juurta ovat todennäköisesti Eurajoen kirkkoherra v. 1675 - 92 Johan Gregorii Teet ja hänen veljensä kornetti Jakob Grelsson Teet, kuten myös porvarissuku Teet 1600-luvulla Turussa.

Suomennettujen Teittisten jälkeläisiä asuu lukuisasti Savossa.  (Väinö Nordlund).

Puoliso: nn (6320), perheestä 76

     Lapset:

     1. Jöns Teitt, s. 1250-1350. Perhe 76.

 

Perhe 78

16.  Per (3573), Kabböle, Pernaja.

Puoliso: Margareta (6318), perheestä 74, Pirlaks, Porvoo.

     Lapset:

     1. Ingeborg Persdotter, s. 1440. Perhe 74.

 

Perhe 79   (perheestä 80)

15.  Lars Mattsson (Marcusson) [Creutz] (3572), Asuinpaikka Pernaja, Sarvilahti. Creutz-aatelissuvun kantaisä.  Mainitaan ainakin vuonna 1473 ja oli elossa vuonna 1490., s. 1450 - 1460. Kauko Paltta:

Suvun alkuperästä

Vanhaa aatelia.  Kuningas Erik XIV uudisti aateluuden v. 1569.  Esitelty ruotsalaiselle ritarihuoneelle v. 1625 numerolla 96.  Suvun molemmille elossa oleville miespuolisille jäsenille annettiin vapaaherran arvo 05.06.1654 ja esiteltiin numerolla 48.  Creutzin vapaaherrallinen suku elää vielä Ruotsissa ja eräs suvun haara asuu edelleen Alankomaissa.  Valtaneuvos, vapaaherra Johan Creutzista, joka 31.12.1719 sai kreivin arvonimen, polveutuu vieläkin elävä kreivillinen suku Creutz, joka esiteltiin Ruotsissa numerolla 68 ja kirjattiin Suomen ritarihuoneelle v. 1818 numerolla 1.

Keskiaikaiset suvut Creutz, Poitz ja Teet, jotka asuivat samassa pitäjässä ja olivat läheistä sukua, luultavammin Poitz ja Creutz isän puolelta samasta kantasuvusta, näyttävät perineen toisiltaan aateliskirjat ja -merkit.

 

 Peringsköldin suomalainen sukukirja Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa aloittaa Creutzin suvun sukutaulun seuraavanlaisesti, mitä ei kuitenkaan voida vahvistaa: Marcus Smedh Sarvilahdessa, naimisissa Pelegrimsbäkenin Sigfridin kanssa ja hänen poikansa Lars Smedh, naimisissa Margareta Larsdotterin kanssa, Gästerbystä. Saman vanhan suomalaisen sukukirjan mukaan Lars Mattson polveutuu Poitzin suvun kantaisästä Herman Poitzista. Tämä saapui 1400-luvulla Pommerista ja hänellä oli pojat Nils, aateloitu v. 1463 ja Mats, joka mainitaan asiakirjassa v.1452 ja voi olla Sarvilahden Larsin isä, jota myös Lars Mattsoniksi kutsutaan.  (Väinö Nordlund)

- Creutz  Taulu 0 -

0. sukupolvi

 

Herman Poitz                                       Tai:

Saapui 1400-luvulla Pommerista             Marcus Smedh s. n. 1420 - 1430. Seppä.

Lapset:                                                  Pernaja, Sarvilahti

1) Nils

        Aateloitiin v. 1463                          Puolisot:

2) Matts                                                ¤¤ 1) Pelegrimsbäkenin Sigfrid

        Mainitaan asiakirjassa v.1452

        Lapset:                                          Lapset:

        1) Lars (katso taulu 1)                           1) Lars (katso taulu 1).

Vanhemmat perheestä 80 Matts Sigfrid (tai Marcus Smedh) [Creutz] ja nn.

Puoliso: Margareta [Ekelöf] Larsdotter (3548), perheestä 73, s. Sipoo.

Vanhemmat perheestä 82 Lars Lasse ja Margareta Jägerhorn af Hertonäs.

     Lapset:

     1. Matts Larsson, k. viim. 1532

     2. Knut Larsson, k. 16.6.1541 viim.

     3. Brita [Creutz] Larsdotter, s. . Perhe 73.

     4. Larsdotter

 

Perhe 80   (perheestä 81)

16.  Matts Sigfrid (tai Marcus Smedh) [Creutz] (6330), s. välillä 1452, k. välillä 1452.

Vanhemmat perheestä 81 Herman Poitz [Creutz] ja nn.

Puoliso: nn (14663), perheestä 79

     Lapset:

     1. Lars [Creutz], s. 1450 - 1460. Perhe 79.

 

Perhe 81

17.  Herman Poitz [Creutz] (14664), Saapui 1400-luvulla Pommerista. Larsin vaihtoehtoiset  vanhemmat kts. Larsin lisätiedot.

Puoliso: nn (14665), perheestä 80

     Lapset:

     1. Matts Sigfrid (tai Marcus Smedh) [Creutz], s. 1452. Perhe 80.

 

Perhe 82   (perheestä 83)

16.  Lars Lasse (3544), Syynimies, Sipoo 1501, Omisti Gästerbyn Sipoossa. VN Gästerby, Sipoo Omisti Gästerbyn Sipoossa. Hänen puolisonsa oli Margareta Jägerhorn Herttoniemestä Helsingin pitäjästä, aatelista Härtonas-sukua. Näin kertoo Ramsayn aatelisluettelo, josta ei suoraan löydy Margaretan nimeä. Hän viittaa tässä ritarihuoneen esipolvitauluun Creutz. Lasse ja Margareta ovat eläneet 1400-luvun lopulla, koska poika Petteri on ollut nimismiehenä Sipoossa v.1511, XV A.

Vanhemmat perheestä 83 Peder Nilsson Ekelöf ja Stensböle-suvusta.

Puoliso: Margareta Jägerhorn af Hertonäs (3545), perheestä 79. Kauko Paltta:

Pedersson, Lars (taulusta 1. Isä: Nilsson, Peder) Syynimies, Sipoo 1501.

 

 

 

Omisti Gästerbyn Sipoossa

 

VN Herttoniemestä Helsingin pitäjästä, aatelista Härtonäs-sukua.

 

 

Puolisot:

 

¤¤ 1) Jägerhorn af Hertonäs, Margareta

 

 

 

Herttoniemestä Helsingin pitäjästä, aatelista Hertonäs-sukua. Näin kertoo Ramsayn aatelisluettelo, josta ei suoraan löydy Margaretan nimeä. Hän viittaa tässä ritarihuoneen esipolvitauluun Creutz. Lasse ja Margareta ovat eläneet 1400-luvun lopulla, koska poika Petteri on ollut nimismiehenä Sipoossa v. 1511.  (Väinö Nordlund)

 

 

 

Saattaisi olla jopa Lars Pederssonin tytär eikä vaimo?

     Lapset:

     1. Petteri Ekelöf, Nimismies

     2. Erik Larsson, Nimismies, k. viim. 1556

     3. Margareta [Ekelöf] Larsdotter, s. . Perhe 79.

 

Perhe 83

17.  Peder Nilsson Ekelöf (6029)

Puoliso: Stensböle-suvusta (6030), perheestä 82

     Lapset:

     1. Lars Lasse, s. . Perhe 82.