Tarkistusajo 25.2.2010

Matti Ladd (Törnas) (13302) 
|
Agneta Ladd (Törnas) (13259) 
|
Gabriel Grerorii Arctopolitana (13256) 
|
Anna Arctopolitana (13255) 
|
Elisabeth Säkylensia (13248) 
|
Jonas Vallenberg (13240) 
|
Elisabeth Jonadr (6254) 
|
Christina, Stina (2376) 
|
Maria (2328) 
|
Maria (2183) 
|
Wilhelmina Mäntsälä (998) 
|
Juho Heikki Simola (207) 
|
Erkki
|
Antti



Kirkkoherra Custaf Säkylenis

Tämä herra oli aikoinaan Marttilan kirkkoherrana. tässä poiminta ylioppilasmtrikkeli -sivustolta.

 


Henkilötiedot

1678/79 Gustaf Säkylensis Gustavus Georgii, Satacundensis 2690. Kotoisin nähtävästi Säkylästä. Ylioppilas Turussa 1678/79. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1678/79] Gustavus Sækylensis. | Sch. Aboënsis Abologista postea Pastor in Nyby. | obiit A:o 1723. Stipendianomus 2.11.1682. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1683 – sl. 1684. — Turun katedraalikoulun apologista 1684. Marttilan kirkkoherra 1698, pysyi virassa isonvihan yli. † 1723.

Pso: 1688 Anna Gabrielsdotter Arctopolitanus († 1712).

Appi: Ulvilan kirkkoherra, FM Gabriel Arctopolitanus 611 (yo 1647/48, † 1682).

Poika: Kosken Tl. kappalainen Henrik Säkylensis U1151 († 1753).

Vävy: Marttilan kappalainen Lars Bergius 5040 (yo 1708, † 1770).

Vertaa: Köyliön kirkkoherra Henrik Tommelius 858 (yo 1652, † 1682).

Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #244; HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 (2.11.1682). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 177 (XXXIX); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 294, 325, 326, 383, 409, 471, 485; J. Vallinkoski, Kolme Turun ylioppilasluetteloa 1600-luvun lopulta. Genos 21 (1950) s. 64 (I 23.2.1681 Satag.: "Gustavus Säckylensis Absens"); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #244. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 432; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834) s. 270; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2744G; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 185; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1372, 1990, 3056, 4243.

 

Hänen tyttärensä esipolvet tässä ja jotain informaatiota, jota olen netistä löytänyt

Taulu 1

I  Elisabeth Säkylensia (13248), Arvaus, Ainoa sopiva henkilö Varsinais-Suomessa Hiskin mukaan tuohon aikaan. Isä tämän mukaan, s. 18.1.1707. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paimio/rippikirja_1750-1756_jk250/252.htm

 

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

Henkilötiedot

(ei ole tiettävästi ylioppilas) Henrik Säkylensis U1151. * Marttilassa 20.5.1699. Vht: Marttilan kirkkoherra Gustaf Säkylensis 2690 (yo 1678/79, † 1723) ja Anna Arctopolitanus. Turun katedraalikoulun oppilas 1.10.1710 (in cl. I colleg., Hen. Gust. Säkyl.) – 24.1.1720 (valed., Henricus Gustavi Säkylensis). — Marttilan vt. kirkkoherra 1722. Kosken Tl. kappalainen 1723, samalla kirkonisäntä 1746. † Koskella Tl. 18.11.1753.

 

Hiski:

 

Marttila - S:t Mårtens - kaikki

 

Kastetut

 

Syntynyt               Kastettu                 Kylä        Talo        Isä           Äiti         Lapsi

*20.5.1699 22.5.1699             Prästegård             Ehrewijrd: hr: Kyrckioherd: hr: Gustaf Säkylensis          dygdesam: Matrona Anna Artopolitana                 Hendrich

*11.10.1700 12.10.1700         Prästegården                         Ehrewyrdige hr: Past: Gustavus Säkylensis    dygdiga Matrona Anna Artopolitana                 Catharina

*18.1.1707              20.1.1707                Prästgård:                              Ehrewyrd: hr: Past: Gustavus Säkylensis         dygdesam: matrona Anna Arctopolitana       Elisabetha

*29.5.1729              3.6.1729 Tijpilä                     capellan ärevördi: Lars Bergius         dygdesam: Matrona Christ: Säkylensis            Sigfridus

Henkilötiedot

1754/55 Johan Säkylensis 7839. * Koskella Tl. 2.7.1736. Vht: Kosken Tl. kappalainen Henrik Säkylensis U1151 († 1753) ja Elisabet Sveidel. Turun katedraalikoulun oppilas 21.2.1751 (in cl. conrect., Nybyensis) – (1754). Ylioppilas Turussa 1754/55 Sækylensis Joh. Austr _ 444. Todistus registratuurassa 20.10.1757 (aikomuksena lähteä kotiopettajaksi Toksovan kirkkoherran Henrik Sarteliuksen luokse Inkeriin).

 

Henkilötiedot

20.2.1652 Henrik Tommelius Henricus Johannis, Luviensis 858. Todennäköisesti kotoisin Tommilan talosta Luvian kappelin Luodon kylässä. Ylioppilas Turussa 20.2.1652 Tommelius Henr. Johannis _ 43. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1651.‹!› 20. Febr. Henric. Johannis Luvia-Tommelius. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1651/52] Henricus Tommilius | Pastor in Kiuhlo. ‹Tämä on sivun 7 ensimmäinen rivi. Sama rivi on erehdyksessä kirjoitettu sivun 9 ensimmäiseksi riviksi, missä se on kuitenkin yliviivattu.›. Respondentti 13.12.1655, pr. Eskil Petraeus U1. — Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Gust. Hornin, sittemmin Detl. Hauenschildtin rykm.) saarnaaja 1667, palveli rykmenttinsä mukana Riiassa (1673), ero 1675. Köyliön kirkkoherra 1676. † Köyliössä 1682.

 

Pso: Margareta.

 

Vertaa: Marttilan kirkkoherra Gustaf Säkylensis 2690 (yo 1678/79, † 1723).

 

/ Eräs Henricus Thomæ Tommelius (Säkylensis) oli Säkylän kirkkoherra 1660-luvulle asti ja asui sittemmin virasta erotettuna Marttilan Kiukaisissa, † 1684. /

 

Viittauksia: HYK ms., Index s. 196b; HYK ms., Satak. osak. matr. I #70; HYK ms., Viip. osak. matr. I #17; KA mf. ES 1844 (kk 3) Pöytyän käräjät 19.10.1642 f. 290 (Henricus Thomæ Tommelius, katso 413); KA mf. ES 1845 (kk 7) Pöytyän käräjät 10.–11.2.1673 f. 7 (fordom Kyrckioherden j Säkylä, som nu Provisionaliter Predikar J Brunkala H:r Henricus Thomæ be:d), Pöytyän käräjät 28.–29.8.1684 f. 49 (Markus Henrichson ifrån Rihikoski ... Markuses Faders, förre Kyrckioheerdens wid Säkylä Sal. her Henrici Thomæ fordran); KA mf. ES 1750 (cc 12) Marttilan käräjät 14.–15.5.1684 f. 90v (För detta Kyrckioherden H:r Henricus Tomæ Sechylensis gaaf tillkenna huru såsom förleden wintras på Kiukas hemmanet, der han hoos sin son tå hemwist hade, Soldat hustrun Anna Michelsdotter i Kyro, Lisbeth Frantz dotter i Sutarla och Brita Michelsdotter i Kyro, hafwa stulit ...). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 54 (XII); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #70; S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 3. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 228; C. E. von Napiersky, Kirchen und Prediger in Livland I–III (1850–52) III s. 143; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2892R, 3950G; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1988, 2362, 2897R.

 

Pso: 1724 Elisabet Sveidel († 1755).

 

Poika: Johan Säkylensis 7839 (yo 1754/55).

 

Lanko: kirjanpitäjä Gabriel Sveidel 5769 (yo 1730, † 1761).

 

Vävy: Moloskovitsan kirkkoherra Mikael Salmstein 7989 (yo 1757, † 1791).

 

Yksityistod. saaja 30.9.1725: Henrik Thorenius 5509.

 

Viittauksia: V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 57 (LXXV); E. Jalava (toim.), Liber scholae Aboensis 1670–1825–1830. SSJ 9 (1933) s. 59, 66. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 435; E. Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721–1809 I (moniste 1963) Koski.

 

Koski Tl - Koskis Åbo l - kastetut

 

    * Isän sukunimi: SÄKYLENSIS => Säkylensis

 

Syntynyt               Kastettu                 Kylä        Talo        Isä           Äiti         Lapsi

*18.3.1731              22.3.1731                Tuimala                 Sacell.Hr. Henrici Säkylensis              Elisabetha Sveidel                Henricus

*5.4.1734                7.4.1734 Tuimala                 Sacell.Hr. Henrici Säkylensis              Elisabetha Sveidell               Gabriel (+)

*2.7.1736                5.7.1736 Tuimal                    Sacell. Henrici Säkylensis   Elisabetha Sweidell              Johannes

*25.3.1738              28.3.1738                Tuimala                 Sacell Henr. Säkylensis       Elisabetha Sveidell               Emmanuel

*2.5.1739                3.5.1739 Tuimala                 Sacell.Hr. Henr. Säkylensis                 Elisabetha Sveidel                Magdalena

*31.1.1742              3.2.1742 Tuimala                 Comm.Hr. Henr. Säkylensis                Elisabetha Sveidel                Ulrica

*4.5.1744                4.5.1744 Tuimala                 Hen: Säkylensis    Elisabetha Sveidel                Isacus

*27.11.1756            29.11.1756              Tuimala Storegård               Henricus Säkylensis            Anna Hansdr Kijhlman       Johannes

*21.8.1791              21.8.1791                Jättälä                     Torp. Henri. Hen:son Säkylensis       Lisa Mattsdr         Matthias

*18.6.1794              21.6.1794                Jättelä     Pikala      Väckarensson Henric Säkylensis      Lisa Mattsdotter                  Henric. Vanhemmat taulusta 2 Gustavus (Kustaa) Gregorii (Yrjänänpoika) Säkylensia ja Anna Gabrielsdotter Arctopolitana.

Puoliso: Vihitty 21.10.1725 Petter Wallenbärg (13247), Corporal, lienee korpraali,  Marttila, Tiipilä - myöh. Paimio., s. 1699 Marttila.

      Lapset:

      1. Margaretha Wallenbärg, s. 1729

      2. Jonas Vallenberg, Rusthollari , korpraali, Paimion Tatila, s. 20.10.1733 Paimio,KorkeakyläKorkeakylä

      3. David Wallenbärg, s. 4.10.1736 Korkiakylä

      4. Hendrick Wallenbärg, Korpraalinpka Paimio, Tatila - rakuuna/Kurkis., s. 8.3.1739 Korkiakylä,Paimio

      5. Dawid Wallenbärg, s. 11.4.1744 Korkiakylä

      6. Fredrich Wallenbärg, s. 4.7.1748 Korkiakylä

 

Taulu 2

II  Gustavus (Kustaa) Gregorii (Yrjänänpoika) Säkylensia (13254), Marttilan kirkkoherra 1698-1722, Ylioppilas 1679, Turun koulun opettaja 1690-198, k. 1723 Marttila. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

 

 

Henkilötiedot

1678/79 Gustaf Säkylensis Gustavus Georgii, Satacundensis 2690. Kotoisin nähtävästi Säkylästä. Ylioppilas Turussa 1678/79. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1678/79] Gustavus Sækylensis. | Sch. Aboënsis Abologista postea Pastor in Nyby. | obiit A:o 1723. Stipendianomus 2.11.1682. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1683 – sl. 1684. — Turun katedraalikoulun apologista 1684. Marttilan kirkkoherra 1698, pysyi virassa isonvihan yli. † 1723.

 

Pso: 1688 Anna Gabrielsdotter Arctopolitanus († 1712).

 

Appi: Ulvilan kirkkoherra, FM Gabriel Arctopolitanus 611 (yo 1647/48, † 1682).

 

Poika: Kosken Tl. kappalainen Henrik Säkylensis U1151 († 1753).

 

Vävy: Marttilan kappalainen Lars Bergius 5040 (yo 1708, † 1770).

 

Vertaa: Köyliön kirkkoherra Henrik Tommelius 858 (yo 1652, † 1682).

 

Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #244; HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 (2.11.1682). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 177 (XXXIX); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 294, 325, 326, 383, 409, 471, 485; J. Vallinkoski, Kolme Turun ylioppilasluetteloa 1600-luvun lopulta. Genos 21 (1950) s. 64 (I 23.2.1681 Satag.: "Gustavus Säckylensis Absens"); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #244. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 432; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834) s. 270; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2744G; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 185; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1372, 1990, 3056, 4243.

Puoliso: Vihitty 7.8.1688 Pori Anna Gabrielsdotter Arctopolitana (13255), Taulusta 1, s. 7.1.1666, k. 12.11.1712 Marttila. http://www.pp.htv.fi/lkivinie/sjundby/dat948.htm#18

Tämä antaa Annan Gabrielin tyttäreksi, muualla ei vielä ole löytynyt

löytyi maininta myös täältä http://juhansuku.blogspot.com/2008/11/porin-ja-ulvilan-archtopolitanukset.html

 

Annalle on ehdotettu isäksi molmpia veljeksiä Gabriel ja Gregorius. Vanhemmat taulusta 3 Gabriel Grerorii Arctopolitana ja Kristian Udnie.

      Lapset:

      1. Henrik Säkylensia, Marttilan vt kirkkoherra 1722, Kosken Tl kappalainen 1723-53, kirkkoisäntä 1746, s. 20.5.1699 Marttila, k. 18.11.1753 Koski Tl

      2. Catharina Säkylensia, s. 11.10.1700

      3. Maria Säkylensia, s. 14.5.1702

      4. Elisabeth Säkylensia, s. 18.1.1707. Tauluun 1.

      5. Kristina Säkylensia

 

Taulu 3   (taulusta 4)

III  Gabriel Grerorii Arctopolitana (13256), Ulvilan kirkkoherra, Kustaa Hornin ja Barbo Kurjen kotisaarnaaja, s. 1627, k. 10.12.1682 Pori. http://www.suku.fi/genos/15/15_147.htm

Gabriel Gregorii Arctopolitanus (isä: Gregorius Thomae Arctopolitanus, taulu 1). Ylioppilas 1647 (satakunt.). Stipendiaatti 1649-1655. Oraatio 17/12 1648. Respondentti /11 1649 (Kempe esimiehenä), 14/2 1651 (Petraeus esimieh.), 22/4 1653 ja 22/3 1656 (Thauvonius esimieh.), /6 1654 (Nycopensis esimieh.) sekä 1657 (Wexionius esimieh.). - Sakotettiin 14/12 1653, koska oli järjestänyt pakkopidot, n.s. absolution, jossa Jacobus Johannis Collinus päästettiin »keltanokkain» kirjoista täysivaltaiseksi ylioppilaaksi; tilaisuudessa olivat satakuntalaisen osakunnan useimmat jäsenet läsnä. - Filosofianmaisteri 5/6 1656.

 

Vihittiin papiksi 9/1 1657 ja määrättiin kreivi Kustaa Hornin ja hänen rouvansa Barbro Kurjen kotisaarnaajaksi. Horn oli silloin Inkerin ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernöörinä, mutta määrättiin pian sen jälkeen Suomen sotaväen ylimmäksi päälliköksi. Koska otaksuttiin Gabriel Arctopolitanuksen voivan hänen palveluksessaan saada selkoa Itämeren maakunnissa olevasta sotapapistosta, antoi tuomiokapituli 4/3 1658 hänelle tehtäväksi tiedoittaa, miten paljon hiippakunnan papistoa oli sodan aikana kuollut Riiassa, Tallinnassa ja muualla Baltiassa. Hornin kotisaarnaajana hän 1659 joutui matkustamaan Ruotsiin ja samalla hän kuljetti yliopiston konsistorin kirjeitä eräille valtakunnan mahtihenkilöille.

 

Turun ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen 13/10 1659 (virkaan konfirmoitu 4/4 1660). Kohta virkaan tultuaan Gabriel Arctopolitanus piispa Terseruksen kehoituksesta matkusti yhtenä hiippakunnan edustajana valtiopäiville Ruotsiin, jolloin hänelle vakuutettiin palkkiota 150 talaria hopearahaa, mihin summaan hän ilmoitti tyytyvänsä. V. 1660 Turussa pidetyn kappalaisten synodaalikokouksen puheenjohtaja. - Samaan aikaan kuin Gabriel Arctopolitanus nimitettiin kappalaiseksi, perustettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan toisen kappalaisen virka, jonka haltijaksi tuli Daniel Juslenius, samannimisen piispan isä. Virkatehtävien ja palkkaetujen jakamisesta näiden miesten sekä suomalaisen seurakunnan kappalaisten ja tuomiokapitulin taloudenhoitajan kesken annettiin vv. 1660 ja 1661 useita määräyksiä, jolloin Arctopolitanukselle m.m. myönnettiin ruotsalaisen seurakunnan ehtoollisrahat sekä 3/4 avioliittoonkuulutus- ja kiitosrahoista.

 

Ollessaan kappalaisen virassa Gabriel Arctopolitanus joutui 5/6 1663 yliopiston konsistorissa toimimaan todistajana piispa Terseruksen ja professori Svenoniuksen välisessä puhdasoppisuuskiistassa, joka lopulta johti Terseruksen erottamiseen piispan virasta. Arctopolitanuksen arveltiin paraiten voivan antaa tietoja väittäjäisten kulusta, koska piispa oli pyytänyt häntä pitämään tilaisuudessa pöytäkirjaa. Lausunnossaan Arctopolitanus vahvisti konsistorin kanslerille esittämän kertomuksen väitöstilaisuuden kulusta oikeaksi, mutta hän näyttää kuitenkin halunneen lievästi tukea piispaa.

 

Oltuaan kappalaisena 7 vuotta Gabriel Arctopolitanus v. 1665 isänsä jälkeen tuli Ulvilan kirkkoherraksi. Hänen sivistysharrastuksiaan osoittaa, että hän pari vuotta virkaa hoidettuaan antoi lääninrovastilleen Huittisten kirkkoherralle Andreas Keckoniukselle selostuksen seurakunnassa tavattavista muinaismuistoista, m.m. Ulvilan kirkossa säilytetyistä keskiaikaisista asiakirjoista. Hiippakunnan pappeinkokouksessa 1669 hän toimi puheenjohtajana. Mainitaan myöhemmin lääninrovastiksi. Kuoli 1682.

 

Kirjallinen toiminta: Stiernman, s. 50, Elmgren I, s. 45.

 

Ylioppilasmatrikkeli

Henkilötiedot

1647/48 Gabriel Arctopolitanus Gabriel Gregorii, Satacundensis 611. Vht: Ulvilan kirkkoherra Grels Arctopolitanus (Gregorius Thomæ, † 1662) ja Agneta Mattsdotter. Ylioppilas Turussa 1647/48. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1647/48] Gabriel Arctopolitanus | Præp. et Pastor Biörneburgensis et Ulfzbyensis Fidelissimus Obiit A:o 1682. Oraatio 17.12.1648. Respondentti 11.1649, pr. Axel Kempe 168. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1649 – kl. 1650. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1650 – kl. 1652. Respondentti 14.2.1651, pr. Eskil Petraeus U1. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1652 – kl. 1655. Respondentti 2.1653, pr. Abraham Thauvonius 14. Respondentti 16.6.1654, pr. Nils Nycopensis U20. Respondentti 1656 (Lidén), pr. Mikael Gyldenstolpe U8. Respondentti 22.3.1656 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14. FM 5.6.1656. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 9.1.1657. — Vapaaherra Gustaf Evertsson Hornin kotisaarnaaja 1657. Turun 1. ruots. kappalainen 1659. Ulvilan kirkkoherra 1665. Lääninrovasti (1677–81). Valtiopäivämies 1659–60. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1662 ja 1669. ‡ Porissa 10.12.1682.

 

Pso: Kristina Pettersdotter Udnie (‡ 1718).

 

Veli: Porin triviaalikoulun rehtori, FM Grels Arctopolitanus 989 (yo 1653, † 1679).

 

Poika: Porin triviaalikoulun nim. kollega Pehr Arctopolitanus 3373 (yo 1686/87, † ~1698).

 

Poika: Lohjan kirkkoherra Grels Arctopolitanus 3374 (yo 1686/87, † 1745).

 

Lanko: Pirkkalan kirkkoherra, FM Isak Stenius 991 (yo 1653, † 1702).

 

Vävy: Ulvilan kirkkoherra, professori, FM Gabriel Fortelius 1129 (yo 1656, † 1721).

 

Vävy: Porin pormestari Gabriel Keckonius 1580 (yo 1662/63, † 1709).

 

Vävy: Kokemäen kirkkoherra Henrik Raumannus, myöh. Paulinus 1870 (yo 1666/67, † 1713).

 

Vävy: Porin triviaalikoulun rehtori, FM Anders Henricius 2490 (yo 1676, † 1693).

 

Vävy: Marttilan kirkkoherra Gustaf Säkylensis 2690 (yo 1678/79, † 1723).

 

Vävy: Porin kappalainen Henrik Granberg 4356 (yo 1698, † 1721).

 

Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #45; KA mf. ES 1921 (mm 5) Ulvilan käräjät 10.–12.12.1639 f. 31 (Begerade Kyrckieherden i Biörneborgh Wördigh och Wällärde her Grels Thomæ optage eeth ödes hemman i Torsnäs ... der Påfuall Ollsson senest hafuer Skathadt af), Euran käräjät 3.9.1640 f. 60v (Effter Prostens i Neder Satakunda Wördigh och Wällärde Gregorij Thomæs remitterande); KA mf. ES 1922 (mm 7) Ulvilan käräjät 25.–26.11.1650 f. 119v (framkalladhe Prostens och Kyrckieherdens i Biörneborgh H:r Grellses Son Gabrielem Gregorj till Witne); KA mf. ES 1923 (mm 10) Ulvilan käräjät 20.–21.8.1658 f. 107v (Probsten och Kyrckioheerden Uthi Biörnebårg, Wyrdigh och Wällärde herr Grels Thomæ, beswärade sigh Utöfwer dem som brucka Sijck Lippande här i Sochnen, adt dhee förhålla honom hans Tijonde Sijkfisk); KA mf. ES 1924 (mm 11) Ulvilan käräjät 13.–14.1.1674 f. 1 (Tridie gången läth Kyrkieheerden här i Ullfzby Höglärde Mag: Gabriel Arctopolitanus upbiuda twenne Gull armbandh som Sahl: Fru Christina Mynkhofwen honom pantsatt hafwer för 284 D:r Kopp:r m:t Capital och Interesse. Myös 4.–6.7.1674 f. 23), Ulvilan käräjät 4.–6.7.1674 f. 22 (een saak angående Johan Nilsson i Härpä, som skall han med Löfwerij och Trolldoom omgåtz och ibland annat brukat ett låås emellan twenne Qwarnsteenar när han går för Rätta, på dett han eij må i sina ehrander tappa eller succumbera, hwilket låås hans broder Simon honom ifrån tagit hafwer och fördt dett till sin broder Anders i Biörneborg, dhen sedan låset Gewaldigeren Henrik Hansson lefwererat hadhe), Ulvilan käräjät 21.–23.1.1678 f. 21v (eldzwåda); KA mf. ES 1925 (mm 12) Ulvilan käräjät 3.–4.2.1680 f. 25v (Kyrckioheerden i Birckala Högwällärde Mag: Isaacus Stenius lät nu första gångon opbiuda Torssnääs Ryttare hemman som honom förmedelst sin Hustro H:o Catharina Greelsd:r efter hans Swärmodher till arfz fallit är), Ulvilan käräjät 14.–15.3.1681 s. 72; KA mf. ES 1926 (mm 13) Ulvilan käräjät 23.–25.10.1682 f. 197 (Collega Scholæ uthj Biörnborgh Wäll:de H: Petrus Notenbergius Opå Kyrckioheerdens Sahl: Högwällärde Mag: Gabriel Archtopolitani Enckias Edle och dygdesamme Christina Udnies wegnar). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 35 (VIII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 423 (14.11.1649), 424, 468, 470, 575–576; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 28, 32, 65, 183, 465–466, 467; Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 352; Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 30, 30 passim (isä), 136; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet IV (1900) s. 331 (25.7.1671); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #45. — J. H. Lidén, Catalogus disputationum III. Disp. Aboënses (1779) p. 225 V#4397; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 50, 197; J. J. T[engström] (utg.), Utdrag rörande Finland, utur de otryckta delarna af A. A. von Stiernmans Bibliotheca Suio-Gothica. Suomi 4 (1844) s. 271; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #971D, 2031R, 2033G, 2697R, 2797R, 3903R, 3913R, 4397R; A. Tuurala, Pieniä löytöjä – Små fynd. Arctopolitanus. Genos 48 (1977) s. 99; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 54; J. Aminoff-Winberg, Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) #1747 (1714, leski), 2925 (1715, leski), 4160 (1716, leski); Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #308–311, 787G, 802, 901, 1700R, 1988, 2030, 2088R, 2362, 2761R, 2966R, 3769R, 3780R. Vanhemmat taulusta 4 Gregorius Thomae Arctopolitana ja Agneta Ladd (Törnas).

Puoliso: Kristian Udnie (13257), Taulusta 2, ruotsalainen aatelissuku 375, s. Viipuri, k. jälkeen 2.1.1718 Tukholma. Vanhemmat taulusta 6 Peter Udnie ja Anna.

      Lapset:

      1. Anna Arctopolitana, s. 7.1.1666. Tauluun 2.

      2. Christina Arctopolitana, s. 1646, k. 5.2.1709

      3. Agneta Arctopolitana, k. 1713

      4. Gabriel Arctopolitana, s. 22.8.1667 Pori

      5. Petter Arctopolitana, s. 25.5.1670 Pori, k. 7.1.1698 Pori

      6. Grels Arctopolitana, s. 22.4.1672, k. 10.4.1745

      7. Maria Arctopolitana, s. 3.5.1674

      8. Elisabeth Arctopolitana, s. 29.9.1677

 

Taulu 4

IV  Gregorius Thomae Arctopolitana (13258), Porin koulun rehtori Ulvilan kirkkoherra, s. 1600, k. 28.9.1679 Pori. http://www.pp.htv.fi/lkivinie/sjundby/dat198.htm#15

http://www.suku.fi/genos/15/15_147.htm

Muistiinpanoja Arctopolitanus suvusta.

Gunnar Sarva.

 

Ensi näkemältä nimi Arctopolitanus vaikuttaa varsin oudolta. Se on ilmaus 1600-luvun antiikintavoittelusta. Mutta senkin ajan latinalais- ja kreikkalaisperäiseksi nimeksi se 6-tavuisena ja 14-kirjaimisena on harvinaisen pitkä ja omituiselta kalskahtava. Sillä on kuitenkin luonnollinen selityksensä. Sen ensimmäinen kantaja Gregorius Thomae Arctopolitanus toimi aikanaan Porin koulun rehtorina ja Ulvilan kirkkoherrana, ja toimipaikkansa mukaan hän valitsi itselleen sukunimen. V. 1558 Ulvilasta nykyiselle paikalleen siirretylle kaupungille annettiin nimi Björneborg, »karhulinna», minkä sanan kreikkalainen vastine oli Arctopolis. Oli varsin tavallista, että pappisuralle antautuva omaksui kotipaikkakuntansa nimen adjektiivisella johtopäätteellä varustettuna, ja niinpä Arctopolitanus merkitseekin vain Arctopolislainen (Porilainen). Oliko Gregorius Thomae Arctopolitanus myös syntyisin Porista, ei ole tiedossa. Nimi sitä ei välttämättömästi edellytä, sillä sukunimi omaksuttiin miltei tavallisemmin toimi- kuin syntymäpaikan mukaan.

 

Alla oleva pieni tutkimus Arctopolitanus-suvusta ei pyri olemaan täydellinen. Kirjoitus perustuu hajanaisiin muistiinpanoihin eikä nykyinen tilanne, jolloin arkistot ovat tutkijoilta suljetut, ole tehneet mahdolliseksi tarkistaa ja täydentää tietoja.

 

Taulu 1.

 

Gregorius Thomae Arctopolitanus. Mainitaan 1628 ja 1630 sekä myöhemminkin Porin koulun rehtorina. Oli jo 1631 Porin ja Ulvilan kirkkoherrana, johon virkaan sai valtakirjan 14/3 1633. Oli saapuvilla Turun Yliopiston vihkiäisissä 1640. Turun hiippakunnan edustajia valtiopäivillä 1650. Lääninrovasti. Kuoli 1662.

 

Hänen sinettinsä on H. Ark:ssa XI, taulu 23, sinetti 267.

 

Puoliso: Agneta Matintytär Porin maaseurakunnan Tuorsniemen (Torsnäs) ratsutilalta.

 

Lapset (järjestys epävarma):

 

? Thomas Gregorii. Nat. Fransén tekee tutkimuksessaan »Henricus Thomae-boken» (KSV XIX-XX, ss. 5-8) selkoa eräästä käsikirjoituksesta, joka on uskonpuhdistuksen ajan alkuajoilta ja joka sisältää suomenkielistä ordinarium-ainesta. Kirjan oli ruotsimnaalaiselle Andreas Bellanderille aikoinaan lahjoittanut Thomas Gregorii (Dedit hunc librum dono Thomas Gregorii). Fransén otaksuu, kuitenkin mainitsematta perusteita, että tämä Thomas Gregorii oli Gregorius Thomae Arctopolitanuksen poika. Jos tämä olettamus pitää paikkansa, on mahdollista, että käsikirjoituksen aikaisempi omistaja, josta siinä on seuraava merkintä »Henricus Thomae Hattulasta Anno 1611 (vuosiluku epäselvä) i pelkoila», olisi Thomas Gregoriin setä ja siis Gregorius Thomaen veli. Pelkoila on Hattulassa sijaitseva kylä parinkymmenen kilometrin päässä Hämeenlinnasta.

 

Gabriel Gregorii Arctopolitanus, Ulvilan kirkkoherra, k. 1682. Taulu 2.

 

Gregorius Gregorii Arctopolitanus, Porin triviaalikoulun rehtori, k. 1679. Taulu 4.

 

Christina Gregorii Arctopolitana, kuollut 3/1 1687. - Puoliso: Gabriel Gottleben, s. Lübeckissä, Porin kaupungin raatimiehiä, kuollut 10/8 1673.

 

Catharina Gregorii Arctopolitana, k. 1702 (haud. 8/6). - Puoliso: 25/6 1667 Porissa Vesilahden pitäjänapulainen, sittemmin Pirkkalan kirkkoherra Isak Stenius, s. 1636 Porissa, kuollut 1702 (haud. 8/6). Isak Stenius sai 3/2 1680 1. lainhuudon Tuorsniemen ratsutilaan, joka oli hänen vaimolleen langennut tämän äidin jälkeen.

 

Taulu 2.

 

Gabriel Gregorii Arctopolitanus (isä: Gregorius Thomae Arctopolitanus, taulu 1). Ylioppilas 1647 (satakunt.). Stipendiaatti 1649-1655. Oraatio 17/12 1648. Respondentti /11 1649 (Kempe esimiehenä), 14/2 1651 (Petraeus esimieh.), 22/4 1653 ja 22/3 1656 (Thauvonius esimieh.), /6 1654 (Nycopensis esimieh.) sekä 1657 (Wexionius esimieh.). - Sakotettiin 14/12 1653, koska oli järjestänyt pakkopidot, n.s. absolution, jossa Jacobus Johannis Collinus päästettiin »keltanokkain» kirjoista täysivaltaiseksi ylioppilaaksi; tilaisuudessa olivat satakuntalaisen osakunnan useimmat jäsenet läsnä. - Filosofianmaisteri 5/6 1656.

 

Vihittiin papiksi 9/1 1657 ja määrättiin kreivi Kustaa Hornin ja hänen rouvansa Barbro Kurjen kotisaarnaajaksi. Horn oli silloin Inkerin ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernöörinä, mutta määrättiin pian sen jälkeen Suomen sotaväen ylimmäksi päälliköksi. Koska otaksuttiin Gabriel Arctopolitanuksen voivan hänen palveluksessaan saada selkoa Itämeren maakunnissa olevasta sotapapistosta, antoi tuomiokapituli 4/3 1658 hänelle tehtäväksi tiedoittaa, miten paljon hiippakunnan papistoa oli sodan aikana kuollut Riiassa, Tallinnassa ja muualla Baltiassa. Hornin kotisaarnaajana hän 1659 joutui matkustamaan Ruotsiin ja samalla hän kuljetti yliopiston konsistorin kirjeitä eräille valtakunnan mahtihenkilöille.

 

Turun ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen 13/10 1659 (virkaan konfirmoitu 4/4 1660). Kohta virkaan tultuaan Gabriel Arctopolitanus piispa Terseruksen kehoituksesta matkusti yhtenä hiippakunnan edustajana valtiopäiville Ruotsiin, jolloin hänelle vakuutettiin palkkiota 150 talaria hopearahaa, mihin summaan hän ilmoitti tyytyvänsä. V. 1660 Turussa pidetyn kappalaisten synodaalikokouksen puheenjohtaja. - Samaan aikaan kuin Gabriel Arctopolitanus nimitettiin kappalaiseksi, perustettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan toisen kappalaisen virka, jonka haltijaksi tuli Daniel Juslenius, samannimisen piispan isä. Virkatehtävien ja palkkaetujen jakamisesta näiden miesten sekä suomalaisen seurakunnan kappalaisten ja tuomiokapitulin taloudenhoitajan kesken annettiin vv. 1660 ja 1661 useita määräyksiä, jolloin Arctopolitanukselle m.m. myönnettiin ruotsalaisen seurakunnan ehtoollisrahat sekä 3/4 avioliittoonkuulutus- ja kiitosrahoista.

 

Ollessaan kappalaisen virassa Gabriel Arctopolitanus joutui 5/6 1663 yliopiston konsistorissa toimimaan todistajana piispa Terseruksen ja professori Svenoniuksen välisessä puhdasoppisuuskiistassa, joka lopulta johti Terseruksen erottamiseen piispan virasta. Arctopolitanuksen arveltiin paraiten voivan antaa tietoja väittäjäisten kulusta, koska piispa oli pyytänyt häntä pitämään tilaisuudessa pöytäkirjaa. Lausunnossaan Arctopolitanus vahvisti konsistorin kanslerille esittämän kertomuksen väitöstilaisuuden kulusta oikeaksi, mutta hän näyttää kuitenkin halunneen lievästi tukea piispaa.

 

Oltuaan kappalaisena 7 vuotta Gabriel Arctopolitanus v. 1665 isänsä jälkeen tuli Ulvilan kirkkoherraksi. Hänen sivistysharrastuksiaan osoittaa, että hän pari vuotta virkaa hoidettuaan antoi lääninrovastilleen Huittisten kirkkoherralle Andreas Keckoniukselle selostuksen seurakunnassa tavattavista muinaismuistoista, m.m. Ulvilan kirkossa säilytetyistä keskiaikaisista asiakirjoista. Hiippakunnan pappeinkokouksessa 1669 hän toimi puheenjohtajana. Mainitaan myöhemmin lääninrovastiksi. Kuoli 1682.

 

Kirjallinen toiminta: Stiernman, s. 50, Elmgren I, s. 45.

 

Puoliso: Christina Udnie (ruots. aatelissuku n:o 375), joka v. 1716 eli vanhana leskenä Ruotsissa pakolaisena. Vanhemmat: Viipurin raatimies, sittemmin ratsumestari Peter Udnie ja hänen vaimonsa rälssimiehentytär Anna Juhanantytär.

 

Lapset (kolmen ensimmäisen ikäjärjestys epävarma):

 

Christina Arctopolitana, joka eli 1714 pakolaisena Ruotsissa. - Puoliso: 23/9 1684 Porin pormestari Gabriel Keckonius, s. 1646, kuollut 5/2 1709, hänen toisessa avioliitossaan. (Keckoniuksen ensimmäinen puoliso: 31/1 1675 Pietarsaaressa Margareta Eosander, s. Åsbossa 16/10 1643, kuollut 6/2 1683 Porissa; vanhemmat Åsbon kirkkoherra Johannes Nicolai Eosander ja Elisabeth Trana).

 

Agneta Arctopolitana, Puoliso: Porin koulun rehtori, sittemmin Kokemäen kirkkoherra Henricus Pauli Paulinus, kuollut 1713.

 

Petrus Arctopolitanus. Ylioppilas 1686 (satakunt.). Stipendiaatti 1689-1695. Porin triviaalikoulun collega inferior 1698, mutta kuoli ennen virkaan astumistaan 7/1 1698. - Puoliso: Maria Oselia, hänen ensimmäisessä avioliitossaan. (Oselian toinen puoliso: 3/10 1699 Porin koulun apologista Johannes Lepus, sittemmin Lagus, kuollut 1/2 1740).

 

Gabriel Arctopolitanus, s. 1667 (kast. 22/8) Porissa. Ylioppilas (ei mainita Laguksella). Stipendiaatti 1685-1686.

 

Gregorius Arctopolitanus, s. 22/4 1672 Porissa. Lohjan kirkkoherra. Kuollut 1745. Taulu 3.

 

Maria Arctopolitana, s. 1674 (kast. 3/5) Porissa. - Puoliso: rykmentinpastori, sittemmin Turun koulun rehtori, professori ja vihdoin appensa jälkeen Ulvilan kirkkoherra, rovasti Gabriel Fortelius, s. 1637, kuollut 1721.

 

Elisabeth Arctopolitana, s. 1677 (kast. 29/9) Porissa.

 

Taulu 3.

 

Gregorius Arctopolitanus, myös Arctopolitan (isä: Gabriel Gregorii Arctopolitanus, taulu 2). S. 22/4 (22/5 ?) 1672 (kast. 24/4) (24/5 ?) Porissa. Ylioppilas (satakunt.) 1686. Määrättiin 1696 eskadroonapapiksi eversti Löwenin vasta jalkeille pantuihin kolmeen rakuunakomppaniaan ja tuli toimen vakinaiseksi haltijaksi 1697. Toimitti Teijon tehtaalla papillisia virkatehtäviä. Kun kunink. majesteetti kirjeessä 12/4 1698 oli selittänyt antavansa hänelle virkamääräyksen, jos hän suoriutuisi piispan ja konsistorin toimittamassa kuulustelussa, hän sai 28/5 1698 valtakirjan Turun linnan papiksi. Samana vuonna hän pappeinkokouksessa piti saarnan »de magistratu politico». Hänen toiminnastaan linnanpappina hänestä jäi jälkimaine, että hän valppaasti ja ahkerasti hoiti virkaansa, vaikka hänen täytyi heikon terveytensä takia muutamia vuosia pitää apulaista.

 

Venäläisten hyökkäyksen tieltä hän v. 1713 pakeni Ruotsiin. Siellä hän oli vielä 1717, jolloin hänelle maksettiin 150 hopeatalarin vuosipalkka.

 

Useiden epäonnistuneiden suositusten jälkeen muihin pappistoimiin Turun hiippakunnan konsistori 14/6 1720 asetti hänet ensimmäiselle ehdokassijalle Lohjan seurakunnan kirkkoherran virkaan, johon hän sai kunink. majesteetin valtakirjan 3/8 1720. Toimen hoitoon hän kuitenkin vasta Uudenkaupungin rauhan solmimisen jälkeen ryhtyi 15/12 1721. Isonvihan aikana pappila oli ollut lampuodin hoidossa ja tämä, nimeltään Nils Henrikinpoika, oli päästänyt rakennukset pahasti rappeutumaan, mikä todettiin talonkatselmuksessa 26-27/9 1722. Seurauksena oli oikeudenkäynti lampuodin ja kirkkoherran välillä. Gregorius Arctopolitanuksella oli useita muitakin oikeudenkäyntejä milloin naapureitaan, milloin muita seurakuntalaisia vastaan. Näihin ei häntä johtanut niinkään paljon rettelöimishalu tai taloudellisen voiton tavoittelu kuin pyrkimys saada aikaan järjestystä isonvihan aikana vallattomuuteen tottuneiden seurakuntalaisten keskuudessa. Itse hän noudatti kaikessa oikeudenmukaisuutta ja osoitti vilpitöntä mielipahaa, kun hän kerran eräässä kruunun tavaranhankinnassa joutui toimittamaan liian niukasti mitatun viljamäärän.

 

Pikkuvihan aikana Gregorius Arctopolitanus lähti perheineen toisen kerran pakomatkalle Ruotsiin 5/6 1742 ja palasi sieltä seuraavan vuoden elokuussa. Hänen poissa ollessaan kenraali Keith nimitti maisteri Abraham Roeringin Lohjan kirkkoherraksi, mutta Arctopolitanuksen palatessa Roeringin oli poistuttava. Arctopolitanuksen kuoltua hänet kuitenkin uudestaan valtuutettiin Lohjan kirkkoherraksi. Pikkuvihan jälkeen pappilan rakennukset oli taas varsin perusteellisesti korjattava.

 

Gregorius Arctopolitanus osaksi yhdessä vaimonsa kanssa teki useita lahjoituksia enimmäkseen Lohjan kirkolle, mutta myös muihin tarkoituksiin. Kirkolle annetuista lahjoista olivat huomattavimmat v. 1728 kullattu öylättilautanen, v. 1737 seitsenhaarainen metallinen kynttiläjalka, joka painoi yli kolme leiviskää, v. 1738 400 talarin arvoinen alttaritaulu ja v. 1741 kultanahkainen verho alttarin ympäri. Kirkkoherran leski lahjoitti Lohjan kirkolle Yli 17 leiviskää painavan kirkonkellon, joka maksoi 633 talaria 24 killinkiä, ja perikunta hopeisen öylättirasian. Arctopolitanuksen muista lahjoituksista mainittakoon, että hän omalla kustannuksellaan ylläpiti seurakunnassa koulunopettajantointa.

 

Lopuksi on huomautettava, että Gregorius Arctopolitanus esiintyi myös latinan- ja suomenkielisenä runoilijana. Niinpä hän sepitti Turun läänin maaherran Lorentz Creutzin hautajaisiin 1699 julkaistuun suruvihkoseen suomenkielisen runon, jossa hän kuvasi vainajan elämänvaiheita. Gregorius Arctopolitanus kuoli 10/4 1745 (haud. 9/6). Hän oli huomatuimpia Lohjan seurakunnan kirkkoherroja, jonka muisto Ad. Neoviuksen sanojen mukaan vieläkin elää Lohjan rahvaan keskuudessa.

 

Puoliso: 30/10 1700 Tenholan Gretarbyssä Elisabeth Petreja, kuollut 9/2 1746; vanhemmat: Tenholan kirkkoherra Jonas Petrejus ja Elisabeth Andreae Sundia. Gregorius Arctopolitanuksen ja Elisabeth Petrejan hääjuhlaan kirjoitti J.A.M. (Jonas Andreae Mennander, Arctopolitanuksen vuositoveri yliopistossa, Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen?) suomenkielisen runon nimeltään »Riemu-Runot ylidze Gregorius Arctopolitanuxen, Kircko-Herran Turun Linnan Seuracunnasa ja Neitzen J. Elisabethin Petrejan Heidän Hä-päiwäxens 30 Oct. 1700 Tenholan Gretar Kylähän, Ilo-Hippexi lähetetyt».

 

Lapset:

 

Gabriel Arctopolitan, s. 1705 Turussa. Turun yliopiston ylioppilaana merkitty Upsalan yliopiston kirjoihin 19/2 1722. Väitellyt Upsalassa 14/10 1728 aiheesta »De origine ac Religione Fennorum» (Fabian Törne esimieh.) ja 15/10 1730 aiheesta »De vario objecto logices» (Ericus Alstrin esimieh.). Maisteri Upsalassa 1730. Kuoli 1730 tai 1732. Isä lahjoitti 1739 ja 1740 hänen jäämistöstään Turun yliopistolle eräitä arvokkaita jumaluusopillisia teoksia. Gabriel Arctopolitan oli huomattavan lahjakas. Hänen edellinen väitöskirjansa oli ensimmäinen tutkimus suomalaisten alkuperästä ja uskonnollisista käsityksistä ja se osoittaa, että hänessä oli suomalais-kansallista harrastusta. Siinä hän julkaisi myös muutamia suomenkielisiä runoja.

 

Margareta Elisabeth Arctopolitan. - Puoliso: 10/10 1725 Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen, sittemmin Tammelan kirkkoherra Johan Amnell, s. 20/3 1692 Kalajoella, kuollut 13/4 1772, hänen ensimmäisessä avioliitossaan (Amnellin toinen puoliso 1738 oli Anna Maria Stjernhorn, kuollut 1750, ja hänen kolmas puolisonsa 22/12 1751 Eva Elisabeth Borgström, s. 12/1 1715, kuollut 1784; vanhemmat kapteeni Johan Borgström Tammelasta ja Anna Beata Kuhlman). P> Christina Arctopolitan, s. 1726, kuollut 24/1 1743 pakolaisena Ruotsissa. Hänen edukseen vanhemmat tekivät testamentin, jonka mukaan hänen, jos hän jäisi naimattomaksi, tuli saada kultakäädyt ja 6.000 talaria kuparirahaa.

 

Taulu 4.

 

Gregorius Gregorii Arctopolitanus (isä: Gregorius Thomae Arctopolitanus, taulu 1). Ylioppilas (satakunt.) 1653. Stipendiaatti 1659-1664. Respondentti /6 1655 (Wexionius esimieh.), 1662 (Svenonius esimieh.) ja 1664 (Kempe esimieh.). Sai v. 1661 ylioppilasrahat Porin rovastikunnasta. Maisteri 24/5 1664.

 

Maaliskuussa 1657 Gregorius Arctopolitanus yhdessä eräiden toisten ylioppilaiden kanssa joutui yölliseen tappeluun kaupungin vahtimiehen Henrikin kanssa, jolloin tämä pahasti haavoittui ja kuukauden kuluttua kuoli. Konsistorissa kuultuina ylioppilaat ilmoittivat asian kulun seuraavaksi. Ensin jouduttiin sanaharkkaan, jolloin ylioppilaat uhkasivat tehdä vahtimiehen käyttäytymisestä ilmoituksen pormestarille, jotta tämä vangituttaisi miehen. Silloin Henrik löi erästä ylioppilasta sauvallaan yli nenän, heitti yltään viitan, veti miekkansa ja löi Gregoriusta selkään, niin että takki repesi. Toiset ylioppilaat hyökkäsivät apuun ja saivat miekan riistetyksi Henrikin kädestä. Tappelussa Henrik sai useita reikiä päähän, mutta häntä hoitanut saunottaja väitti, etteivät ne olleet kuolettavia, vaan että kuoleman syynä oli haavojen huolimaton hoito ja yletön juopottelu. Konsistori oli sitä mieltä, että kuolemantuottamus ei ollut tahallinen ja että se ei johtunut suoranaisesta pahoinpitelystä, jonka takia ylioppilaat tuomittiin vain rahasakkoihin. Kuitenkin konsistori alisti tuomion kanslerin harkintaan. Tämä kehoitti neuvottelemaan hovioikeuden kanssa, koska asia oli hämärä. Nähtävästi konsistori kuitenkin pelkäsi hovioikeuden sekoittumista yliopiston tuomiovaltaan, neuvotteluja ei käyty ja asia jäi rahasakkojen varaan.

 

Toisenkin kerran, v. 1661, Gregorius Arctopolitanus joutui konsistorin edessä syytteeseen yönaikaisesta meluamisesta kadulla yhdessä eräiden muiden ylioppilaiden kanssa. Kaupungin vahtimies nosti asiasta kanteen konsistorissa ja ilmoitti jo kerran ajaneensa mellakoitsijat pois, mutta näiden palanneen hetken kuluttua ja hoilanneen vielä äänekkäämmin kuin edellisellä kerralla. Professori, tuomiorovasti Yrjö Alanus ilmoitti puheenalaisten ylioppilaiden samana yönä mellastaneen hänen talonsa edessä sekä rikkoneen hänen aitansa ja murtaneen portin. Tällä kertaa ylioppilaat pääsivät ankaralla varoituksella, jota paitsi heidän oli konsistorin edessä pyydettävä anteeksi tuomiorovastilta.

 

Gregorius Arctopolitanus tuli Porin triviaalikoulun vararehtoriksi v. 1666 ja rehtoriksi v. 1675. Kuoli 1679. Hänen jälkeenjättämistään papereista on löydetty esitys siitä, miten uusia oppilaita hänen aikanaan vastaanotettiin kouluun.

 

Puoliso: Catharina Curnovia; vanhemmat: Porin pormestari Gustaf Curnovius ja Elisabeth Niilontytär.

 

Lapset (syntyneet Porissa):

 

Gustavus Arctopolitanus, s. 1668 (kast. 31/12). Ylioppilas. Taulu 5.

 

Elisabetha Arctopolitana, s. 1671 (kast. 22/3).

 

Wendila Arctopolitana, s. 1673 (kast. 10/2).

 

Gregorius Arctopolitanus, s. 1675 (kast. 27/3). Ylioppilas (satakunt.) 1687.

 

Catharina Arctopolitana, s. 1677 (kast. 18/4).

 

Anna Arctopolitana, s. 1678 (kast. 9/12).

 

Taulu 5.

 

Gustavus Arctopolitanus (isä: Gregorius Gregorii Arctopolitanus, taulu 4), s. 1668 (kast. 31/12). Ylioppilas (satakunt.) 1680. Stipendiekspektantti 1685. Respondentti 1687 (Achrelius esimieh.). Kuoli ylioppilaana.

 

Puoliso ?

 

Tytär:

 

Elisabeth Arctopolitana, s. 1687 (kast. 28/5).

 

Referat

 

Skolrådet Gunnar Sarva utreder släkten Arctopolitanus öden, en känd prästsläkt under 1600-1700 talen. Namnet är en grekisk motsvarighet till Björneborg, där släkten utfört sin huvudsakliga gärning. Stamfadern Gregorius Thomae Arctopolitanus (+ 1662) var kyrkoherde i Ulvsby och Björneborg och efterträddes i Ulvsby av sonen Gabriel (+ 1682), varjämte en annan son, Gregorius (+ 1679) verkade som rektor vid trivialskolan i Björneborg. En tredje son var måhända Thomas Gregorii, författare till en finskspråkig handskrift från början av reformationen. En anteckning i denna handskrift synes utvisa Hattula som släktens hemort. Gabriel Gregorii son var den kända kyrkoherden i Lojo Gregorius Arctopolitanus (1672-1745), med vars son Gabriel, magister, släkten 1730 eller 1732 torde ha utslocknat.

 

 

Genos 15(1944), s. 147-155

 

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

 

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1944 hakemisto | Vuosikertahakemisto

 

http://juhansuku.blogspot.com/2008/11/porin-ja-ulvilan-archtopolitanukset.html

10.11.2008

Porin ja Ulvilan Archtopolitanukset

Gregorius Thomae Arctopolitanus mainitaan ainakin vuosina 1628 ja 1630 Porin koulun rehtorina. Erikoinen sukunimi on muodostettu Porin kaupungin eli Björneborgin (karhulinna) kreikkalaisesta vastineesta.Hän oli jo 1631 Porin ja Ulvilan kirkkoherrana, johon virkaan sai valtakirjan 14.3.1633 ja hän osallistui Turun yliopiston vihkiäisiin vuonna 1640. Turun hiippakunnan edustajana valtiopäivillä Gregorius oli 1650. Ennen kuolemaansa vuonna 1662 hänet nimitettiin lääninrovastiksi. Vaimo Agneta Matsdotterin oli kotoisin Porin maaseurakunnan Tuorsniemen eli Torsnäsin rusthollista.

 

Gregoriuksen sukujuuret jäävät tuntemattomiksi. Sinetin perusteella häntä on ajateltu aateliseksi, mutta toisaalta hän saattoi olla Virroilta kotoisin, sillä erästä Virtain Hauhuun kylän Morrin talon emäntää Brita Andersdotteria syytettiin Ruoveden talvikäräjillä v. 1678 noituudesta (hän oli tyttärensä häissä pistänyt käärmeen pään vadin alle). Kolme Ruoveden seudun pappia todistivat, että Brita Andersdotterista ja hänen pojastaan Johan Staffanssonista ei koskaan oltu kerrottu mitään noituuteen viittaavaa. Lisäksi Britasta ilmoitettiin, että hän oli kunniallista syntyperää ja entisen Porin rovastin, autuaan herra Gregorius Arctopolitanuksen serkku ("Denne Brita är aff ährligt afkombst och Syskonebarn med fordom Probsten i Björneborg Sahl Hr Grels Arctopolitanus").

 

Brita lienee ollut Virroilta kotoisin. Siihen viittaa erään toisen oikeusjutun antama todiste. Britan pojantytär oli syytteessä aviottomasta lapsesta ja asian yhteydessä oli haastettu todistajaksi Virtain lukkari Jöran Henriksson. än oli ilmoituksen mukaan syytetyn isän, Johan Staffanssonin äidin sisarenpoika. Lyhyemmin sanottuna siis Britan sisarenpoika., josta ilmoitettiin, että hän oli syytetyn isän, Johan Staffanssonin äidin sisaren poika, siis Britan sisaren poika. Lukkari Jöranin vanhemmista ei ole tarkempaa tietoa, muuta kuin että hän otti viljelykseensä Uotilan kruununtilan Rautaveden kylässä. Tämä tila oli vuosina 1696 ja 1697 ollut rakuunarykmentin saarnaajan Gregorius Gregorii Arctopolitanuksen virkatalo.

 

Gregoriuksen ja Agnetan lapsista poika Gabriel tuli Ulvilan kirkkoherraksi. Hänen puolisonsa oli Kristina Udnie, joka aatelista sukua. Gabrielista tuli ylioppilas 1647 ja filosofian maisteri vajaata kymmentä vuotta myöhemmin. Tammikuussa 1657 hänet vihittiin papiksi ja määrättiin kreivi Kustsaa Hornin ja tämän vaimon, Barbro Kurjen kotisaarnaajaksi.

 

Horn oli silloin Inkerin ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernöörinä, mutta määrättiin pian sen jälkeen Suomen sotaväen ylipäälliköksi. Koska otaksuttiin Gabriel Arctopolitanuksen voivan hänen palveluksessaan saada selkoa Itämeren maakunnissa olevasta sotapapistosta, antoi tuomiokapituli 1658 hänelle tehtäväksi tiedoittaa, miten paljon hiippakunnan papistoa oli sodan aikana kuollut Riiassa, Tallinnassa ja muualla Baltiassa. Hornin kotisaarnaajana hän joutui 1659 matkustamaan Ruotsiin ja samalla hän kuljetti yliopiston konsistorin kirjeitä eräille valtakunnan mahtihenkilöille.

 

Gabriel nimitettiin 1659 Turun ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalaiseksi. Kohta virkaan tultuaan hän piispa Terseruksen kehoituksesta matkusti yhtenä hiippakunnan edustajana valtiopäiville Ruotsiin, jolloin hänelle vakuutettiin palkkiota 150 hopeataalaria, mihin summaan hän ilmoitti tyytyvänsä. Seuraavana vuonna hän oli Turussa pidetyn kappalaisten synodaalikokouksen puheenjohtaja. Samaan aikaan kuin Gabriel Arctopolitanus nimitettiin kappalaiseksi, perustettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan toisen kappalaisen virka, jonka haltijaksi tuli Daniel Juslenius, saman nimisen piispan isä. Virkatehtävien ja palkkaetujen jakamisesta näiden miesten sekä suomalaisen seurakunnan kappalaisten ja tuomiokapitulin taloudenhoitajan kesken annettiin vuosina 1660 ja 1661 useita määräyksiä, jolloin Gabrielille m.m. myönnettiin ruotsalaisen seurakunnan ehtoollisrahat sekä 3/4 avioliittoonkuulutus- ja kiitosrahoista. Ollessaan kappalaisen virassa Gabriel joutui kesäkuussa 1663 yliopiston konsistorissa toimimaan todistajana piispa Terseruksen ja professori Svenoniuksen välisessä puhdasoppisuuskiistassa, joka lopulta johti Terseruksen erottamiseen piispan virasta. Arctopolitanuksen arveltiin parhaiten voivan antaa tietoja väittäjäisten kulusta, koska piispa oli pyytänyt häntä pitämään tilaisuudessa pöytäkirjaa. Lausunnossaan Arctopolitanus vahvisti konsistorin kanslerille esittämän kertomuksen väitöstilaisuuden kulusta oikeaksi, mutta hän näyttää kuitenkin halunneen lievästi tukea piispaa.

 

Oltuaan kappalaisena seitsemän vuotta tuli Gabrielista 1665 isänsä jälkeen Ulvilan kirkkoherra. Hänen sivistyneitä harrastuksiaan osoittaa, että hän pari vuotta virkaa hoidettuaan antoi lääninrovastilleen Huittisten kirkkoherralle Andreas Keckoniukselle selostuksen seurakunnassa tavattavista muinaismuistoista, esimerkiksi Ulvilan kirkossa säilytetyistä keskiaikaisista asiakirjoista. Hiippakunnan pappeinkokouksessa 1669 hän toimi puheenjohtajana. Myöhemmin hänet mainitaan lääninrovastina.

 

Gabriel kuoli 1682. Kristina Udnie eli vielä vanhana leskenä pakolaisena 1716 Ruotsissa isonvihan aikaan.

 

Ylemmässä kuvassa Ulvilan kirkon 1500-luvulta peräisin oleva messukasukka, joten mm. Gabriel on todennäköisesti käyttänyt. Pyhää Olavia esittävä puuveistos hankittiin 1430-luvun alkupuoliskolla Ulvilan kirkkoon. Kiitos tekstistä ja kuvista RR!

Lähettänyt Juha klo maanantai, marraskuu 10, 2008

Tunnisteet: Archtopolitanus, Pori, Ulvila

1 kommenttia:

 

Juha kirjoitti...

 

    Gabriel Arctopolitanuksella oli vielä tytär Anna, s. kuoliniän perusteella 7.1.1666, kuoli Marttilassa 12.11.1712, puoliso Gustaf Säkylensis, k. Marttilassa 1723.

.

Puoliso: Agneta Ladd (Törnas) (13259), Taulusta 3, Tuorsnäsin ratsutilalta, s. Pori, k. 17.12.1671. Vanhemmat taulusta 5 Matti Ladd (Törnas) ja nn.

      Lapset:

      1. Gabriel Grerorii Arctopolitana, s. 1627. Tauluun 3.

      2. Thomas Gregorii Arctopolitana

      3. Katarina Arctopolitana, k. 8.6.1702 Pirkkala

      4. Kristiina Arctopolitana, k. 3.1.1687

      5. Gregorius Gregorii Arctopolitana, Porin triviaalikoulun rehtori, k. 1679

 

Taulu 5

V  Matti Ladd (Törnas) (13302)

Puoliso: nn (13303), Taulusta 4

      Lapset:

      1. Agneta Ladd (Törnas), s. . Tauluun 4.

 

Taulu 6   (taulusta 7)

IV  Peter Udnie (13260), Ruotsin aatelinen nro 375, s. 1610 Skotland, k. .7.1656 Rautu. Täällä on pitkä juttu ja sen perässä 53 kommenttia täsätä suvusta

http://juhansuku.blogspot.com/2007/09/udny-of-tillery.html

18.9.2007

Udny of Tillery

Skotti Peter Udnie (k. 1656) tuli kantaisäksi suvulle, joka sai paikan Ruotsin ritarihuoneella nimellä Udnie no. 375. Kolmessa ruotsinkielisissä genealogisessa teoksessa (Anrep, Elgenstierna, Ramsay ) esitellään myös Peterin isän nimi.

 

Sekä Elgenstierna että Ramsay pitivät ratsumestari Peter Udnien isänä rääveliläistä kauppiasta Robert Udnieta. Peterin saman niminen poika nimitti kuitenkin Robertia ruotsinkielisellä sanalla "frände", sukulainen, jota tuohon aikaan ei olisi missään nimessä käytetty isoisästä ja sanoi myös, että hänen vanhempansa (Peter vanh. ja Anna) eivät koskaan käyneet maassa, jossa Robert siihen mennessä oli asunut 10 vuotta. Ramsay vielä sekoitti asiaa tiedollaan, että Robert Udnien perilliset (arvingar) olivat Viipurissa, kun hänen käyttämässään alkulähteessä todellisuudessa lukee "perintösaatava" (arvskap).

 

Räävelin Robertilla oli näin ollen kuollessaan saatavia Viipurissa, ei perillisiä. Sen lisäksi on olemassa sukuselvityskirje (päivätty Edinburghissa 29.1.1636), jonka mukaan newburghilainen Johan Udnie oli Robert Udnien veli ja lähin perijä; heidän vanhempansa olivat Arthur Udny ja Margareta Pittendreich. Elgenstiernan ja Ramsayn olettamus, että Peter vanh. olisi ollut Räävelin Robertin poika on siis väärä.

 

Kolmas genealogi, Anrep, esittää sen sijaan ratsumestari Peter Udnien isäksi Tilleryn Wilhelm Udnie. Nimen Anrep oli saanut eräästä Edinburghissa 1634 kirjoitetusta asiapaperista, johon myös perustuu suku Marcks von Wurtenbergin genealogia (näistä tuli Ruotsissa 1720 aatelissuku no. 1726).

 

Jostain syystä Anrep jätti pois asiakirjassa mainittu Wilhelmin vaimon nimen, leski Catharina Neilsonne, joka eli vielä 1634. Tämän kirjeen originaalin nykyistä paikkaa ei enää tiedetä, joten ei voida varmuudella sulkea pois väärennöksen mahdollisuutta. Toisaalta elossa olevan henkilön valinta äidiksi olisi melkoinen huono valinta, mikäli haluaa tietoisesti väärentää sukupuunsa.

 

Eräässä skotlantilaisessa sukuselvityksessä (The Genealogist 1877, vol. 11, Udny of that Ilk, s. 4-6) on eräs William Udny of Tillery (silloisen suvun päämiehen serkku), joka voisi olla Anrepin mainitsema Tilleryn Wilhelm Udnie, Peter Udnien isä. Sitä tukee myös se, että tämän Williamin äiti taulukon mukaan oli Lyell-sukua; Peterin taas sanottiin olevan Udnie- ja Bomalodie-Lyel -sukua (Anrep virheellisesti kirjoittanut Lyet).

Ruotsalaisen Udnie no. 375 -suvun käyttämä vaakuna - 3 ranskalaista liljaa ja 2 vinttikoiraa hyppäämässä peuranpäätä kohti - on yksityiskohtia myöten sama kuin skotlantilaisella aatelissuvulla.

 

Kuvissa vuonna 1647 aateloidun Udnie no. 375 -suvun vaakuna sekä suvun linna Aberdeenin lähellä. Linna on rakennettu 1400-luvulla, mutta paikalla on jo aiemmin saattanut olla jonkinlainen varustus. Vuonna 1634 suku muutti Knockhall Castleen, mutta tuo linna paloi. Udnyn linnaan suku palasi 1700-luvulla ja se on vielä 2000-luvulla suvun jälkeläisten hallussa.

 

 

Skotlanti Udnie Udny

Lähettänyt Juha klo tiistai, syyskuu 18, 2007

Tunnisteet: Skotlanti, Udny

53 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

 

    Udney-suvun asiakirjat olivat esillä ruotsalais-skotlantilaisten näyttelyssä Tukholmassa 1960-luvulla, mutta muutamat Peter Udneyn ja Anna Ruuthin asiakirjat löytyvät Ruotsin arkiston Biographica-kokoelmassa nykyään. Peter Udnÿ sitten Udnie eli Petrus Udney on kotoisin Aberdeenin seudulta. Hän nai, ainakin J.W.Ruuthin mukaan (kts. vanhan Viipurin historian kirjan loppuosassa; raatimiehen luettelo), majuri Erik Jönssonin tytär (mahdollisesti Anna Ruuthin tytärpuoli). Mutta hän nai Anna Juhontytär eli Johansdotter vuonna 1630 (erään Suomen Biograhica-kokoelman Anna Ruuth-asiakirjan tulkinnan mukaan). Erään Porvoon kaupungin asiakirjan [vuodelta 1648] mukaan, että Peter Udnie oli naimissa erään Anna Ruuthin kanssa - mahdollisesti Anna Bertilsdotter Ruuth i Finland. Anna Ruuth ja miehensä Peter Udnie vanhempi myivät Ruuth-suvun vanha tila herra Königille v. 1648 - erään tulkinnan mukaan, että Anna Johansdotterin isä kuuluisi Ruuth-sukuun, mutta mielestäni se olisi mahdoton. Epäselvälle jäi, kuka oli se Anna Ruuth joka olisi Peter Udnien kolmas vaimo.. Lisäksi Peter Udnien poika eli luutnantti Peter Udnie nuorempi oli naimissa kaksi kertaa. Hänen ensimmäisensä vaimo oli Christina Willman (kuuluu Wildeman-sukuun vaikka sen jäsenet kutsuivat itse Willmaniksi), mutta toisen vaimon nimi on Brita Ridder (Inkerimaan oikeusasiakirjan mukaan) [joka leskenä] joutui matkustamaan Hattulasta Pähkinälinnaan ilmoittamaan ettei Peter Udnie nuoremmin lapset kiinnostaneet Massetina-nimisestä tilasta. Olen myös lukenut erään kirjan jonka mukaan, että Udnie-suku istui Ruotsin ritarihuoneessa vuoteen 1668. Syitä en tiedä, mutta Ulrik Udnie ja veljensä veivät erään asian hovioikeuteen vuonna 1668, mutta hovioikeuksen asiakirja, joka koskee Udnie-sukua, tuhoutui todennäköisesti Turun palossa. Vain pieni maininta tästä asiasta löytyy Inkerimaan oikeusasiakirjasta. Peter Udnie vanhemmin vanhemmat ovat Guilhelmus eli William Udney de Tillery ja Katherine Neilsoune. Erään aberdeenilaisen asiakirjan mukaan, että eräs William Udny-niminen herra myi Tillery-tilan Seton de Minneis-suvulle, mutta Forbes-suku sai Tilleryn 1700-luvulla. Mahdollisesti rauniolinna nimeltään ´castle of Foveran´ nykyään. Peter Udnien äiti Katherine Neilsoune on mahdollisesti kauppias Johnne Reidin ja Margaret Neilsounen avioton tytär, mutta tämä asia selvitellään yhä. Robert Udnie oli lapseton koska hän oli Schwarzenhaupter-killan vanhempi jäsen. Schwarzenhaupter-killan säännön mukaan, että jäsen pystyy sinkkuna - jos menee naimisiin, joutuu erottamaan Schwarzenhaupter-killasta. Ruotsin ritarihuoneen Udnie-sukutaulun mukaan, että John Udnie (joka asuu Edinburghissa) haluaa saada Robert Udnien perintöä. Ruotsin kuningatar Christina on päättänyt että Robert Udnien perintö menee Peter Udnielle koska John Udnie ei ollut ruotsalainen kansalainen vaan asuu Skotlannissa.

. Vanhemmat taulusta 7 William Udny of Tillery ja Catharina Neilsonne.

Puoliso: Anna (13261), Taulusta 3, s. 1620 Ruotsi, k.  Ruotsi. Vanhemmat taulusta 8 Johan ja Anna Ruuth.

      Lapset:

      1. Kristian Udnie, s. . Tauluun 3.

      2. Anna Udnie

      3. Sofia Udnie

      4. Sara Regina Udnie

      5. Peter Udnie

 

Taulu 7

V  William Udny of Tillery (13262)

Puoliso: Catharina Neilsonne (13263), Taulusta 6

      Lapset:

      1. Peter Udnie, s. 1610. Tauluun 6.

 

Taulu 8

V  Johan (13264) k.  Pähkinälinna, Venäjä.

Puoliso: Anna Ruuth (13265), Taulusta 6, s. 1596, k. 1668. Vanhemmat taulusta 9 Bertill Ruuth ja Kristina.

      Lapset:

      1. Anna, s. 1620. Tauluun 6.

 

Taulu 9   (taulusta 10)

VI  Bertill Ruuth (13266), s. 1550, k. 30.9.1630 Viipuri. Vanhemmat taulusta 10 Peder i Borgå ja Gertrud Grönfelt.

Puoliso: Kristina (13267), Taulusta 8 Vanhemmat taulusta 11 Enevaldus Sigfridi ja Anna Larsdotter Teit

      Lapset:

      1. Anna Ruuth, s. 1596. Tauluun 8.

      2. Jacob Ruuth

      3. Peter Ruuth

      4. Brita Ruuth

 

Taulu 10

VII  Peder i Borgå (13268) k. 1561.

Puoliso: Gertrud Grönfelt (13269), Taulusta 9 k. 1587.

      Lapset:

      1. Bertill Ruuth, s. 1550. Tauluun 9.

 

Taulu 11   (taulusta 12)

VII  Enevaldus Sigfridi (3605), Viipurin kirkkoherra, k. 1570. Vanhemmat taulusta 12 Sigfridi i Sötskog ja Kerstin Sjundbysläkten.

Puoliso: Anna Larsdotter Teit (3602), Taulusta 9, s. n. 1535. Vanhemmat taulusta 15 Lars Mattsson Teet ja Margareta Hansdotter.

      Lapset:

      1. Kristina, s. . Tauluun 9.

 

Taulu 12

VIII  Sigfridi i Sötskog (13270), s. 1490.

Puoliso: Kerstin Sjundbysläkten (13271), Taulusta 11 Vanhemmat taulusta 13 Ragvald Sjundbysläkten ja Anna i Sjundby

      Lapset:

      1. Enevaldus Sigfridi, s. . Tauluun 11.

      2. nn i Sötskog

      3. Gertrud i Sötskog

      4. Anders i Sötskog

      5. Anna i Sötskog

 

Taulu 13

IX  Ragvald Sjundbysläkten (13272) k. 1501.

Puoliso: Anna i Sjundby (13273), Taulusta 12 Vanhemmat taulusta 14 Henrik Dönsby-släkten i Karis ja Ingeborg

      Lapset:

      1. Kerstin Sjundbysläkten, s. . Tauluun 12.

      2. Henrik Sjundbysläkten

      3. Petrus Ragvaldi Sjundbysläkten, k. 1567

      4. Alissa Sjundbysläkten

 

Taulu 14

X  Henrik Dönsby-släkten i Karis (13274), s. 1444, k. 1501.

Puoliso: Ingeborg (13275), Taulusta 13 k. 1501.

      Lapset:

      1. Anna i Sjundby, s. . Tauluun 13.

 

Taulu 15   (taulusta 16)

VIII  Lars Mattsson Teet (3576) k. 1571 Pernaja. Vanhemmat taulusta 16 Matts Jönsson Teit ja Brita [Creutz] Larsdotter.

1. Puoliso: Margareta Persdotter (3549)

2. Puoliso: Margareta Hansdotter (3598), Taulusta 11, s. 1515.

      Lapset:

      1. Benkt Larsson Teit, Kuninkaallinen "kansliaförvand"

      2. Dordi Lassentytär Teit

      3. Mårten Larsson Teit, Nimismies, k. aik. 1584

      4. Melker Larsson Teit

      5. Anna Larsdotter Teit, s. n. 1535. Tauluun 11.

      6. Katariina Larsdotter Teit, k. aik. 1599

3. Puoliso: Karin Eriksdotter (3582)

      Lapset:

      7. Anders Laurentii, Kirkkoherra

      8. Olof Laurentii, Kirkkoherra

      9. Jaakko Teitti, Vouti, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri, k. kev. 1588 Turku, rutto

      10. Ingeborg Larsdotter

      11. Malin Larsdotter

 

Taulu 16   (taulusta 17)

IX  Matts Jönsson Teit (3574), Krouvari, k. viim. 1555 Pernaja. Vanhemmat taulusta 17 Jöns Håkansson Teit ja Ingeborg Persdotter.

Puoliso: Brita [Creutz] Larsdotter (3575), Taulusta 15, s. Pernaja, Sarvilahti, k. viim. 1555. Vanhemmat taulusta 22 Lars [Creutz] Marcusson ja Margareta [Ekelöf] Larsdotter.

      Lapset:

      1. Lars Mattsson Teet, s. . Tauluun 15.

      2. Mårten Teet, k. 3.10.1544 viim. Tukholma

      3. Yrjö Matinpoika Teit, Maisteri, kirkkoherra, Turun tuomiokapitulin jäsen, s. 1510 Pernaja, k. 1544 Tukholma

 

Taulu 17   (taulusta 18)

X  Jöns Håkansson Teit (3591) Vanhemmat taulusta 18 Håkan Jönsson Teit ja Gertrud

Puoliso: Ingeborg Persdotter (3592), Taulusta 16 Vanhemmat taulusta 21 Per

      Lapset:

      1. Matts Jönsson Teit, s. . Tauluun 16.

 

Taulu 18   (taulusta 19)

XI  Håkan Jönsson Teit (3589) Vanhemmat taulusta 19 Jöns Teitt

Puoliso: Gertrud (3590), Taulusta 17

      Lapset:

      1. Jöns Håkansson Teit, s. . Tauluun 17.

 

Taulu 19   (taulusta 20)

XII  Jöns Teitt (3588) Vanhemmat taulusta 20 Teitt Pernossa

      Lapset:

      1. Håkan Jönsson Teit, s. . Tauluun 18.

 

Taulu 20

XIII  Teitt Pernossa (3587), s. Skotlanti (tarinan mukaan).

      Lapset:

      1. Jöns Teitt, s. . Tauluun 19.

 

Taulu 21

XI  Per (3573)

      Lapset:

      1. Ingeborg Persdotter, s. . Tauluun 17.

 

Taulu 22

X  Lars [Creutz] Marcusson (3572), s. 1450 - 1460.

Puoliso: Margareta [Ekelöf] Larsdotter (3548), Taulusta 16, s. Sipoo. Vanhemmat taulusta 23 Lars Lasse ja Margareta Jägerhorn af Hertonäs.

      Lapset:

      1. Matts Larsson, k. viim. 1532

      2. Knut Larsson, k. 16.6.1541 viim.

      3. Brita [Creutz] Larsdotter, s. . Tauluun 16.

      4. Larsdotter

 

Taulu 23   (taulusta 24)

XI  Lars Lasse (3544), Syynimies, Sipoo 1501. Vanhemmat taulusta 24 Peder Nilsson ja Stensböle.

Puoliso: Margareta Jägerhorn af Hertonäs (3545), Taulusta 22

      Lapset:

      1. Petteri Larsson, Nimismies

      2. Erik Larsson, Nimismies, k. viim. 1556

      3. Margareta [Ekelöf] Larsdotter, s. . Tauluun 22.

 

Taulu 24

XII  Peder Nilsson (6029)

Puoliso: Stensböle (6030), Taulusta 23

      Lapset:

      1. Lars Lasse, s. . Tauluun 23.